olen valmis pian luopumaan kaikesta koska olen niin kyllästynyt ja väsynyt
Koko ajan väsyttää, mitään ei tapahdu enkä jaksa mitään.
Tuntuu että elämä on jo ohi.
Ei mulla oo mitään virkaa.
Kommentit (9)
Sama fiilis. Tänäänkin olin ajatellut tehdä vaikka mitä mutten saanut aikaiseksi muuta kuin kaupassa käynnin. En odota oikeastaan yhtään mitään. Ihan sama onko seuraava päivä maanantai vai sunnuntai. Yhtä tavoitteetonta hapuilua koko elämä.
Nyt höpöhöpö... en voi sanoa, että tietäisin tunteen mutta uskon sen olevan kamala... annan teille haasteen.. jos joka päivä on monta asiaa tehtäväni ja se tuntuu uuvuttavan niin pilkkokaa ne osiin tai tehkää vain yksi asia päivässä. Se on parempi kuin ei mitään.. ottalaa myös tavoitteeksi iltaisin miettiä 2 positiivista asiaa päivästä... tsemppiä arkeen !:)
Vierailija kirjoitti:
Sama fiilis. Tänäänkin olin ajatellut tehdä vaikka mitä mutten saanut aikaiseksi muuta kuin kaupassa käynnin. En odota oikeastaan yhtään mitään. Ihan sama onko seuraava päivä maanantai vai sunnuntai. Yhtä tavoitteetonta hapuilua koko elämä.
Sama. Päivän kohokohta kun kävi kaupassa.
Nyt odotetaan että pääsee yöunille, se on ainoa ilo.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nyt höpöhöpö... en voi sanoa, että tietäisin tunteen mutta uskon sen olevan kamala... annan teille haasteen.. jos joka päivä on monta asiaa tehtäväni ja se tuntuu uuvuttavan niin pilkkokaa ne osiin tai tehkää vain yksi asia päivässä. Se on parempi kuin ei mitään.. ottalaa myös tavoitteeksi iltaisin miettiä 2 positiivista asiaa päivästä... tsemppiä arkeen !:)
Hyvä kun pystyy ruoan tekeen. Yleensä ei muuta.
Olen toki miettinyt positiivisia asioita.
Mun ei tullut käytyä kaupassakaan. Löysin vähän makaroneja, keitin ne, laitoin rypsiöljyä ja siivutin emmental-juustoa ja söin sen kanssa. Oli ihan hyvää. Mulla on kaapissa vielä hernekeittopurkki, jonka vois kohta tehdä.
Mulla ei ole kyllä tunne, että elämä olisi ohi. Olen fiilistellyt koko tämän päivän, kuunnellut youtubesta musiikkia.
Kokeile vaikka max richteriä:
Elämä on ohi. Mulla on ylipäätään ihan kyllästynyt olo, on ollut jo vuosia. Lasten takia pitää yrittää teeskennellä, että asioilla olisi jotain väliä, ja pitää yrittää ja jmsp. Oikeasti itse en tiedä miten tässä maassa voisi mitään yrittää, helvetti sentään, kärsin viime viikolla lievää ahdistusta kun tajusin rikkoneeni jotain elintarvikesääntöä viemällä kahvia osaston kahvihuoneesta (sairaala) potilaalle. Toivottavasti kukaan ei nähnyt eikä tule tästäkin julmasta rikoksesta vielä joku varoitus.
Ai oikeesti oot valmis menettämään kaiken? Entäs osan? Mä menetin terveyteni ja elämä oli kyllä ennen tätä huomattavasti mukavampaa. Miks ette arvosta sitä mitä teillä on ja tee sillä jotain.
Mitäpä tekemistä täällä olisi vaikka huvittaisikin? Eiköhän tähän mennessä ole jo tehty kaikki mitä on halunnut tehdä.
t. N43
Sama täällä :,(