Lääkäri kertoi tänään että korkeintaan vuosi aikaa
Kommentit (42)
Pidä kunnon juhlat läheisten ja rakkaiden kanssa. Nauti joka päivä hyvästä ruoasta ja kenties lasillisesta hyvää viiniä, niin kauan kuin maistuu. Vuokraa Lapista lasikattoinen huone revontulien aikaan. Kirjoita kirjeet läheisillesi. Itse matkustaisin Malediiveille ja Meksikon Tulumiin. Tsemppiä valintoihin👍
Toivon että pystyn puolisen vuotta nauttimaan elämästä. Sen voin kertoa että paljon leivoksia, salaatteja ja samppanjaa tulee kulumaan. Ei välttämättä samalta istumalta.
ap
Lääkärit ei saa arvuutella elinikää.
Toiseksi jos olet sairas, niin todennäköisesti et enää jaksa tehdä oikein mitään ja käperryt hiljalleen sisäänpäin.
Elä yhtä täysillä kuin juuri 18-vuotta täyttänyt! Juhli, juo, tanssi, naura, hanki seikkailuja, viettele miehiä, pane menemään, kerää kokemuksia läheisten kanssa, tunne rakkautta ja koita vain nauttia niin paljon kuin pystyt muusta välittämättä:)
Olen saanut miettiä samaa itsekin, mutta selvisin eloon pitempään. Yksi asia, minkä olisin halunnut jättää lapselleni, on äidin tekemä villapaita. Vaikka sellainen, joka mahtuu vielä aikuisenakin. Äidin syleily lapselle, joka on tärkeintä, mitä minulla on. Nyt kun elänkin edelleen, muistan olla joka päivä läsnä lapselle, joka edelleen pelkää, että kuolen ja pyytää elämään aina.
Minä ehdotan Jeesusta. Uskon, että elämä jatkuu. Kysy Jeesusta.
Tiedän ihmisen kenelle luvattiin todennäköisesti vain vähän elinaikaa, elää vieläkin ja tapauksesta jo yli 10 vuotta. Älä menetä toivoasi :) <3 ihmeitä tapahtuu.
Jos matkustat, niin ole tarkkana vakuutusten kanssa. Jos joudut kohteessa sairaalahoitoon, niin se ei ole halpaa. Ja jos satut kuolemaan matkalla, niin ruumiin saaminen Suomeen on omaisille vaikeaa ja erittäin kallista.
Hyvää loppuelämää. Tee mitä olet aina halunnut tehdä, mutta älä kuitenkaan tee siitä pakkosuorittamista ja mene voimiesi mukaan. Raskaimmat jutut, kuten matkailu kannattaa hoitaa ensin pois.
Istuta puu. Tai vaikka pieni metsä samantien.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ei saa arvuutella elinikää.
Toiseksi jos olet sairas, niin todennäköisesti et enää jaksa tehdä oikein mitään ja käperryt hiljalleen sisäänpäin.
Tämä. Aloitus on pelkkä paska provo.
No ei mitään lainoja kannata ottaa, ne jää läheisten maksettaviksi!
kirjoitti:
No ei mitään lainoja kannata ottaa, ne jää läheisten maksettaviksi!
Ei jää.
Ei lekurit anna noin pitkän ajan ennusteita. Korkeintaan jos muutamista kuukausista kyse ja ei voi lääketieteellisesti enää auttaa. Eli jos keskitytään enää kivun hoitoon jne.
Minkä alan lääkäri ennustaa elinikää? Kollega on onkologi, eikä koskaan kerro potilaalle eliniän odotetta, kun ei pysty. ALS-potilaista keskimääräinen elinikä diagnoosin jälkeen on 3½ vuotta ja vain 10 % elää yli 10 vuotta, Stephen Hawking elää vielä 54 vuotta diagnoosin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ei saa arvuutella elinikää.
Toiseksi jos olet sairas, niin todennäköisesti et enää jaksa tehdä oikein mitään ja käperryt hiljalleen sisäänpäin.
Älä höpötä. Kaveri eli kolme vuotta haimasyöpä-diagnoosin jälkeen aika täyttä elämää. Lääkärit veikkasivat kolmea kuukautta ja ehdottivat saattohoitoa. Saattohoidossa ei ollut lainkaan, eikä muuten lopulta kuollut edes siihen syöpään (vaikkei sitä parantumaan saatukaan), vaan ihan muuhun.
Kaveri päätti, että hän ei alistu itkemään surkeuttaan. Se oli hieno taistelu, vaikka tietysti sitä toivoo, ettei sitä koskaan olisi pitänyt edes käydä.
Ei kannata uskoa kritiikittä.Lääkefirmojen kouluttamia.
Vierailija kirjoitti:
Mulle sanottiin noin jo 6 vuotta sitten. Minä päätin käyttää loppuelämäni ryyppäämällä aamusta iltaan. Perkele kun se henki ei vaan tahdo lähteä. En ole aikoihin käyttänyt edes mitään hoitoa sairauteeni enkä käy lääkäreissä.
Samat sanat. Paitsi tässä on mennyt jo 20 vuotta. Tässä vaiheessa kadun että elin viimeistä päivää enkä varautunut tulevaisuuteen.
Otat pankista 40ke lainaa ja lähdet kahdeksi kuukaudeksi pattajalle. Et tarvitse huolehtia ehkäisystä, etkä rapulasta. Kaikkea hyvää ja onnea matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle sanottiin noin jo 6 vuotta sitten. Minä päätin käyttää loppuelämäni ryyppäämällä aamusta iltaan. Perkele kun se henki ei vaan tahdo lähteä. En ole aikoihin käyttänyt edes mitään hoitoa sairauteeni enkä käy lääkäreissä.
Samat sanat. Paitsi tässä on mennyt jo 20 vuotta. Tässä vaiheessa kadun että elin viimeistä päivää enkä varautunut tulevaisuuteen.
No, kyllähän sinä voit itsellesi viimeisen päivän toteuttaa milloin tahansa ja keinoja siihen löytyy monia. Vain mielikuvitus on rajana. Hyppää junan eteen, aja autolla rekan keulaan, kytke itsesi käsistä pistorasiaan, ota sopiva sekoitus eri lääkkeitä, vedä iso suoni leipäveitsellä auki jne...
Henkilökohtaisesti itse ehkä ajaisin autolla rekan keulaan. Jos sen toteuttaa niin kannattaa sitten ajaa oikeasti lujaa ja tehdä viimeinen ohjausliike sen verran läheltä ettei rekkakuski kerkeä jarruttaa että kuolema on varma. Jokuhan tässä vähän aikaa sitten ajoi kylkeen moottoritiellä eikä kuollut, sitä ei kannata tehdä.
Kiinnostaa kyllä, mikäli tää on tosi tarina