Jee! Seksielämäni on mahtavaa (olen yli 40v yh)
Olen eronnut puolisenvuotta sitten ja läheisyyden ja seksin kaipuussani tartuin härkää sarvista ja kysyin suoraan eräältä tutulta sinkulta mieheltä haluaisiko olla mun kanssa fwb tyyppisessä suhteessa. Ja kyllähän hän pienen epäröinnin jälkeen halusi. (Tein tästä aloituksenkin viimevuoden loka- marraskuussa...)
Seksi oli alusta lähtien aivan ihanaa ja kai kuvittelimme niissä mielihyvähuuruisamme sitten ihastuneemme perusteellisemminkin, mutta aika pian selvisi että meidän välinen juttu on nimenomaan juuri seksi ja pienimuotoinen baareilu silloin tällöin.
Olen aina ollut kiinnostunut seksistä ja ollut avoin ja kokeilunhaluinen, mutta tällaista en ole vielä kenenkään kanssa kokenut. Mitkään pikapanot eivät onnistu koska innostumme joka kerta useamman tunnin sessioihin. Ja hän on hyvä suutelemaan! Voimme uppoutua helposti pelkkään suutelemiseen puoleksi tunniksi (ja näin vaikka meillä ei siis ole syvempiä tunteita toisiimme). Seksi on ihanan rajua ja uskaliasta, ekaa kertaa elämässäni uskallan heittäytyä näin vapautuneeksi sängyssä. Voin niin hyvin tämän harrastuksen myötä :).
En edes tiedä miksi oikeasti tein aloituksen tästä... Ehkä halusin vain päästä hehkuttamaan tätä jossain, kun ei minulla ole sellaisi ystäviä joille voisin seksionnestani kertoa. Ehkä halusin antaa toivoa heille, jotka elävät nyt vielä puutteessa. Ehkä halusin vakuuttaa, että yli nelikymppisenäkin voi löytää seksuaalisuutensa uudelleen....
Kommentit (2)
Onko muita, joilla samantyyppinen kokemus? Tai joku, jolla hyvä fwb suhde, mutta ei varsinaista parisuhdetta? Vaikka otankin tämän suhteen kevyesti ja 'päivä/viikko kerrallaan' tyyppisesti, niin silti välillä mietityttää kuinka kauan tämä riittää minulle. Toisaalta olemme leikkimielisesti sopineet olevamme puolivuotta yhdessä -ei sen kauempaa. Sinänsä ihan hyvä, koska nyt sitä nauttii niin kauan kun tätä kestää. Toisaalta eilen puhuttiin unelmasuhteesta ja tälle mun fwb miehelle se oli selvästi tämänsuuntainen lat-suhde, koska ei lapsiakaan halua ja nauttii olostaan omassa kodissaan itsekseen. Enkä minäkään ainakaan tällä hetkellä kaipaa miestä minun ja lasten kotiin. Välillä vain huomaan kaipaavani miestä, jonka kanssa myös keskustelu olisi inspiroivaa ja ja... Hmm. ehkä mun pitää löytää tällainen kaveri jostain muualta? Tuskin enään löydän miestä missä nämä molemmat puolet loksahtaisivat kanssani kohdilleen?
ap
up