Parikymppisellä tyttärelläni muistiongelmia?
Olen todella huolissani, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä. 24-vuotiaan tyttäreni muisti tuntuu huonontuneen todella reilusti ja muutenkin välillä tuntuu siltä, että hänellä on vaikeuksia pitää ajatusta kasassa. Hän sekoaa sanoissa todella paljon, unohtelee sanoja ja joutuu lainaamaan niitä esim. englanninkielestä, takeltelee. Juttuja kertoessaan jäsentelee asiat todella oudosti, lähtee loputtomille aasinsilloille, unohtelee asioita kesken selittämisen jne.
Kun kysyn jostain asiasta, joka on tapahtunut esim. edellisenä päivänä, tyttö ei välttämättä muista koko asiaa. Muutenkin hänen muistinsa tuntuu muuttuneen oudon huonoksi, asioiden muistelussa menee aikaa. Jos kyselee esim. että mitä hän on tehnyt aiemmin viikolla jonain tiettynä päivänä, joutuu tyttö muistelemaan jonkun toisen jutun kautta tai katsomaan kalenterista, mitä on tehnyt viikon aikana jne. Keskustellessa tyttö tuntuu katoavan aina välillä ihan omiin ajatuksiinsa, ikäänkuin hänen keskittymisensä vain herpaantuisi ja hän katoaisi oman päänsä sisään hetkeksi, sitten kun olen juttuni kertonut on tytön ilme sellainen, ettei hän ole edes varma siitä, mitä olen sanonut. Kysyttäessä näistä asioista hän hermostuu ja ärtyy. Mitä tehdä?
Kommentit (32)
Tässähän nyt on ihan mahdotonta ruveta arvailemaan mikä olisi ongelmana. Aivojen toiminta on hirveän monimutkaista ja hankalaa.
Pitäisin kuitenkin avoimena myös alkavan skitsofrenian alkuoireet. Äidilläni oirehti aluksi hyvinkin samantapaisesti, ei tuntunut aina olevan "ihan kartalla". Muisti päivät väärin, viikko sitten tapahtunet olikin yllättäen eilen tai joitain juttuja ei enää muistanut ollenkaan. Ja samoin oli sellaista epäloogisuutta asioiden esille tuomisessa ja hyppäsi asiat toiseen. Ja äitilläni ei siis kyse muistiongelmasta vaan skitsofreniasta. Ehkä tyttäresi jo elää osittain omassa maailmassaan ja tämän maailman asiat eivät enää ole niin oleellista muistaa tai havainnoida. Skitsofreniaa puoltaa sekin, että äitini tuohtuu ja ärtyy jos edes vihjailee, että onko kaikki kunnossa tai jos varovatikkaan kyseenalaistaa hänen terveytensä. Skitsofreniaan monesti kuuluu tämä ärtyminen ja tuohtuminen jos mitään henkilöön itseensä kohdistuvaa ongelmaa (vaikka unettomuutta tai muistin heikkenemistä) ottaa puheeksi.
Itsellä täsmälleen sama tilanne,kuin tyttärelläsi. Olen ravannut lääkärissä,terapeuteilla ja yms kohta 2 vuotta vaikka oireisiini muistin lisäksi kuuluu myös extempore alkava L-vika, lihasheikkoutta, tasapaino-ongelmia ja hahmotushäiriöitä. Eilen pääsin 2kk jonossa odottelun jälkeen magneettikuvaan... Pelottaa! Neurologi oli tämän 2 vuoden aikana ensimmäinen henkilö,joka otti asiani vakavissaan ja tosissaan.
Tuon voi aiheuttaa ihan pelkkä stressikin. Itse menen stressistä todella huonoon kuntoon, ja parikymppisenä ne opiskeluihin ja rahaan liittyvät huolet veti minut niin loppuun että mm. unohdin välillä täysin mitä olin tekemässä, kävelin kahden huoneen väliä kun unohdin mitä olin tekemässä kun kävelin toiseen, ruanlaitto oli vaikeaa kun ne juuri kirjasta tarkistetut desimäärät katosi saman tien kun katsoin pois kirjasta, löysin tavaroita mitä ihmeellisimmistä paikoista (mm. Avaimet parvekkeelta ja pipon jääkaapista), unohdin ihan perusjuttuja, kaveri kysyi missä kuussa olin syntynyt ja löi ihan tyhjää... minulla epäiltiin kaikkea aivokasvaimista muistisairauksiin. Mitään ei löytynyt, ja kun pääsin lopulta ihan oikeasti lepäämään olin kuin uudestisyntynyt. Tuo suuren stressin aikakausi vaikutti ihan sumuiselta, ja tuntui kuin joku olisi vihdoin naksauttanut aivoissa valot päälle.
Voi johtua monesta eri asiasta ja voi olla joko fyysinen tai psyykkinen ongelma, mutta myös paha ocd (joka liittyy ajatuksiin) voi aiheuttaa tuollaista.
Vastaava tapaus.. kirjoitti:
Itsellä täsmälleen sama tilanne,kuin tyttärelläsi. Olen ravannut lääkärissä,terapeuteilla ja yms kohta 2 vuotta vaikka oireisiini muistin lisäksi kuuluu myös extempore alkava L-vika, lihasheikkoutta, tasapaino-ongelmia ja hahmotushäiriöitä. Eilen pääsin 2kk jonossa odottelun jälkeen magneettikuvaan... Pelottaa! Neurologi oli tämän 2 vuoden aikana ensimmäinen henkilö,joka otti asiani vakavissaan ja tosissaan.
Eikös borrelioosikin voi aiheuttaa tämän tyyppistä. Tai sitten fibromyalgia.
Tuo todellakin kuulostaa kaikkein eniten skitsofrenian tai muun psykoosin alkuoireilta tai sitä ennakoivilta. Olen itse kuulemma prepsykoottinen tai jotenkin psykoosiriskissä, joten olen viime aikoina lukenut paljon aiheesta ja kaikki tyttäresi oireet ovat aina lueteltujen 'varoitusmerkkien' joukossa.
Minulle samanlaista on aiheuttanut nettiaddiktio (ajatuksiin uppoaminen) ja myöhemmin rauhoittavien käyttö (unohtelu). Luen myös paljon enkuksi enkä kommunikoi paljon äidinkielellä, joten suomenkielistä sanaa joutuu usein hakemaan.
Voisitko puhua muiden läheisten, ystävien tms. kanssa asiasta, että jos tyttö ei halua sinulle puhua?
PTSD voi myös aiheuttaa tuollaista mutta silloin tyttärellesi oli pitänyt kyllä tapahtua viime aikoinan jotakin traumaattista.
Kilpirauhasen vajaatoiminta/lisämunuaisten uupumus/raudan puutos. Kaikki vaikeasti diagnosoitavia.
Jos oikeasti epäilee skitsofreniaa, joka on liitetty sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, niin äkkiä lapsonen ketoosiin.
Huonot elämäntavat. Vuorokausirytmi ja ravinto kuntoon.
Aloituksessa sanotaan että oireet ovat alkaneet viimeaikoina. Adhd ei puhkea parikymppisenä parissa kuukaudessa.