kolmas tyttö ja sukulaisten kommentit!!

Ap:lle tiedoksi että suuret rakastajat saavat vain tyttäriä, sanoo joku vanha sananlasku. Uskokoon siihen se joka haluaa.

Sukulaisesi ovat pösilöitä.

Monille vanhemmille ihmisille tuntuu olevan tärkeää, että on molempia. Meillä ensimmäinen on tyttö ja toinen poika. Voi sitä riemun määrää, kun on molempia. Itse olen ollut vähän hämmentynyt kuinka tärkeää joillekkin tuntuu olevan, mutta en jaksa loukkaantua.

Nyt ootellaan kolmatta ja ei kuulemma ole väliä kumpi tulee, kun molempia jo onneksi löytyy. :D Mutta tähän kolmanteen pitäs monen mielestä lapsiluku sitten tajuta jättää. Ehkä jääkin, mutta mistä sitä tietää. :)

Huh, on kyllä pöyristyttäviä kommentteja. Itsekin kuullut sen "no onhan ne tytötkin ihan kivoja ". Ja valitettavasti ne ihmiset, jotka näitä laukoo, on niitä ihmisiä joiden seuraa ei oikein voi valita ellei katkaise sukulaisiin suhteita.

Itse pirullisena ihmisenä näpäyttäisin takaisin ja sanoisin, että onpa kivoja kommentteja, pitääpä kirjata kommentit ylös kertoa nämä kommentit sitten lapselle sitten kun hän alkaa maailmasta tajuta. Voidaan sitten myöhemmin oikein porukalla miettiä näitä sanomisia.

Vaikken todellakaan elävässä elämässä niin menisi käytännössä tekemään, mutta sanoisin ihan just sen takia, että miettisivät todella mitä suustaan päästäisivät seuraavan kerran.

Voimia sinulle ap! Ihmisten suhtautuminen voi olla törkeää, melkein asiaan kuin asiaan. Näkeehän sen tällä(kin) palstalla.

Itselläni on tilanne, että odotan vauvaani uusioperheeseen. Mieheni suku on iloinen vauvasta, mutta itselläni ei ole elossa enää kuin vanhempani. He puolestaan suosittelivat moneen kertaan alkuraskaudessa aborttia. He eivät myöskään halua olla missään tekemisissä mieheni kanssa, häntä on kielletty mm. tulemasta kylään, eivätkä he koskaan kysy hänestä mitään tai hänen lapsistaan. Lakkasin puhumasta vanhemmilleni, koska he tavallaan hylkäsivät minut kun en tehnyt kuten he halusivat. He eivät edes tiedä, olenko jatkanut raskauttani, eivätkä koskaan kysy vointiani tai miten menee. Heitä kiinnostaa vain työni, miten siinä pyyhkii. Olen surullinen, mutta en voi mitään sille, että he eivät vauvaa halua.

Olen voinut varsin huonosti, ja terveysongelmia on todella paljon, erittäin voimakasta väsymystä ja ikääkin on jo. Olen kuitenkin sinnitellyt töissä, vaikken jaksa mitään muuta lisäksi. Yksi pieni kysymys voinnista olisi ollut kiva edes sen yhden kerran, mutta ei voi mitään. Näillä mennään mitä on.

Meillä on kolme tyttöä. Mä olen tosi onnellinen, että ovat tyttöjä, osaan paremmin esim. ymmärtää teinitytön ajatuksia ym. mies ehkä olisi toivonut myös poikaa, mutta enemmänkin hän halusi että on monta lasta.

Tuota pojan puuttumista on kyllä kommentoineet ulkopuoliset henkilöt. Sukulaisista kukaan ei ole ainakaan mulle mitään sanonut. Mutta jo sairaalassa heti kun kolmas tyttö oli syntynyt, mieslääkäri totesi, että hänellä on hyviä vinkkejä miten saatte varmasti pojan. Olin äärimmäisen loukkaantunut tuosta kun itse olin todella onnellinen lapsestani. Vanhimman tytön miesopettaja, joka kyllä oli muutenkin aika omalaatuinen, totesi että kuulemma hyvät rakastajat saa poikia. Hänellä itsellään oli tietysti vain poikia. Tämän kommenttiin en osannut edes vastata mitään, olin niin hämmästynyt ja hämillään. Vaihdoin vain puheenaiheen muuhun kuin lapsieni sukupuoleen.

Ystäväni sai samaan aikaan kolmannen lapsen, kahden tytön jälkeen pojan. Hän sanoi, että se onnittelujen määrä sanoilla "vihdoinkin poika", yllätti ja hämmästytti.

Ymmärrän, että viime vuosisadalla oli oikeasti tärkeää saada myös poikia tekemään tilan töitä jne. Mutta nykyaikana ei tuo enää oikein päde. Vanhoista vanhemmistaan voi pitää huolta niin tyttö kuin poika tai ei kukaan. Joku totesi, että en ainakaan saa ilkeää miniää, no mistä sen tietää, joku tytöistä voi pariuta naisen kanssa.

Onpa todella typerää ja vanhanaikaista kommentointia. Toivon että olet onnellinen tyttäristäsi etkä ikinä näytä sitä, että tän viimeisen "piti" olla poika. Mä olen nimittäin se kolmas tyttö ja vaikka vanhemmat meitä rakkaudella hoivasi ja kasvatti, isän käytöksestä naapurin poikien lähellä näki että mun olisi pitänyt olla vihdoinkin se poika. Yritin niin kovasti olla isälle mieliksi ja korvata sitä puuttuvaa poikalasta. Olin "väkisin" kiinnostunut kaikesta mistä poikien nyt stereotypisesti oletetaan pitävän, leikkasin hiukset lyhyeksi, pidin lippalakkia enkä ikinä hametta vaikka mieli teki, en koskaan pyytänyt lahjaksi sitä vauvanukkea jota olisin tahtonut hoitaa..... Onneksi isä jossain vaiheessa tajusi mitä on meneillään ja otti mut puhutteluun. Teki selväksi että on ylpeä kaikista tytöistä eikä mun tarvi leikkiä perheen poikaa.

Ja lopuksi tahdon sanoa tämän: me kolme tyttöä ollaan aikuisiälläkin todella läheisiä. Olemme päivittäin yhteyksissä ja pidämme toistemme puolia ihan kuin lapsina :) Tämä siis tuli mieleen kun joku tuolla lohdutti, että sun tytöt varmaan tulee olemaan tosi läheisiä. Meillä kolmella tytöllä nimittäin oli upeat leikit ja mahtavat jutut keskenämme lapsena (ja on vieläkin!)

Miksi olet ottanut säälin vastaan? Voihan kommentteihin että meille ei ole väliä vaikka kolmaskin on tyttö, haluaisimmekin ehkä mieluummin vielä tytön, sukupuolella ei ole mitään väliä, emme ole pettyneitä että poikaa ei vieläkään syntynyt jne. Uskon että se vain lisää sääliä jos yritätte peitellä asiaa ja vältellä kysymyksiä/kommentointia.

Vierailija kirjoitti:

Huh, on kyllä pöyristyttäviä kommentteja. Itsekin kuullut sen "no onhan ne tytötkin ihan kivoja ". Ja valitettavasti ne ihmiset, jotka näitä laukoo, on niitä ihmisiä joiden seuraa ei oikein voi valita ellei katkaise sukulaisiin suhteita.

Ei sukulaisiin yhteyttä vain sukulaisuuden takia. Jos he ovat kusipäitä niin välit poikki samoin kuin kusipääystäviinkin.

Itse kahden pojan äitinä olen kuullut kommentin

"kai te vielä tytön teette?".

Ja joskus totesin, että jos olisin nyt raskaana, toivoisin kolmatta poikaa (vaikka ei sillä oikeasti merkitystä tietenkään ole), niin sain ihmettelyä, että olenko tosissani. Kyllä, olin ihan tosissani, vaikka alunalkaen, ennen lapsia toivoin, että saisin olla molempien sukupuolten äiti.

Meillä on kolme tyttöä, kukaan ei kommentoinut mitään. Törppöjä sukulaisia sinulla! Meillä minun ja miehen siskolla on molemmilla kaksi poikaa, joten ei isovanhemmilla ole mitään vajetta kummastakaan sukupuolesta.

Tietynlainen pettymyksen tunne on normaalia. Minua ei itseäni ei pojan puute harmita, olen niin tottunut näihin tyttöihin. Välillä olen kyllä miettinyt miehen puolesta, että olisiko hänelle ollut kiva, jos yksi lapsista olisi ollut poika. Meidän tytöt, kun on vielä niin tyttömäisiä tyttöjä. Mies ei ole vaikuttanut ulospäin mitenkään erityisen pettyneeltä eikä ole neljättä lasta ehdotellut. Toisaalta on niin helppo, kun meidän tytöt ovat vielä kiinnostuneet samanlaisista jutuista, niin vaatteet, lelut ja harrastuksetkin ovat kaikilla samat. Yksi on isompi ja kaksi pientä ovat parhaita kavereita keskenään ja ihailevat ylikaiken isoa siskoansa.

Äläkä nyt missään nimessä murehdi sitä, että et voi poikaa "antaa" miehellesi. Lapsen sukupuoli määräytyy ihan siittiösolujen perusteella, joten se on ihan miehesi "vika" kumpi tahansa tulee.

Vierailija kirjoitti:

Mitään ei saisi sanoa, aina ollaan vetämässä hernettä nenään. Ei ne sukulaiset sitä varmasti sen enempää tarkoita, näin nyt vaan on aina sanottu. Mikä sua estää sanomasta iloisesti takaisin, että emme välitä sukupuolesta, kunhan on terve? Tyhmää jäädä vellomaan jonkun sanomisista tuolla tavalla. Mitä pitäisi sanoa? Jos eivät kommentoisi mitään, olisit vinkumassa, että kun ei huomioida mitenkään...

En voi mitään sille että tuntuu pahalta kun epäillään että me tai etenkin mieheni on pettynyt kun vaan tyttöjä. Aina vastaan että eihän meillä ole väliä kumpi tulee jne. Mutta ei se lopeta kommentointia. Olisi kyllä parempi että olisivat kokonaan kommentoimatta. Ja kyllä ainakin itse osaan kommentoida läheisten raskautta ja vauvaa muutenkin kun sukupuoleen liittyen. Esim voi kysyä kuinka olet voinut, onko sisarukset innoissaan tulevasta pienestä. Syntymän jälkeen voi ihailla vauvaa ja onnitella vanhempia vauvasta ilman että jatko kysymys on heti " mutta yritättekö vielä poikaa?" Musta on vähän outoa että just synnyttäneeltä kysytään heti että vieläkö teette lisää, milloin alatte yrittää seuraavaa ym. Itse en kysyisi keltään noin varsinkaan jos juuri tuore vauva sylissä. Ajattelen että mahdolliset tulevat lisääntymiset on pariskunnan henkilökohtainen asia ja moni ei taatusti ole vielä edes ajatellut asiaa jos vauva jotain viikon vanha. Niin kyllä minusta vauvoista voi puhua ystävällisesti ja ei-tunkeilevasti ilman että tarvii esittää oletuksia sukupuolesta kuten että olet varmaan pettynyt kun tuli taas tyttö tyylisesti.

Ap

Tyttöporukalla kasvaminen on varmasti todella kivaa.  Ihmeellistä jos joku sanoo jotakin, ei kai sentään.  Onnea teille, monet eivät saa yhtään, ei tyttöjä eikä poikia.  Miksi aina pitää olla jokin asia miksi olla tyytymätön vaikka asiat olisi kuinka hyvin?

Mulla on yks poika ja kolme tyttöä. Järjestys on tyttö poika tyttö tyttö. Poikaani säälitään avoimesti kun ei ole veljiä. Sanoisin että tietyille ihmisille mikään ei ole koskaan hyvä!!

Mulla on vain kaksi lasta, mutta toisesta kommentoitiin jo samoin. Kysyin kommentoijalta, mitä sellaista hän tekee lastensa kanssa, jossa sukupuoli merkitsee, ja katsoin häntä terävästi ja pientä vastenmielisyyttä osoittaen. Hiljeni.

Sama meillä, kolme tyttöä ja viimeisin poika. Jokaisen tytön jälkeen kysytty, yritetäänkö vielä poikaa/ jospa sieltä nyt se poika tulisi. Nyt kun se poika tuli, oletetaan automaattisesti, ettei meille enempää lapsia tule. Vain täysin juntit kommentoi/kyseenalaistaa toisten perhekokoa/koostumusta.

Jännä miten jotkut jaksaa miettiä muiden lasten sukupuolia ja vielä niin paljon huolestua että vanhemmille menee jakamaan nerokkaat ajatuksensa. Oikeasti, ihminen joka sanoo vastasyntyneen vanhemmille että olette varmaan pettyneet tähän lapseen??? Siis millainen ihminen sanoo näin? Ja hyvä pointti ap, ei kukaan normaali ihminen kysele heti vauvan synnyttyä pariskunnan aikeista hankkia lisää lapsia joten miksi siinäkään tilanteessa jos syntyy samaa sukupuolta oleva lapsi. On kyllä todella tunkeilevaa kysellä yhtään keneltäkään lisääntymisaikeita, varsinkin jos taustalla nämä omat oletukset.

Minun mummo on Tälläinen että poika on oltava perheessä ja kun minulla oli vain yksi lapsi joka siis tyttö niin silloinkin kova painostus siihen että poika sitten seuraavaksi. Tulikin poika ja voi sitä tyytyväisyyttä. Tosin pojan jälkeen tuli taas tyttö joten nyt pitäisi tasapainottaa perhe toisella pojallakin. Mainostaa tuntemiaan perheitä joissa vain tyttöjä ja hymähtelee säälivästi "eipä se mattikaan poikaa saanut..." Tyylillä. Ymmärrän että vanha ihminen ja hänen nuoruudessa ehkä oikeasti pojan merkitys oli toinen kun tarvittiin peltohommiin ym. Mutta huvittavinta poikien ihannoinnissa on se että hänen omat kaksi poikaa ei juuri yhteyttä vanhaan äitiin pidä, joskus ilmestyy rahaa kerjäämään. Ovat myös viinaanmeneviä. Tyttäret nyt mummoa hyysäävät ja auttavat kun alkaa vanhuuden vaivaa olla. Pojilla ei ole perhettä tai juuri muutakaan elämässä joten hyvin joutaisi hekin auttamaan mutta ei, äitini ja tätini hoivaa mummoa oman perheen ja työn ohella. Siksi välillä mietin että mistä tämän ikäisten tyypillinen poikien jalustalle nostaminen ja tyttöjen vähempi arvostus. Luulisi mummonkin jo havainneen että oli ne tyttäretkin hänelle aikamoinen onni.

Tulipa avautuminen. Uskon että jokainen normaali nykypäivän ihminen kuitenkin ymmärtää että sukupuoli vain biologinen ominaisuus mutta ei määritä ihmistä sen enempää. Lisäksi tyttöjen ja poikien kanssa voi ihan yhtä lailla tehdä asioita.

Mun vanhemmilla oli tuttavaperhe, jossa oli 5 poikaa ja kuopus tyttö. Oli yleisesti tiedetty asia, että sitä tyttöä oli toivottu hartaasti!

Vierailija kirjoitti:

Minua puistattaa kun kuulen näitä juttuja. Ap, todella kurjaa ettei sukulaisillasi ole laisinkaan tahdikkuutta ja älyä pitää kommentit omana tietonaan. Lapsen menettäminen on pahinta mitä voi tapahtua! Sen jälkeen sukupuoli on aivan merkityksetön asia.

Kerron oman tarinani jonka olen tällä palstalla joskus jo jakanut eikä minua haittaa vaikka asianosaiset tunnistaisi tästä itsensä. Tästä on kolmen viikon kuluttua 10 vuotta. Odotin kolmatta lastani onnellisena kunnes vauva päätti ilman mitään ennakkovaroituksia syntyä viikolla 24. Kolmas poikani eli yhden päivän. Voitte kuvitella surun määrän.

No pari sukulaistätiäni sitten osoitti osaanottonsa näin: "ikävä juttuhan tuo on mutta onneksi se oli poika niin nyt voitte uudestaan yrittää sitä tyttöä!" Tämä siis pari päivää poikani kuoleman jälkeen. Juu, en ole ollut näiden ihmisten kanssa enää tekemisissä.

Ap, jos vaan pystyt niin sulje korvat ihan täysin näiden älypäiden puheilta ja nauti perheestäsi.

Hyi, olipas inhottavasti "lohdutettu". Olisin varmaan tempassut päin näköä tuollaisesta tökeryydestä. Muutenkin ihmetyttää tämä sukupuolen tärkeys. Mulle puhtaasti tärkeintä on saada lapsi eikä jotain tiettyä sukupuolta. On se kumma, että lisääntymisen onnistumisen mitta, on saada molempia sukupuolia.