Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tarttuukohan superbakteereja suomalaisiin tänne tuoduista ruuista? Esim vesimeloni ja maapähkinät?
11.02.2017 |
Nuo antibiopteille vastustuskykyiset bakteerit ovat lisääntyneet. Onkohan niin, että moni saa tartunnan ulkomaalaisesta ruuasta eikä edes tajua riskiä?
Esim vesimeloni kasvaa pellolla siinä maan pinnalla ja maapähkinä siinä maata lähellä. Moni tuote kastellaan likaisella vedellä. Esim vihannekset.
Vaikka maapähkinät ja vesimelonit kuoritaan, niin siinä kuoriessa se sisäosa saastuu, jollei ole ensin kunnolla pesty sitä pintaa.
Ravintoloissa on usein tarjolla melonia. Onkohan aina pesty ollenkaan.
Valmiiksi kuoritut maapähkinät:/millaisissa hygienialoloissa on kuorittu.
Kommentit (11)
Myös kertishanskat, joita käytetään sairaaloissa, ovat yllättävän likaisia. Minusta hanskat pitäisi valmistaa Suomessa puhtaasti.
Näin ohjelman, jossa Kauko-Idässä niitä valmistettiin ja siellä tehtaassa työntekijä irroitti jokaisen hanskan paljain käsin sen "tekokäden" ympäriltä, joka oli sille muotonsa antanut.
Sillä työntekijällä saattoi olla vaikka miten likaiset kädet ja sitten joku hoitaa niillä hanskoilla suomalaisen haavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kun miettii niitä espanjalaisia vihanneksia, parsakaaleja, paprikoita ja tomaatteja. Nämä orjat asuvat kaatopaikoilla ja varmaan peseytyvät niissä kasteluvesissä. Namskis.
Esimerkiksi Intiassa on vesijohtovesikin saastunut resistenteistä bakteereista. Niitä on ihan varmasti myös tuotteissa, jotka sieltä tulevat. Kasteluvesi ei voi olla puhtaampaa.
Miettikääpä nyt, miten likaisia tai puhtaita ovat vaikka Intiasta tuodut viinirypäleet.
Minusta maahantuoja pitäisi velvoittaa jotenkin torjumaan ruokien mukana tulevia tauteja.
Mietipä nyt, kuinka pitkään bakteerit mahtavat porkkanan pinnalla pysyä elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bakteerit pystyvät elämään ilman isäntääkin usein. vuosikymmenet. Kyllä ne porkkanan pinnalla hyvin jakselevat ulkomailta tänne ruokapöytään.
Virukset eivät elä ilman isäntää yleensä kovin pitkään.
Ituja ei kannata syödä. Muistatte ne kuolemat saksassa muutama vuosi sitten. Menikö niitä lähemmäs kymmenen ja kovan etsinnän jälkeen syy läytyi iduissa.
Pari vuotta sitten ruotsissa kuoli vanhainkodissa 4 vai 5 puolalaisten vadelmien takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iduista on kautta aikojen puhuttu levittävän erillaisia asioita.
Minusta on kummallista, että hoitotyössä saa työskennellä, vaikka olisikin mrsa:n tai muun resistentin bakteerin kantaja. Järkyttävä kävelevä riski se on, vaikka kuinka "koulutettaisiin". Ainahan se ei häätöhoidolla elimistöstä häviä.
Ja resistentti bakteeri on vaarallinen myös perusterveelle, vaikka toisin toitotetaan. Nimittäin joskus se perusterve sairastuu ja silloin voi tuo itsessä oleva resistentti bakteeri aktivoitua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulemma afrikkalaisista elänperäisistä tuotteista voi saada jonkun vakavan taudin. En muista minkä, mutta kerran epäiltiin yhden saaneen taudin afrikkalaisista rummuista, joissa oli eläimen nahkaa se rummun pinta. Syy ei lopulta tuossa tapauksessa ollut ne rummut kylläkään.
Alue: Aihe vapaa
Ja vaikka juurekset. Joku pesaisee vaikka porkkanat hätäisesti ja alkaa syödä. (Junassa näin kerran yhden sylvän "pestyjä" porkkanoita suoraan kaupan pussista.
Tanskalaisissa joulukinkuissa ainakin on ollut resistenttejä bakteereita. Varmaan monissa muissakin ulkomaisissa lihatuotteissa. Kaikki eivät käsittele hygieenisesti keittiössään.