Miksi pitäisi muka vuosia seurustella ennenkuin miettii lapsentekoa kumppanin kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Varoituksen sana kirjoitti:

Suhteessa on silloin vielä alkuhuuma menossa. Et voi vielä tietää, miten yhteiselonne sujuu. Puhumattakaan, millainen isä miehestä tulisi. Kiirehtimisellä päätyy suudella todennäköisyydellä yksinhuoltajaksi. Etenkin jos huijaat miehen isäksi.

Mutta enhän sitäkään voi tietää jos olen vaikka 3 vuotta ollut yhdessä miehen kanssa, hän paljastuukin aivan toisenlaiseksi, , Esim ei jaksakaan lapsi arkea

Luulisi olevan jokaiselle aivan itsestään selvää, että mitä kauemmin on tuntenut toisen, eli: mitä enemmän on nähnyt toisen käyttäytymistä, mitä useammissa tilanteissa on nähnyt hänet, mitä monenlaisemmissa olosuhteissa, niin sitä paremmin voi ennustaa miten hän käyttäytyy stressitilanteissa, univelassa, lasten kiukutellessa, kun sinä haluat mennä illaksi ulos, ylipäätään millainen vanhempi hänestä tulee? Jos ajalla ei ole mitään merkitystä, niin miksi ette alkaneet tehdä lapsia heti toisilla treffeillä? Tai edes kuulauden päästä?

Mutta tietysti teet päätökset itse ja kyllähän monilla tuo onnistuu. Mutta miksi ihmeessä olet kertonut äidillesi lapsen yrityksestä??