Miksi helvetissä lehtien palstoilla aina neuvotaan etsimään seuraa harrastusten parista?

Joo oon ihan samaa mieltä. Harrastukset ja seuranmetsästys erikseen, kiitos!

Harrastus pitää valita oikein. Hyvä harrastus seuranhakuun on sellainen, jota tehdään porukassa. Tietenkin harrastuksen pitää myös olla sellainen, joka kiinnostaa oikeasti.

Mä löysin kyllä miehen harrastuksesta - koirien kanssa harrastettavasta agilitystä. Siellä on aika paljon väliaikaa omien ratojen välillä, kun välillä muut koirakot tekee, ja niinpä siellä tulee ihmisten juteltua paljon keskenään. Niin sitä sitten tutustuttiin ja ihastuttiin, minä shelttilady ja bordercollien kanssa kilpaileva mieheni.

Tätä mäkin ihmettelen. Samoin kun sanotaan että mee kahvilaan niin tapaat ihmisiä. No kyllä siellä ihmisiä tapaa mutta ihan kummalliseks ne kattoo jos meet juttelemaan. Siellä harvemmin yksinäisiä on ja ne jotka kaverin kanssa ei muita haluu häiritsemään.

Se on käännösvirhe. Ulkomaisissa lähteissä tätä paljon viljellään, ja muissa maissa, joissa harrastuksia ei oteta niin vakavasti, siellä tosiaan voi tutustua ihmisiin. Suomalainen taas harrastaa veren maku suussa, joten eihän siinä ehdi vierustoverin kanssa paskaa jauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Harrastus pitää valita oikein. Hyvä harrastus seuranhakuun on sellainen, jota tehdään porukassa. Tietenkin harrastuksen pitää myös olla sellainen, joka kiinnostaa oikeasti.

Juuri näin. Tietenkään ei pidä aloittaa harrastusta vain löytääkseen kumppanin eikä tietenkään pidä tupata seuraan jossain yksilöharrastuksessa, mutta yhteisölliset harrastukset laajentavat tuttava- ja ystäväpiiriä, ja mitä enemmän ihmisiä tuntee, sitä suurempi todennäköisyys on, että kohtaa ihmisen, josta kiinnostuu.

Itse en voisi edes seurustella ihmisen kanssa, jolla ei ole ystäviä ja sosiaalisia harrastuksia, koska hän olisi aivan liian erilainen kuin minä (ja minä olen sentään introvertti eli sosiaalisen työni ja sosiaalisten harrastusteni vastapainoksi tarvitsen paljon omaa aikaa).

Vierailija kirjoitti:

Kun ei se vaan toimi. Silloin kun ihminen harrastaa, niin se haluaa olla rauhassa kaiken maailman ehdotteluilta ja keskittyä siihen harrastamiseen. Jos lähdet esim. jossain kuntosalilla juttelemaan tuntemattomille naisille niitä näitä, niin siitä ei yleensä seuraa kuin vaivautuneisuutta ja noloja tilanteita.

Siinä pitää olla jonkinlaista vihreää valoa ensin. Ei ihan takavasemmalta voi mennä höpöttelemään.

Vierailija kirjoitti:

Kun ei se vaan toimi. Silloin kun ihminen harrastaa, niin se haluaa olla rauhassa kaiken maailman ehdotteluilta ja keskittyä siihen harrastamiseen. Jos lähdet esim. jossain kuntosalilla juttelemaan tuntemattomille naisille niitä näitä, niin siitä ei yleensä seuraa kuin vaivautuneisuutta ja noloja tilanteita.

Voisiko se johtua jostain sellaisesta, että on luultavasti helpointa tai vaivattominta törmätä harrastusten parissa ihmiseen, jolla on, ehkä jotain yjteistä kanssasi. - Jos haluat, että kumppanisi viihtyy hyvin ja säännöllisesti baarissa tai yö-kerhossa joraamassa perjantai-lauantai välisenä yönä, niin oikea paikka etsiä häntä ei varmaankaan ole lauantai aaamuna ennen  puoltayhdeksää aamun ensimmäisestä ohjatusta jumpasta, mutta vointoki olla väärässä.

Missä sitä ylipäätään on tai ovat ne vapaat ja avoimet paikast, joissa vastakkaisen sukupuolen edustajasta voisi hakea enempi vähempi vakituista seuraa, ellei sellaisen hakemiseksi viihdy oikein baareissa ja eikä muutenkaan missään maksullisessa paikassa (kahviloissa tai yö-kerhoissa) ja kun töissä tai työyhteisössäkään ei  oikein ole ketään, jota voisi edes harkita.      

Baarit on ei. Netti on ei. Työpaikka on ei ja harrastuksetkaan eivät käy seuranhakuun. Mahtaako ainoa oikea tapa olla, että on kaverin kaveri, jonka tämä yhteinen ystävä esittelee? 

Vierailija kirjoitti:

Baarit on ei. Netti on ei. Työpaikka on ei ja harrastuksetkaan eivät käy seuranhakuun. Mahtaako ainoa oikea tapa olla, että on kaverin kaveri, jonka tämä yhteinen ystävä esittelee? 

- Itse olen kyllä kuullut esimerkiksi seurakuntien tapahtumista ja vosin varmaan harkita (tapa)-kristittynä, niihin menemistä. Mutta en tiedä jos olisin ateisiti -ja varmaan tämä muutenkin riippuu paljossa seurakunnastakin. - Joku kiihkouskovainen kumppaniehdokas, joka perustaa kaiken yksin "pyhään sanaan" tai johonkin mahd muuhun. vielä epämääräisempään kulttiin, - niin tuskin olisi minulle "se" oikea. 

Ei sinne harrastuksiin tarvitse mennä epätoivoinen haku päällä. Eiköhän se pointti ole, että menee tilanteisiin, joissa saattaa törmätä mukaviin ihmisiin, joilla on jotain yhteistä. Esimerkiksi harrastuksiin. Jossain vaiheessa natsaa, tai ainakin natsaa todennäköisemmin, kuin jos jää kiukuttelemaan kotiinsa. Vähintään saa mukavamman elämän, muuttuu tyytyväisemmäksi ja iloisemmaksi, ja voi sitä kautta tehdä johonkuhun vaikutuksen vaikka työpaikalla :)

Tapahtuu vain naisille. Carpe vitun diem.

Kaverini otti takavuosina nämä ohjeet niin tosissaan että lähti harrastamaan golfia, veneilyä ym. kallista vain ja ainoastaan siksi että siellä tapaisi mukavia miehiä! Hah hah. Isot rahat meni mutta ei yksikään mies pyytänyt edes kahville.

Vierailija kirjoitti:

Tapahtuu vain naisille. Carpe vitun diem.

Miten niin vain naisille? Vai tarkoititko lesboja?

Harrastan avantouintia ja kyllä sielläkin jotain kontakteja voisi syntyä. Ellen nyt jo sattuisi olemaan parisuhteessa valmiiksi.

Tosiaan, riippuu harrastuksesta. Minäkin tapasin mieheni yhteisen harrastuksen kautta eräässä tapahtumassa. Sellaiset harrastukset ovat varmaan parhaita seuranhakumielessä, joissa on luontevaa käydä keskustelua toisten kanssa. Ekana tulee mieleen joukkuelajit tai vaikkapa tanssi, tai miksei lautapelit tai, en tiedä, jokin käsityö jota voi harjoitella kursseilla yhdessä muiden kanssa? Mutta sitten jos itseä kiinnostavat vain yksilölajit ja yksin harrastaminen, niin silloin harrastukset eivät ole paras keino etsiä seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini otti takavuosina nämä ohjeet niin tosissaan että lähti harrastamaan golfia, veneilyä ym. kallista vain ja ainoastaan siksi että siellä tapaisi mukavia miehiä! Hah hah. Isot rahat meni mutta ei yksikään mies pyytänyt edes kahville.

Mä kanssa tiedän naisia, jotka ovat tehneet tällaista. Ei onnistunut pariutuminen. 

Itse harrastan sekaryhmässä enkä ole myöskään pariutunut, mutta enpä ole siihen pyrkinytkään. :D

Vierailija kirjoitti:

Tapahtuu vain naisille. Carpe vitun diem.

Jos heteronainen tapaa miehen, niin tapahtuu vain naisille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapahtuu vain naisille. Carpe vitun diem.

Jos heteronainen tapaa miehen, niin tapahtuu vain naisille?

Niin.