Mulla on varmaan ollut poikkeuksellisen hyvä tuuri kun en ymmärrä näitä tuilla eläjiä ja työttömiä
Tuilla eläjillä meinaan näitä jotka eivät vaan jaksa mennä töihin koska tuilla elää ihan kivasti. Tiedän tosielämässä muutaman.
Ja näitä kertomuksia kun mitään töitä ei löydy, vuosia töihin haettu, ja mihinkään ei muka pääse.
Mä olen opiskellut itselleni kohta kaksi tutkintoa. Kouluun pääsin ensimmäisellä yrittämällä. Olen saanut viimeisen viiden vuoden aikana n. 6-7 eri työpaikkaa. Olen omasta tahdostani vaihtanut aina paikkaa, ei siis mitään pätkätöitä. Olen toiminut esim. lastenhoitajana, promoottorina, vammaispalveluiden parissa ja jopa feissarina. Rahaa on tullut kokoajan mukavasti ja työkokemusta on kertynyt.
Viime vuoden olin hetken (omasta valinnasta) tekemättä töitä ja keskityin opiskeluun. Kun aloin taas töitä hakemaan, hain noin 20 eri paikkaan, haastattelupyyntöjä tuli n. 9 ja 5 paikasta tarjottiin töitä. Ja ihan hyvällä palkalla, osa-aikaisena opiskelun ohella.
Sitten kuuntelen näitä juttuja että ei päästä töihin. En ymmärrä. Onko mulla oikeesti vaan sairaan hyvä tuuri vai mitä ihmettä? Olen siis hakenut kaikenlaisia duuneja ja en ole ollut nirso! Minulla on myös valmistumisen jälkeen odottamassa työpaikka.
Te jotka ette ole hakemisesta huolimatta päässeet töihin; mitä töitä olette hakeneet? oletteko varmoja ettette ole liian nirsoja? mites kaupan kassan hommat tmv, kelpaisiko? Kyselen siis siksi että aihe aidosti hämmästyttää minua.
Kommentit (48)
Mulla vähän sama. Töitä olen aina saanut, varastohommia, kaupan alalta, kioskin pitäjänä, kerhonvetäjänä. Kaverini valittaa työttömyyttään; hakee vain asiantuntijatehtäviin. Jep jep.
En pääse töihin koska ei ole työkokemusta. Olen hakenut kassalle,siivoamaan,myyjäksi,konsultiksi..
Monella tulee ikä vastaan. Kun sinäkin olet joskus yli 40 v ja jäät työttömäksi, niin... Voi muuttua ääni kellossa.
Minulla on nyt kesään asti töitä ja sitten taas pääsen elämään löysässä hirressä.
T: 42 v
Työnantajat (eli raha yleensä) palvovat nuoruutta ja eritoten kokemattomuutta, koska niitä voi muovata helpommin.
Opiskelijana on helppo päästä hanttihommiin, varsinkin osa-aikaiseksi.
Minä olen hakenut kauppaan, varastolle, toimistoille, tuotantoon ja ties mihin mutta ei.
Aina vain kiitos mutta tällä kertaa et tullut valituksi.
3 eri alan ammattitutkintoa mutta työkokemus puuttuu.
Töitä en saanut niin lähdin opiskelemaan. Nyt oikeasti haluaisin vihdoin sitä työtä enkä taas syksyllä lähteä opiskelemaan mutta ei vain sitä työtä saa vaikka kuinka haen.
En todellakaan ole työttömänä laiskuuttani.
Toisella paikkakunnalla meni vuosi ilman ainoatakaan haastattelua. Nykyisellä paikkakunnalla taas on tärpännyt duuni joka kerta viikon-parin haulla. Eli voit lykätä ne nirsoilu-syytteet vaikka b-rappuus :o)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hakenut kauppaan, varastolle, toimistoille, tuotantoon ja ties mihin mutta ei.
Aina vain kiitos mutta tällä kertaa et tullut valituksi.
3 eri alan ammattitutkintoa mutta työkokemus puuttuu.
Töitä en saanut niin lähdin opiskelemaan. Nyt oikeasti haluaisin vihdoin sitä työtä enkä taas syksyllä lähteä opiskelemaan mutta ei vain sitä työtä saa vaikka kuinka haen.
En todellakaan ole työttömänä laiskuuttani.
Samassa hirressä kuin sinä. Vinkkini: panosta työharjoittelupaikkaan. On oikeastaan ainoa asia koulutuksessa, millä on OIKEASTI merkitystä.
Niin totta nuoren opiskelijan työllistyminen. Sitten kun olet maisteri, vaikkapa kahden alan asiantuntija ja ikää on karttunut, niin johan alkaa työllistyminen vaikeutua. Minäkin tekisin mitä vaan. Este: a) ikä b) ylikoulutus.
No joo, kyllä sulla on ollut poikkeuksellisen hyvä tuuri.
Eli mielestäsi työpaikkoja on tarpeeksi. Minulla on kai käynyt hyvä tuuri, kun ymmärrän selittämättä, ettei kaikille paikkoja riitä ja sinä olet yksi heistä minkä vuoksi joku toinen ei sitä työpaikkaa saa.
Olen hakenut mm. kaupan kassalle, osa-aikaisia paikkoja, määräaikaisia jne. Mulla on maisterin paperit mutta ei työkokemusta, opiskeluajan lomat olin lapsen kanssa, eli en ehtinyt luoda suhteita kesäduunissa. Vanhempani eivät omista firmaa, eikä sukulaisetkaan, kaikki kyllä korkeakoulutettuja, mutta valtion hommissa olleet uransa.
Olen toki hakenut oman alan töitä myös, eli ihan kautta linjan kaikkea mahdollista, edes haastatteluun en ole päässyt. Korkeakouluharjoittelun kautta pääsin tekemään tiettyä pätkähommaa hetkeksi, olin hyvä ja musta tykättiin, mutta kun on rekrykielto ja julkisen puolen homma, ei jatkoja tule. Työtodistukset tuosta pätkästä on erinomaiset, mutta eipä sillä tunnu olevan merkitystä.
Nyt siis oo tuilla, eikä töitä löydy. Mun on akko sanoa etten osa akuvitella tilannetta joss ahaen kymmentä paikkaa ja pääsen haastattelun edes puoleen, kun en pääse yhteenkään haastatteluun. CV ja hakemus on asialliset ja hiotut.
Toisaalta, kun katsoo työttömien määrää ja työpaikkojen määrää, on kai kenelle vaan selvää ettei ne kohtaa ja joku jää ilman töitä? Sun kannalta hyvä, ettet se ole ollut sinä, älä silti viitsi halveksien ihmetellä niitä joilla ei yhtä hyvä tuuri ole.
Mä en ole yksinkertaisesti edes hakenut yhtäkään työpaikkaa koko 4 kk:n työttömyyden aikana koska olen yksinkertaisesti uupunut kaikesta siitä mitä koin noin 1,5 vuoden ajan!
Aina minäkin olen saanut töitä ja niitä tehnyt, mutta nyt en edes käytä energiaa mihinkään koulutusta vastaamattomaan vaan alan etsiä sitä hyvää työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuilla eläjillä meinaan näitä jotka eivät vaan jaksa mennä töihin koska tuilla elää ihan kivasti. Tiedän tosielämässä muutaman.
Ja näitä kertomuksia kun mitään töitä ei löydy, vuosia töihin haettu, ja mihinkään ei muka pääse.
Mä olen opiskellut itselleni kohta kaksi tutkintoa. Kouluun pääsin ensimmäisellä yrittämällä. Olen saanut viimeisen viiden vuoden aikana n. 6-7 eri työpaikkaa. Olen omasta tahdostani vaihtanut aina paikkaa, ei siis mitään pätkätöitä. Olen toiminut esim. lastenhoitajana, promoottorina, vammaispalveluiden parissa ja jopa feissarina. Rahaa on tullut kokoajan mukavasti ja työkokemusta on kertynyt.Viime vuoden olin hetken (omasta valinnasta) tekemättä töitä ja keskityin opiskeluun. Kun aloin taas töitä hakemaan, hain noin 20 eri paikkaan, haastattelupyyntöjä tuli n. 9 ja 5 paikasta tarjottiin töitä. Ja ihan hyvällä palkalla, osa-aikaisena opiskelun ohella.
Sitten kuuntelen näitä juttuja että ei päästä töihin. En ymmärrä. Onko mulla oikeesti vaan sairaan hyvä tuuri vai mitä ihmettä? Olen siis hakenut kaikenlaisia duuneja ja en ole ollut nirso! Minulla on myös valmistumisen jälkeen odottamassa työpaikka.
Te jotka ette ole hakemisesta huolimatta päässeet töihin; mitä töitä olette hakeneet? oletteko varmoja ettette ole liian nirsoja? mites kaupan kassan hommat tmv, kelpaisiko? Kyselen siis siksi että aihe aidosti hämmästyttää minua.
Ja mä en ymmärrä että verorahoilla opiskellaan kaksi tutkintoa, yksi pitää riittää. Se on verorahojen tuhlausta ja turhaa opiskelijana loisimista!
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole yksinkertaisesti edes hakenut yhtäkään työpaikkaa koko 4 kk:n työttömyyden aikana koska olen yksinkertaisesti uupunut kaikesta siitä mitä koin noin 1,5 vuoden ajan!
Aina minäkin olen saanut töitä ja niitä tehnyt, mutta nyt en edes käytä energiaa mihinkään koulutusta vastaamattomaan vaan alan etsiä sitä hyvää työpaikkaa.
Kylläpäs toistan sanaa yksinkertaisesti, mutta se suotakoon koska siltä tämä elo maistuu.
Vierailija kirjoitti:
Monella tulee ikä vastaan. Kun sinäkin olet joskus yli 40 v ja jäät työttömäksi, niin... Voi muuttua ääni kellossa.
Minulla on nyt kesään asti töitä ja sitten taas pääsen elämään löysässä hirressä.
T: 42 v
Ei ole iästä kiinni. Jos on hyvä koulutus ja näytät hoikalle ja urheilullisille, niin töitä löytyy varmasti. Muumimammoilla voi olla hankalampaa.
Nonni! Tässä nyt se elävä esimerkki kurjalistosta, joiden asenteesta tein palstalle jokin aika sitten aloituksen. Siis ihmisestä, jonka juuret ovat kurjalistossa, vaikkei enää sitä itse olisikaan mutta asenne on tällainen kerta kaikkiaan kurja.
Eli ap, sä et vain ole tarpeeksi hyväosainen ymmärtääksesi tuilla elämään joutuvia.
Vierailija kirjoitti:
Tuilla eläjillä meinaan näitä jotka eivät vaan jaksa mennä töihin koska tuilla elää ihan kivasti. Tiedän tosielämässä muutaman.
Ja näitä kertomuksia kun mitään töitä ei löydy, vuosia töihin haettu, ja mihinkään ei muka pääse.
Mä olen opiskellut itselleni kohta kaksi tutkintoa. Kouluun pääsin ensimmäisellä yrittämällä. Olen saanut viimeisen viiden vuoden aikana n. 6-7 eri työpaikkaa. Olen omasta tahdostani vaihtanut aina paikkaa, ei siis mitään pätkätöitä. Olen toiminut esim. lastenhoitajana, promoottorina, vammaispalveluiden parissa ja jopa feissarina. Rahaa on tullut kokoajan mukavasti ja työkokemusta on kertynyt.Viime vuoden olin hetken (omasta valinnasta) tekemättä töitä ja keskityin opiskeluun. Kun aloin taas töitä hakemaan, hain noin 20 eri paikkaan, haastattelupyyntöjä tuli n. 9 ja 5 paikasta tarjottiin töitä. Ja ihan hyvällä palkalla, osa-aikaisena opiskelun ohella.
Sitten kuuntelen näitä juttuja että ei päästä töihin. En ymmärrä. Onko mulla oikeesti vaan sairaan hyvä tuuri vai mitä ihmettä? Olen siis hakenut kaikenlaisia duuneja ja en ole ollut nirso! Minulla on myös valmistumisen jälkeen odottamassa työpaikka.
Te jotka ette ole hakemisesta huolimatta päässeet töihin; mitä töitä olette hakeneet? oletteko varmoja ettette ole liian nirsoja? mites kaupan kassan hommat tmv, kelpaisiko? Kyselen siis siksi että aihe aidosti hämmästyttää minua.
Eli et ole hakenut mitään mihin tarvitaan ammatillista pätevyyttä, kuten luokkahitsariksi Turun telakalle tai sähkäriksi.
Samaa olen miettinyt. Tietty tiedän muutaman tapauksen, jolla on ollut tosi huonoa tuuria ja esimerkiksi vakava loukkaantuminen ensimmäisen työpaikan koeajalla.