Lue keskustelun säännöt.
Lapseni sai juuri wilmaan tuntimerkinnän
13.02.2017 |
"Oli tullut oppitunnille ilman kumia" Miksi siitä pitää minulle kertoa? Mitä minä sille voin? Eihän se nyt voi olla niin, että opettajilla on tällaiseen aikaa. Muka niin kiireistä ja stressaavaa työtä.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanottu, niin se yksi kumin unohtuminen ei ole mikään ongelma. Ongelma on silloin, kun tänään puuttuu kumi, eilen puuttui kynä, toissapäivänä puuttui kirja, sitä edellisenä päivänä vihko...
Opettajalla voi olla päivässä 60 oppilasta. Ei hän muista kuinka jatkuvia kenenkin unohdukset ovat, jos hän ei merkitse niitä muistiin. Wilma on se muistiinmerkitsemisen väline. Oppilaalla voi olla viikossa 15 eri opettajaa. Ei luokanvalvoja tiedä, että oppilaan unohtamiset ovat jatkuvia, jos eri opettajat eivät laita asiaa tiedoksi wilmaan.
Wilma on kätevä. Ja kuinka kätevää onkaan se, että myös vanhemmat näkevät nämä merkinnät ja tietävät missä mennään. Asioiden palloittelu ei jää pelkäksi opettajien väliseksi jutuksi. Ja siinä vaiheessa, kun oppilaalle tulee seuraamuksia, niin se ei ole vanhemmalle täysi yllätys. Kätevää.
Päinvastoin. Opettajalla ei ole aikaa kirjoittaa sinne jokaisen oppilaan kumin unohdusta tai tönäisyä. Opettaja jolla on 60 oppilasta ei voi kirjoittaa päivittäin liki jokaisen oppilaan vanhemmalle viestiä mitä tämän lapsi tänään unohti/teki/jätti tekemättä!
Olen yläkoulun opettaja. Hyvin harvoin ehdinkään jostain kumin puuttumisesta tehdä merkintää, mutta jos tällaisen merkinnän tekisin, se tulisi aivan varmasti oppilaalle, jolta jatkuvasti puuttuu jotain. Yksittäiset unohdukset ovat inhimillisiä, mutta miettikääpä, miten paljon aikaa 45 minuutin oppitunnista menee, jos vaikkapa viideltäkin oppilaalta puuttuu jotain olennaista! Siinä helposti menee viisi minuuttia harakoille, näitä tilanteita kun varsinkin levottomissa ryhmissä käytetään perusteena harhailla pitkin luokkaa. Kun samalle tunnille on tullut oppilaita kolmessa, neljässä erässä "ihan vähän vaan myöhässä (miten se nipo ope viitsii niistäkin huomauttaa)", niin nämä "onx kumii, onx kynää" -kyselyt katkovat opetusta jatkuvasti.
5-10 minuuttia säätöä ei kuulosta paljolta, mutta kun se kertautuu tunnista toiseen, oppilailta jää oikeasti oppia saamatta. Opetussuunnitelmat edellyttävät omassa aineessani varsin tiivistä tahtia, jos mielii edes raapaista kutakin opittavaksi tarkoitettua aihetta.
Oma asiansa on sitten tämä asenneilmapiiri, jossa vanhemmat kuorossa haukkuvat ja vähättelevät opettajaa, ilmeisesti myös oppilaalle. Siinä teette suuren karhunpalveluksen lapsillenne. Asia nähdään usein vain sen yhden, ainokaisen lapsen näkökulmasta ymmärtämättä, että opettaja joutuu päivittäin hallitsemaan massoja. Yläkouluikäisen velvollisuus on huolehtia omista työvälineistään siten, ettei opetus siitä häiriinny. Jos ei ole kumia, sellainen pitäisi lainata vaikka luokkatoverilta niin, ettei asiaan mene opettajan aikaa! Vanhemman tulisi muistuttaa lasta tästä velvollisuudesta sen sijaan, että ryntää keskustelupalstalle mollaamaan opettajaa, joka tekee työtään.
Kannattaa miettiä myös tarkkaan, millä asenteella oppilaille puhuu vanhemmista. Meillä oli ekan luokan ope jolle äiti oli kirosana, eikä säästellyt mielipiteissä. Oli tosi huono opettaja, kaikki viime tipassa, epäpätevä, eikä ymmärtänyt lapsista yhtään mitään, jatkuvissa kahnauksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän näiden wilma-viestien pitäisi rassata kuin sellaisia, joiden lapsella on jatkuvasti joku ongelma päällä. Minusta on hyvä, että opettaja merkitsee asiat ylös, koska jos lapsella on useinkin unohduksia ym. ongelmaa, voi vanhemmatkin miettiä, mistä tällainen johtuu. Onko koulussa villi tai kiusattu, onko joku tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriö tms.
Siellä on mustaa valkoisella myös omaksi oikeusturvaksi, sille huolellisuusnumero perustuu.
Olen se ala-asteikäisen äiti joka vastannut tässä ketjussa pariin kertaan. Ja vastaan yhä asiallisesti: Ei haittaa viestit, mutta niitä on nyt useampi vuosi tullut, se aika mitä lapsi on koulua käynyt. Eikä se vaikuta mitenkään lapseni oppimiseen että jututetaan kotona JA koulussa. Aina jää jotain jonnekin. En ota siitä pultteja, tässä käyn keskustelua aiheesta.
Koskaan ei ole neuvolassa tai koulussa mietitty että lapsella olisi tarkkaavaisuus tai keskittymisongelma. Hän on ihan tavallinen oppilas, saa keskimäärin 8 paperit. Huolellisuusnumero onkin heikkoa. Mutta kuten koitan tässä täsmentää: ei sitä ole saanut opettaja tai koti muutettua, vaikka koululuokka on ollut suht. pieni ja kotona on seurattu. Jos on penaali mukana, siinä ei ehkä ole kaikkea tai lapsi ei ole merkannut läksyjä tai kirjat jääneet kouluun.
Mitä tulee nettiviesteihin niin meillä opettaja ei ole niinkään laittanut viestiä KUN kumi puuttuu. Ostan niitä kerralla viisi ja ne vaan hukkuu vähitellen jonnekin. Ostan niitä lisää ja ne katoaa. Pulpetti on sotkuinen ja sieltä puuttuu myös koululta saadut välineet.
Mutta kovat on toiveet että tilanne muuttuu joskus ja lapsi alkaa niitä huolehtimaan. Mutta hei: näin meitä on monenlaisia! Uskomattominta lähinnä on että joku täällä kuvittelee että parilla viestillä lapsi jotain oppii tekemään toisin. Ei välttämättä opi. Nuorempi lapseni joka on tokalla luokalla hoitaa mallikkaasti koulunsa ja lähinnä harmistuu jos jotain unohtaa. En tahdo nipottaa kummallekaan ja aiheuttaa tälläisestä suurempaa taakkaa.
Juuh,meillä lapsi sai ekaluokan viimeisenä koulupäivä ensimmäisen merkinnän:Kumi kotona.
Meillä tuli enkunope wilmaa pitkin sähisten että enkuntehtävät tekemättä, sairaana PITÄÄ selvittää tehtävät.Juu niin pitää ja yritettiin,lähetin omasta viestistä kuvakaappauksen ja hiljeni.Nyt tosin purkaa pahaa mieltään lapseen...Kokeessa yksi (1) sana väärin, (kirjain puuttui) lapsi sai ysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon parempi äiti ja opettajien suosikki jo 10 vuotta kirjoitti:
Wilmahan on nimenomaan juuri tuota varten. Otsikko on "Työskentelyväline puuttui". Se voi olla pahimmassa tapauksessa kirja, mutta myös penaali, kynä, harppi tai kumi. Opettaja on pehmentänyt viestiä lisäkommentilla "pyyhekumi puuttui". Nyt kotonakin tiedetään illalla tarkistaa se penaali ja lisätä sinne se pyyhekumi. Aivan kamala äiti on tuommoinen, joka vetää herneen nenään noin pikkujutusta. Eukko ei varmasti käy vanhempainilloissakaan, koska asenne on vittumainen. Tollasilla sitten on lapsia....
Se pitäisi hoitaa niin, että opettaja sanoo lapselle, että lapsi muistaa täyttää sen penaalinsa. Ja sitten seuraavana päivänä opettaja tarkistaa sen penaalin.
Mutta wilman tultua se opettajan työ on ulkoistettu äideille.Juuri niin, ei äidillä ole aika puhua aiheesta lapsen kanssa 10 minuuttia, kun voi hyvin kuoron kanssa haukkua opettajaa tuosta järkyttävästä merkinnästä puoli päivää.
Kun se opettaja on se aikuinen siellä koulussa ja opastaa siihen koulunkäyntiin. Hän ei ole joku vieraileva tähti, joka laittaa selektiivisesti kaikki ikävät asiat eteenpäin.
Ei niitä ennenkään äideille viestitelty, vaan hoidettiin ihan itse. Vasta jos se asia ei sujunut, laitettiin kotiin kirje.
Nyt kun ei mitään kynnystä ole siihen mitä ja milloin sinne Wilmaan voi laittaa, sinne laitetaan sitten kaikki. Myös omat hommat.
T. Äiti ja ope
Juuri tältä se vaikuttaa. Ennen kun oli esim retki, opettaja hoiti sen oppilaiden kanssa, huolehti, että kaikki tiesi mitä, missä, milloin. Nyt Wilmaan pannaan suoraan äideille kaikki se, minkä ope ennen itse hoiti.
Sama pätee kaikkiin muihinkin muiatettaviin.
Ymmärrän että on tylsää jankuttaa asioita lapsille, mutta sysäämällä se äideille, lapset ei ikinä opi muistamaan. Ainoa mitä oppivat on se, että kaikkien mielestä se äiti on jokin sihteeri, jolle voi vyöryttää kaiken.
'
Vilkaisin tän ketjun läpi, ja ihmettelen muutamaa juttua:
- Miksi Wilma on ÄIDIN juttu? Ainakin meillä mies oli ahkerampi lukija.
-Miksi tuollaisista pikkujutuista täytyy nyt herne nenään laittaa? Oli meilläkin opeja jotka huomautti kaikesta, ihan rauhassa saivat.. Alakoulussa tyttö muisti silloin kun muisti, vanhemmat muisti muistuttaa yhtä kehnosti, hoitivat lähinnä omat vaativat työnsä mutta kannustivat periaatteessa koulun käyntiin, tytön koulu eteni, opet vaihtui. Nyt tuo unohteleva tyttö on toista vuotta oikiksessa, kaipa oppinut muistamaan jotakin ja huolehtimaan omista asioistaan, ja pikkujutuista valittaneet opet joko jatkaneet samalla tyylillä tai oppineet hieman suhteuttamaan asioita, eli lähes kaikilla kaikki hyvin? Suhteellisuudentajua kehiin puolin ja toisin.
Se tilanne on muuttunut ihan nyt muutaman vuosen sisällä ihan mahdottomaksi. Siis se määrä työtä minkä koulu yrittää vyöryttää koteihin. Nyt tämä uusi opsi sitten vielä vyöryi päälle viime syksynä. Meilläkin ollut tänä lukuvuonna jo kolme vanhempainiltaa ja kalsi lauantaitempausta yhdellä ainoalla alakoululaisella. Sitten on vielä kaikki leirikoulut erikseen.
Ja kyllä, kyllä se yleensä vaan perheissä on se äiti, jonka aivot on sitten turhan tiedon kaatopaikka, koska kaikki kippaa sinne sen nippelilistansa.
Wilmassa samat jutut kuin mitä oppii vanhempainilloissa, ei ole pakko mennä jokaiseen. Ja kyllä taitaa kuitenkin koulu hoitaa sen opetuksen ihan entiseen malliin, mitä ole siskon alakoululaista lasta seurannut. Kaikesta saa hirveän stressin itselleen, vaikka wilmasta (mikä on helppo tapa tsekata ne jutut koska vaan netistä mutta halutessaan, niinkuin minä voi laittaa menemään ne viestit s-postiin jota käy vilkaisemassa vain halutessa. Onnistuu lukiolaisen kanssakin, eiköhän myös alakoululaisen jolla maailma ei taida ihan keikahtaa vaikka luistimet jäisi pois koulusta). ja ne nippelit kannattaa jättää sille joka niistä vähemmän rasittuu, isä voisi toimia paremmin turhan tedon vastaanottajana ilman aivojen kiehumista mitä äideille tuo tietomäärä näyttää aiheuttavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon parempi äiti ja opettajien suosikki jo 10 vuotta kirjoitti:
Wilmahan on nimenomaan juuri tuota varten. Otsikko on "Työskentelyväline puuttui". Se voi olla pahimmassa tapauksessa kirja, mutta myös penaali, kynä, harppi tai kumi. Opettaja on pehmentänyt viestiä lisäkommentilla "pyyhekumi puuttui". Nyt kotonakin tiedetään illalla tarkistaa se penaali ja lisätä sinne se pyyhekumi. Aivan kamala äiti on tuommoinen, joka vetää herneen nenään noin pikkujutusta. Eukko ei varmasti käy vanhempainilloissakaan, koska asenne on vittumainen. Tollasilla sitten on lapsia....
Se pitäisi hoitaa niin, että opettaja sanoo lapselle, että lapsi muistaa täyttää sen penaalinsa. Ja sitten seuraavana päivänä opettaja tarkistaa sen penaalin.
Mutta wilman tultua se opettajan työ on ulkoistettu äideille.Juuri niin, ei äidillä ole aika puhua aiheesta lapsen kanssa 10 minuuttia, kun voi hyvin kuoron kanssa haukkua opettajaa tuosta järkyttävästä merkinnästä puoli päivää.
Kun se opettaja on se aikuinen siellä koulussa ja opastaa siihen koulunkäyntiin. Hän ei ole joku vieraileva tähti, joka laittaa selektiivisesti kaikki ikävät asiat eteenpäin.
Ei niitä ennenkään äideille viestitelty, vaan hoidettiin ihan itse. Vasta jos se asia ei sujunut, laitettiin kotiin kirje.
Nyt kun ei mitään kynnystä ole siihen mitä ja milloin sinne Wilmaan voi laittaa, sinne laitetaan sitten kaikki. Myös omat hommat.
T. Äiti ja ope
Juuri tältä se vaikuttaa. Ennen kun oli esim retki, opettaja hoiti sen oppilaiden kanssa, huolehti, että kaikki tiesi mitä, missä, milloin. Nyt Wilmaan pannaan suoraan äideille kaikki se, minkä ope ennen itse hoiti.
Sama pätee kaikkiin muihinkin muiatettaviin.
Ymmärrän että on tylsää jankuttaa asioita lapsille, mutta sysäämällä se äideille, lapset ei ikinä opi muistamaan. Ainoa mitä oppivat on se, että kaikkien mielestä se äiti on jokin sihteeri, jolle voi vyöryttää kaiken.
'
Vilkaisin tän ketjun läpi, ja ihmettelen muutamaa juttua:
- Miksi Wilma on ÄIDIN juttu? Ainakin meillä mies oli ahkerampi lukija.
-Miksi tuollaisista pikkujutuista täytyy nyt herne nenään laittaa? Oli meilläkin opeja jotka huomautti kaikesta, ihan rauhassa saivat.. Alakoulussa tyttö muisti silloin kun muisti, vanhemmat muisti muistuttaa yhtä kehnosti, hoitivat lähinnä omat vaativat työnsä mutta kannustivat periaatteessa koulun käyntiin, tytön koulu eteni, opet vaihtui. Nyt tuo unohteleva tyttö on toista vuotta oikiksessa, kaipa oppinut muistamaan jotakin ja huolehtimaan omista asioistaan, ja pikkujutuista valittaneet opet joko jatkaneet samalla tyylillä tai oppineet hieman suhteuttamaan asioita, eli lähes kaikilla kaikki hyvin? Suhteellisuudentajua kehiin puolin ja toisin.
Se tilanne on muuttunut ihan nyt muutaman vuosen sisällä ihan mahdottomaksi. Siis se määrä työtä minkä koulu yrittää vyöryttää koteihin. Nyt tämä uusi opsi sitten vielä vyöryi päälle viime syksynä. Meilläkin ollut tänä lukuvuonna jo kolme vanhempainiltaa ja kalsi lauantaitempausta yhdellä ainoalla alakoululaisella. Sitten on vielä kaikki leirikoulut erikseen.
Ja kyllä, kyllä se yleensä vaan perheissä on se äiti, jonka aivot on sitten turhan tiedon kaatopaikka, koska kaikki kippaa sinne sen nippelilistansa.
Wilmassa samat jutut kuin mitä oppii vanhempainilloissa, ei ole pakko mennä jokaiseen. Ja kyllä taitaa kuitenkin koulu hoitaa sen opetuksen ihan entiseen malliin, mitä ole siskon alakoululaista lasta seurannut. Kaikesta saa hirveän stressin itselleen, vaikka wilmasta (mikä on helppo tapa tsekata ne jutut koska vaan netistä mutta halutessaan, niinkuin minä voi laittaa menemään ne viestit s-postiin jota käy vilkaisemassa vain halutessa. Onnistuu lukiolaisen kanssakin, eiköhän myös alakoululaisen jolla maailma ei taida ihan keikahtaa vaikka luistimet jäisi pois koulusta). ja ne nippelit kannattaa jättää sille joka niistä vähemmän rasittuu, isä voisi toimia paremmin turhan tedon vastaanottajana ilman aivojen kiehumista mitä äideille tuo tietomäärä näyttää aiheuttavan.
Eipä ole samat jutut Wilmassa kuin niissä koulun kekkereissä.
Ja siitä viestistä/tuntimerkinnästä ei näe meiliin/kännykkään minkälaatuinen se on. Onko tärkeä ja tulipalokiireinen vaiko turha ja ikuinen. Pakko on käydä aina katsomassa, kumpaa laatua on.
Äidit kuormittuvat metatyöstä, jota isät ei tyypillisesti hoida ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä wilma-porua. En oikeesti.
Joku haluaa jokaisen pilkun ja pisteen tietoonsa ja joku toinen haluaa, että koulusta otetaan yhteyttä vain jos raaja on irti.Mikä kauhea siinä on, että Wilmassa lukee, ettei lapsella ole kumia. Tuleeko kenellekään muulle mieleen, että onko suhteellisuudentaju(t) kohdillaan kun aiheesta saadaan useiden sivujen kalabaliikki aikaiseksi.
Jos wilma-viesti kummastuttaa, niin pääsee paljon helpommalla kun siirtyy johonkin toiseen ajatukseen. Koulu kun ei voi kaikkia aina miellyttää, ja joskus se mielyttämätön osuus napsahtaa omalle kohdalle. Vääjäämättömästi. Kyllä siitä selviää hengissä... Ja joskus huumorikin loiventaa pettymystä. Tässä kumiepisodissa olis kannattaa wilmaraivon sijaan nauraa...
No kun ne kaikki pitää kuitenkin seurata. Kun ei tiedä lukeeko siellä "tiedoksi" kohdassa että kumi oli unohtunut vai että luokassa riehuu täiepidemia.
Aika monet täällä selaavat jatkuvasti fb:a, miksi ei samanlainen tyyli selata wilmaa (lue tarkemmin ne jotka tärkeiksi koet)? Vähässä on valituksen aiheet jos WILMA suurin ongelma kodin ja koulun välillä. Tiedotuksen vähyys yleisin syy mistä yleensä eri organisaatiota syytetään, koululaitos taitaa tässä olla edelläkävijä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon parempi äiti ja opettajien suosikki jo 10 vuotta kirjoitti:
Wilmahan on nimenomaan juuri tuota varten. Otsikko on "Työskentelyväline puuttui". Se voi olla pahimmassa tapauksessa kirja, mutta myös penaali, kynä, harppi tai kumi. Opettaja on pehmentänyt viestiä lisäkommentilla "pyyhekumi puuttui". Nyt kotonakin tiedetään illalla tarkistaa se penaali ja lisätä sinne se pyyhekumi. Aivan kamala äiti on tuommoinen, joka vetää herneen nenään noin pikkujutusta. Eukko ei varmasti käy vanhempainilloissakaan, koska asenne on vittumainen. Tollasilla sitten on lapsia....
Se pitäisi hoitaa niin, että opettaja sanoo lapselle, että lapsi muistaa täyttää sen penaalinsa. Ja sitten seuraavana päivänä opettaja tarkistaa sen penaalin.
Mutta wilman tultua se opettajan työ on ulkoistettu äideille.Juuri niin, ei äidillä ole aika puhua aiheesta lapsen kanssa 10 minuuttia, kun voi hyvin kuoron kanssa haukkua opettajaa tuosta järkyttävästä merkinnästä puoli päivää.
Kun se opettaja on se aikuinen siellä koulussa ja opastaa siihen koulunkäyntiin. Hän ei ole joku vieraileva tähti, joka laittaa selektiivisesti kaikki ikävät asiat eteenpäin.
Ei niitä ennenkään äideille viestitelty, vaan hoidettiin ihan itse. Vasta jos se asia ei sujunut, laitettiin kotiin kirje.
Nyt kun ei mitään kynnystä ole siihen mitä ja milloin sinne Wilmaan voi laittaa, sinne laitetaan sitten kaikki. Myös omat hommat.
T. Äiti ja ope
Juuri tältä se vaikuttaa. Ennen kun oli esim retki, opettaja hoiti sen oppilaiden kanssa, huolehti, että kaikki tiesi mitä, missä, milloin. Nyt Wilmaan pannaan suoraan äideille kaikki se, minkä ope ennen itse hoiti.
Sama pätee kaikkiin muihinkin muiatettaviin.
Ymmärrän että on tylsää jankuttaa asioita lapsille, mutta sysäämällä se äideille, lapset ei ikinä opi muistamaan. Ainoa mitä oppivat on se, että kaikkien mielestä se äiti on jokin sihteeri, jolle voi vyöryttää kaiken.
'
Vilkaisin tän ketjun läpi, ja ihmettelen muutamaa juttua:
- Miksi Wilma on ÄIDIN juttu? Ainakin meillä mies oli ahkerampi lukija.
-Miksi tuollaisista pikkujutuista täytyy nyt herne nenään laittaa? Oli meilläkin opeja jotka huomautti kaikesta, ihan rauhassa saivat.. Alakoulussa tyttö muisti silloin kun muisti, vanhemmat muisti muistuttaa yhtä kehnosti, hoitivat lähinnä omat vaativat työnsä mutta kannustivat periaatteessa koulun käyntiin, tytön koulu eteni, opet vaihtui. Nyt tuo unohteleva tyttö on toista vuotta oikiksessa, kaipa oppinut muistamaan jotakin ja huolehtimaan omista asioistaan, ja pikkujutuista valittaneet opet joko jatkaneet samalla tyylillä tai oppineet hieman suhteuttamaan asioita, eli lähes kaikilla kaikki hyvin? Suhteellisuudentajua kehiin puolin ja toisin.
Se tilanne on muuttunut ihan nyt muutaman vuosen sisällä ihan mahdottomaksi. Siis se määrä työtä minkä koulu yrittää vyöryttää koteihin. Nyt tämä uusi opsi sitten vielä vyöryi päälle viime syksynä. Meilläkin ollut tänä lukuvuonna jo kolme vanhempainiltaa ja kalsi lauantaitempausta yhdellä ainoalla alakoululaisella. Sitten on vielä kaikki leirikoulut erikseen.
Ja kyllä, kyllä se yleensä vaan perheissä on se äiti, jonka aivot on sitten turhan tiedon kaatopaikka, koska kaikki kippaa sinne sen nippelilistansa.
Wilmassa samat jutut kuin mitä oppii vanhempainilloissa, ei ole pakko mennä jokaiseen. Ja kyllä taitaa kuitenkin koulu hoitaa sen opetuksen ihan entiseen malliin, mitä ole siskon alakoululaista lasta seurannut. Kaikesta saa hirveän stressin itselleen, vaikka wilmasta (mikä on helppo tapa tsekata ne jutut koska vaan netistä mutta halutessaan, niinkuin minä voi laittaa menemään ne viestit s-postiin jota käy vilkaisemassa vain halutessa. Onnistuu lukiolaisen kanssakin, eiköhän myös alakoululaisen jolla maailma ei taida ihan keikahtaa vaikka luistimet jäisi pois koulusta). ja ne nippelit kannattaa jättää sille joka niistä vähemmän rasittuu, isä voisi toimia paremmin turhan tedon vastaanottajana ilman aivojen kiehumista mitä äideille tuo tietomäärä näyttää aiheuttavan.
Eipä ole samat jutut Wilmassa kuin niissä koulun kekkereissä.
Ja siitä viestistä/tuntimerkinnästä ei näe meiliin/kännykkään minkälaatuinen se on. Onko tärkeä ja tulipalokiireinen vaiko turha ja ikuinen. Pakko on käydä aina katsomassa, kumpaa laatua on.
Äidit kuormittuvat metatyöstä, jota isät ei tyypillisesti hoida ollenkaan.
Ihanaa, metatyövalittaja takaisin palstalla! Ja aihe juur niin valava kuin ennenkin näissä ketjuissa. Vähän surettaa jos ihmiset (vaiko vain metatyö-naiset?)kokevat elämänsä raskaaksi koulusta tulevien wilmaviestien vuoksi, siinä ei taideta oikeasta työelämästä ajan allokointeineen ja priorisointeneen tietää paljoakaan? Mutta jokainen taaplaa tyylillään ja tekee elämästään onnellisen tai jonkin muunlaisen ihan valinnoillaan ja asenteellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä wilma-porua. En oikeesti.
Joku haluaa jokaisen pilkun ja pisteen tietoonsa ja joku toinen haluaa, että koulusta otetaan yhteyttä vain jos raaja on irti.Mikä kauhea siinä on, että Wilmassa lukee, ettei lapsella ole kumia. Tuleeko kenellekään muulle mieleen, että onko suhteellisuudentaju(t) kohdillaan kun aiheesta saadaan useiden sivujen kalabaliikki aikaiseksi.
Jos wilma-viesti kummastuttaa, niin pääsee paljon helpommalla kun siirtyy johonkin toiseen ajatukseen. Koulu kun ei voi kaikkia aina miellyttää, ja joskus se mielyttämätön osuus napsahtaa omalle kohdalle. Vääjäämättömästi. Kyllä siitä selviää hengissä... Ja joskus huumorikin loiventaa pettymystä. Tässä kumiepisodissa olis kannattaa wilmaraivon sijaan nauraa...
No kun ne kaikki pitää kuitenkin seurata. Kun ei tiedä lukeeko siellä "tiedoksi" kohdassa että kumi oli unohtunut vai että luokassa riehuu täiepidemia.
Aika monet täällä selaavat jatkuvasti fb:a, miksi ei samanlainen tyyli selata wilmaa (lue tarkemmin ne jotka tärkeiksi koet)? Vähässä on valituksen aiheet jos WILMA suurin ongelma kodin ja koulun välillä. Tiedotuksen vähyys yleisin syy mistä yleensä eri organisaatiota syytetään, koululaitos taitaa tässä olla edelläkävijä?
En kyllä ole tavannut ketään joka valittaisi koulun tiedotuksen vähäisyyttä Wilman tulon jälkeen...
Ja kyllä, kyllä niitä tosiaan selataan. Mutta ihmettelen välillä niiden tiedotteiden oleellisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmetysten maailma kirjoitti:
Jos minun kouluaikoinani opettajat olisivat viestittäneet jokaisesta kynän, kumin tai vaikkapa peräti kirjan puuttumisesta niin eivät kyllä olisi ennättäneet päivän aikana opettamaan ollenkaan. Silloin asiat hoidettiin samantien kuntoon eikä niistä nillitetty vanhemmille.
Koska olet käynyt koulua? Itse kävin ala-astetta 80-luvulla, ja silloin kyllä viestitettiin reissuvihon välityksellä vanhemmille joka ikinen unohtunut kynä, kumi, kirja ja läksy...
Mielummin muutama ''turha'', pieni muistutus kun samaa kanavaa pitkin lintsaukset ja tupakanpoltot tulevat satavarmasti vanhemman tietoon. Ei enää ne vanhanajan väärennetyt allekirjoitukset reissuvihkossa auta ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetyttää kovasti, että kukaan vanhempi ei urani alussa pahoittanut mieltään siitä, että joka kuukausi saivat kk-raportin, johon oli merkitty ihan kaikki ne samat asiat, jotka laitan nykyään Wilmaan eli poissaolot, myöhästymiset, tekemättömät läksyt ja puuttuneet välineet. Nyt tuntuu, että vanhemmat menevät ihan rikki siitä, että ne merkitään Wilmaan, joka on btw ainakin minulle lähinnä ihan oma muistiinpanoväline ja väline, jolla viestin kollegojen kanssa. Luokanvalvojana minun olisi täysin mahdoton seurata valvottavani koulunkäyntiä, jos kollegat eivät laittaisi mitään Wilmaan.
Jatkuvasti puuttuvat välineet ja myöhästely voivat olla oireita ihan oikeistakin ongelmista. Kummastelen myös, eivätkö vanhemmat tosiaan halua tietää, onko lapsella välineet mukana ja ehtiikö hän kouluun ajoissa jne.
Wilmassa on muuten sellainenkin toiminto, että merkinnät saa pois huoltajan näkyviltä. Tätä käytetään näiden viiropäähuoltajien kanssa, jotka repivät pelipöksynsä siitä, että opettajat laittavat merkintöjä. Merkintöjen on kuitenkin hyvä olla olemassa arviointia varten ja oppilashuoltohenkilökunnalla jne.
Ap voi siis pyytää koulua tekemään tarvittavat toimet eli laittamaan hänelle eston. Näin hänen ei tarvitse pahoittaa mieltään merkinnöistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kovasti, että kukaan vanhempi ei urani alussa pahoittanut mieltään siitä, että joka kuukausi saivat kk-raportin, johon oli merkitty ihan kaikki ne samat asiat, jotka laitan nykyään Wilmaan eli poissaolot, myöhästymiset, tekemättömät läksyt ja puuttuneet välineet. Nyt tuntuu, että vanhemmat menevät ihan rikki siitä, että ne merkitään Wilmaan, joka on btw ainakin minulle lähinnä ihan oma muistiinpanoväline ja väline, jolla viestin kollegojen kanssa. Luokanvalvojana minun olisi täysin mahdoton seurata valvottavani koulunkäyntiä, jos kollegat eivät laittaisi mitään Wilmaan.
Jatkuvasti puuttuvat välineet ja myöhästely voivat olla oireita ihan oikeistakin ongelmista. Kummastelen myös, eivätkö vanhemmat tosiaan halua tietää, onko lapsella välineet mukana ja ehtiikö hän kouluun ajoissa jne.
Wilmassa on muuten sellainenkin toiminto, että merkinnät saa pois huoltajan näkyviltä. Tätä käytetään näiden viiropäähuoltajien kanssa, jotka repivät pelipöksynsä siitä, että opettajat laittavat merkintöjä. Merkintöjen on kuitenkin hyvä olla olemassa arviointia varten ja oppilashuoltohenkilökunnalla jne.
Ap voi siis pyytää koulua tekemään tarvittavat toimet eli laittamaan hänelle eston. Näin hänen ei tarvitse pahoittaa mieltään merkinnöistä.
Sinä olet väärässä työssä.
Et koko tästä ketjusta kyennyt poimimaan mitään, vaan ryntäät meuhkaamaan ja haukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kovasti, että kukaan vanhempi ei urani alussa pahoittanut mieltään siitä, että joka kuukausi saivat kk-raportin, johon oli merkitty ihan kaikki ne samat asiat, jotka laitan nykyään Wilmaan eli poissaolot, myöhästymiset, tekemättömät läksyt ja puuttuneet välineet. Nyt tuntuu, että vanhemmat menevät ihan rikki siitä, että ne merkitään Wilmaan, joka on btw ainakin minulle lähinnä ihan oma muistiinpanoväline ja väline, jolla viestin kollegojen kanssa. Luokanvalvojana minun olisi täysin mahdoton seurata valvottavani koulunkäyntiä, jos kollegat eivät laittaisi mitään Wilmaan.
Jatkuvasti puuttuvat välineet ja myöhästely voivat olla oireita ihan oikeistakin ongelmista. Kummastelen myös, eivätkö vanhemmat tosiaan halua tietää, onko lapsella välineet mukana ja ehtiikö hän kouluun ajoissa jne.
Wilmassa on muuten sellainenkin toiminto, että merkinnät saa pois huoltajan näkyviltä. Tätä käytetään näiden viiropäähuoltajien kanssa, jotka repivät pelipöksynsä siitä, että opettajat laittavat merkintöjä. Merkintöjen on kuitenkin hyvä olla olemassa arviointia varten ja oppilashuoltohenkilökunnalla jne.
Ap voi siis pyytää koulua tekemään tarvittavat toimet eli laittamaan hänelle eston. Näin hänen ei tarvitse pahoittaa mieltään merkinnöistä.
Sinä olet väärässä työssä.
Et koko tästä ketjusta kyennyt poimimaan mitään, vaan ryntäät meuhkaamaan ja haukkumaan.
Eiku ulkopuolisena olen samaa mieltä, esto päälle kaikille kumista mielensäpahoittaja-metatyöäideille. Lapsillekin parempi kun äidit ei stressaa itseään hajalle moisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskeluvälineiden puute pitää ilmoittaa, varsinkin kun se kumi on koulusta jaettu kaikille.
Aivan naurettavaa. Saisitko käytettyä omaa päätäsi ollenkaan? Pyyhekumi maksaa koululle 0,03 senttiä, hae vaikka kansliasta uusi jos noin häiritsee.
Kantelu tässä motiivina on ja huomauttelu kun lapsella ei -herran jumala!-ollut kumia koulussa!
kanslisti
Kanslistilla tavallinen työpäivä?
Jos se ope sanoisi että ei se mitään, haetaan kanslistilta uusi, niin huomenna tullaan viisi kertaa. Keskiviikkona 10.
Torstaina 20
(miten sun palstailulle kävisi?).
Sama leviäisi kurjoihin, vihkoihin, läksyihin.
Ryhmät toimii niin ja parasta on pitää sama linja kokoajan.
Äidille voi lohduttaa ettei se merkintä ole äidille. Vähän suhteellisuuttaPidä sinä vain huoli omista työpäivistäsi. Muut opettajat eivät ole tuollaisia kantelijoita, ei tule ongelmaa yhden kumin antamisesta. Wilma ei ole mikään opettajan muistitikku, sen tarkoitus on kannella kaikki kotiin. Muutenhan se ei näkyisi vanhemmilla ollenkaan. Luuletko ettei tuo olisi teknisesti toteutettavissa jos niin haluttaisiin.
Et voi olla koulussa töissä
Ei mitään tietoa edes perusasioista.
Se, että oppilailta puuttuu kirjoitusvälineet, häiritsee tunnin kulkua. Kun niitä puuttuu usealta ja jo aiemmin lainatut on jätetty palauttamatta, hankaloituu tehtävien teko ja kirjoitusvälineiden jatkuva lainaaminen kaverilta lisää hälinää ja levottomuutta. Kokeeseenkin olisi hyvä oppia tulemaan kynä ja kumi kädessä, jos vaikka olisi jotain kirjoitettavaa ja vastaavasti, jos voisi virhevastauksen kumittaa päällekirjoittamisen / sotkemisen sijaan.
Mä tein itselleni eteisen kaapin oveen listan töihin lähtiessä mukaan otettavista välttämättömistä tarvikkeista, niin hatara aamupää on vielä aikuisenakin, siis avain, puhelin, silmälasit jne.
Oppii, kun tarpeeksi usein joutuu ongelmiin unohdusten kanssa.
Voi kun minullakin olisi noin ongelmaton elämä kuin aloittajalla että suurim murhe on jokin totaalisen mitätön merkintä pyyhekumista!
Kuulkaahan kaikki. Olen yläkoulun ope ja viiden lapsen äiti.
- Wilma ei ole vain vanhemmille. Se on open muistilista lapsen toiminnasta ja nykyään se tehdään Wilmaan, eikä paperille.
- Tuntimerkinnät laitan yleensä sitä oppilasta ajatellen: hän tiedostaa mitä on tullut tehtyä (puhuttelut unohtuu sekunnissa).
- Merkinnällä on enemmän merkitystä jos myös vanhemmat puuttuvat negatiivisiin merkintöihin. Yhdestä unohduksesta ei kenenkään tarvi pillastua. Jatkuvista voi asettaa jo sanktioita. Aika harvoin kyse on oikeista unohduksista jos niitä on jatkuvasti. Yleensä harkittuja toimia opiskelun sabotoimiseksi. Ja tosiaan: kukaan ope ei laita merkintää oppilaalle, joka siivosti pyytää naapuriltaan kynää lainaksi jo tunnin alussa. Merkinnän saavat ne, jotka käyvät varastamassa välineet joltakin ja sitten juostaan hippaa pitkin luokkaa. Ja ne, jotka lopputunnista ilmoittavat etteivät ole tehneet mitään kun ei ole välineitä.
- Kenenkään vanhemman ei tarvi tuijottaa Wilmaa jatkuvasti eikä ottaa ilmoituksia kännyynsä. Itte aina kiristelen hampaita kun en voi laittaa mekintöjä yöllä (työskentelen usein öisin), kun sitten vanhemmat ja oppilaat valittavat heränneensä puhelimen piippauksiin.
- Äitinä vilkaisen Wilmaa ehkä kerran viikossa tai parissa. Lapseni saavat luvan itse muistaa ja hoitaa urheiluvälineet yms. Heillä on pääsy Wilmaansa (paitsi ekaluokkalaisella, saa opetella käyttämään päätään), joten lukekoot sieltä itse mitä pitää tehdä. Koulu on todellakin lasten työtä. Jos joku lapsista alkaisi olemaan ongelmallinen, alkaisin toki seurata tarkemmin. Mutta kun ei ole ongelmia, niin minun ei tarvi kaikkea tietää eikä seurata. Tehkää tekin samoin.
Olen yläkoulun opettaja. Hyvin harvoin ehdinkään jostain kumin puuttumisesta tehdä merkintää, mutta jos tällaisen merkinnän tekisin, se tulisi aivan varmasti oppilaalle, jolta jatkuvasti puuttuu jotain. Yksittäiset unohdukset ovat inhimillisiä, mutta miettikääpä, miten paljon aikaa 45 minuutin oppitunnista menee, jos vaikkapa viideltäkin oppilaalta puuttuu jotain olennaista! Siinä helposti menee viisi minuuttia harakoille, näitä tilanteita kun varsinkin levottomissa ryhmissä käytetään perusteena harhailla pitkin luokkaa. Kun samalle tunnille on tullut oppilaita kolmessa, neljässä erässä "ihan vähän vaan myöhässä (miten se nipo ope viitsii niistäkin huomauttaa)", niin nämä "onx kumii, onx kynää" -kyselyt katkovat opetusta jatkuvasti.
5-10 minuuttia säätöä ei kuulosta paljolta, mutta kun se kertautuu tunnista toiseen, oppilailta jää oikeasti oppia saamatta. Opetussuunnitelmat edellyttävät omassa aineessani varsin tiivistä tahtia, jos mielii edes raapaista kutakin opittavaksi tarkoitettua aihetta.
Oma asiansa on sitten tämä asenneilmapiiri, jossa vanhemmat kuorossa haukkuvat ja vähättelevät opettajaa, ilmeisesti myös oppilaalle. Siinä teette suuren karhunpalveluksen lapsillenne. Asia nähdään usein vain sen yhden, ainokaisen lapsen näkökulmasta ymmärtämättä, että opettaja joutuu päivittäin hallitsemaan massoja. Yläkouluikäisen velvollisuus on huolehtia omista työvälineistään siten, ettei opetus siitä häiriinny. Jos ei ole kumia, sellainen pitäisi lainata vaikka luokkatoverilta niin, ettei asiaan mene opettajan aikaa! Vanhemman tulisi muistuttaa lasta tästä velvollisuudesta sen sijaan, että ryntää keskustelupalstalle mollaamaan opettajaa, joka tekee työtään.