When I was 17... (millainen oli vuotesi ennen täysi-ikäisyyttä)
Vietitkö villiä nuoruutta vai rauhaisaa vuotta ennen aikuisen vastuita? Ihastuitko, seurustelitko, biletitkö, kävitkö töissä? Miltä 17-vuotiaan elämä tuoksui ja maistui?
17-vuotiaana lähinnä juhlin, hengasin kavereiden kanssa, aloin seurustella ensimmäistä kertaa, elämä oli jännittävää. Elämä maistui lonkerolta ja catilta ja poikaystävän suudelmilta. Tuntui, kuin koko maailma olisi auki.
Kommentit (36)
Seurustelin, menetin neitsyyteni ja sitten sydämeni kun poikaystävä jätti. Olin sen jälkeen pitkään hirveän rikki ja surullinen. Kuitenkin muka biletin ja pidin hauskaa, yritin korvata menetykseni jollain uudella.
Helvettiä. Laskin päiviä, että pääsisin muuttamaan pois niiden väkivaltaisten alkoholistien luota. Oksentelin ruokaani ja keskityin kaikella tarmolla hengittämään sisään ja ulos, ettei pää hajoaisi lopullisesti. Hoidin lukion siinä sivussa, kirjoitin viisi ällää.
Viimeistelin lukiota, tulin raskaaksi, tein abortin, päätin muuttaa ulkomaille opiskelemaan.
Aloitin iltalukiossa ja luin paljon kirjoja, kotona lähinnä olin ja kuvittelin olevani eksentrinen erakko, vaikka tosiasiassa vain pelkäsin ihmisiä.
Täytin 17 marraskuussa, keväällä kirjoitin 4 laudaturia ja 2 exsimiaa ja syksyllä lähdin Yhdysvaltoihin Ivy League -yliopistoon.
(Olen siis aloittanut koulun Ranskassa ja aloitun lukion Suomessa 14-vuotiaana. Hyppäsin kai yhden luokan ylitse.)
Ihana vuosi kertakaikkiaan. Kesäkuussa annoin myös ensikonserttini: Brahmsia, Lisztiä ja Ravelia.
Muutin poikaystävän kanssa toiseen kaupunkiin. Juhlittiin, opiskelin, poikaystävä kävi töissä. Sisustettiin ekaa kämppää yhdessä. Koettiin ensimmäisiä kriisejä. Nyt tästä kaikesta 10 vuotta ja edelleen olemme yhdessä =)
Hoidin täyspäiväisesti kolmea pikkusisarusta. Ruokin, pesin vaatteet, huolehdin kouluun. Jäin pois koulusta hoitaakseni heitä kun olivat kipeänä. Vanhemmat eivät siihen kyenneet. Suoritin samalla lukiota ja minulla oli vain yksi ystävä. Hän ymmärsi minua. Kaikki muut liihottelivat omissa teinimaailmoissaan ja minä koin olevani kuin toiselta planeetalta raskaan elämän ennen aikojaan vanhentamana.
Bileitä, festareita, kavereita, mahtava lukioluokka. Ensimmäinen kunnon poikaystävä, upeat kokemukset ja sitten sydänsurut. Päiväkirjan sivut täyttyivät vuodatuksista. Ja sitten alkoi kevät, baareihin pääsi kikkailemalla alaikäisenä, paljon suudelmia vaan ei joka pojan kanssa sänkyyn. Elämä tuntui olevan edessä upeana, kaikkine mahdollisuuksineen! Ja niinhän se olikin :) Tämä vuosina 1994-1995
Edellisvuoden olin viettänyt sairaalakierteessä fyysisen sairauden vuoksi, nyt olin jo onneksi siitä toipumassa ja pääsemässä eroon. Kesällä tein reissun tanssiryhmämme kanssa Saksaan ja vietin siellä yhden elämäni hauskimmista ulkomaanmatkoista.
Olin tuohon aikaan vielä hirveän ujo ja kiltti tyttö, viikonloput tykkäsin viettää lähinnä kotona perheen kanssa. Olin salaa ihastunut yhteen lukiomme poikaan, mutta vanhojen tanssien jatkoilla katselin, kun hän kuherteli toisen tytön kanssa ja myöhemmin alkoivat seurustelemaan.
Elämäni villein vuosi!
Join ekaa kertaa kännit... useamman kerran. Aloin seurustella ekaa kertaa ja koska en muuten olisi päässyt poikaystävän luo yksi, niin karkasin. Tai siis ilmoitin kyllä vanhemmille minne menen, mutta lähdin ilman lupaa. Kävin myös ekaa kertaa risteilyllä ilman vanhempia, siellä juotiin, tanssittiin, sekstailtiin. Liikuin niin kovisporukoissa, ettei kukaan olisi vielä pari vuotta aiemmin musta ikinä uskonut. Kävin baarissa ekaa kertaa... ja vielä monta kertaa tuona vuonna.
Toisaalta myös opiskelin ahkerasti, pidin seurakunnalla (!) kerhoa lapsille (!), kävin opiskelun ohessa myös palkkatöissä ja hankin näin työkokemusta. Ostin elämäni ekan kännykän (ne oli uutta silloin) palkkarahoillani. Menin autokouluun.
Tuo on se vuosi mikä mulle ehkä eniten tulee mieleen omalla kohdallani sanasta "teini-ikä" tai "villi nuoruus".
Kihlauduin (megavirhe), sairastin ilmeisesti ahdistuneen masennuksen 2.jakson, tulin raskaaksi, kävin ammattikoulun loppuun, menin töihin ja muutin kotoa, jahka saimme taisteltua katon päämme päälle.
Tuntui silti, ettei mitään tapahdu.
Biletykset ei paljon kiinnostaneet. Lähimmäiseni huolehti siitä välillä kokopäivätoimisesti.Kotona oli vielä aika sekava tilanne edellisen vuoden hullunmyllyn jäljiltä. Aika oli ankaraa.
Kirotut 1989-90. Lamavuodetkin oli parempaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Elämäni villein vuosi!
Join ekaa kertaa kännit... useamman kerran. Aloin seurustella ekaa kertaa ja koska en muuten olisi päässyt poikaystävän luo yksi, niin karkasin. Tai siis ilmoitin kyllä vanhemmille minne menen, mutta lähdin ilman lupaa. Kävin myös ekaa kertaa risteilyllä ilman vanhempia, siellä juotiin, tanssittiin, sekstailtiin. Liikuin niin kovisporukoissa, ettei kukaan olisi vielä pari vuotta aiemmin musta ikinä uskonut. Kävin baarissa ekaa kertaa... ja vielä monta kertaa tuona vuonna.
Toisaalta myös opiskelin ahkerasti, pidin seurakunnalla (!) kerhoa lapsille (!), kävin opiskelun ohessa myös palkkatöissä ja hankin näin työkokemusta. Ostin elämäni ekan kännykän (ne oli uutta silloin) palkkarahoillani. Menin autokouluun.
Tuo on se vuosi mikä mulle ehkä eniten tulee mieleen omalla kohdallani sanasta "teini-ikä" tai "villi nuoruus".
yksi = yöksi
Opiskelin tokaa vuotta lukiossa. Mietin, mitä haluan kirjoittaa. Oli yksi koulukaveri ja pari tuttavuutta koulussa. Lisäks mun lapsesta asti paras ystävä oli hyvin ahdistava ja ripustautuva. Elämä oli silloin tylsää ja tyhjää. Keskityinkin vain kouluun. Oli myös sekoilua erään uskonlahkon kanssa.
Alkoholia en tuolloin käyttänyt. Ei ollut työpaikkaa muutamaa yksittäistä keikkaa lukuunotamatta.
Olin työtön ja asuin poikaystävän kanssa.