Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
oletko koskaan rakastunut ensisilmäyksellä?
10.02.2017 |
Niin että se on ollut molemminpuolista jo alkuhetkistä lähtien ennen ensimmäisiäkään sanoja toiselle.
Mitä tuossa tapahtuu?
Kommentit (31)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus on ollut sähköä jo ekasta katseiden kohtaamisesta lähtien, mutta valitettavasti suhteeseen en ole päätynyt syystä tai toisesta.
Olen kahdesti.
En tiedä mitä siinä tapahtui, katseet kohtasivat ja tuntui että samassa syntyi vastustamaton vetovoima, johon liittyi ainakin minulla sellainen olo että se mies on tasavertainen kanssani. Kai siinä on jokin telepatia kun sen tietää heti että toinen kokee saman. Ihan kuin olisi tuntenut toisen "aina" ja tullut vihdoinkin kotiin. Ja minähän en helposti ihastu enkä avaudu vaikka ihastuisin. Mutta näiss' tapauksissa sen vaan tiesi!
Ekan kanssa se juttu ei edennyt mihinkään intiimiin, koska olin silloin varattu. Vietettiin ilta yhdessä suurkaupungissa ihmisten keskellä ja ero tuntui musertavalta, en suostunut ottamaan hänen yhteystietojaan tai mitään, olin muuttamassa seuraavana päivänä ulkomaille ja kaikki tuntui ihan liian monimutkaiselta. Itkimme erotessa. Toisen kanssa menin myöhemmin naimisiin, en uskaltanut jättää tilaisuutta käyttämättä ja olin vapaakin silloin. Myöhemmin kun tämä mr. Oikea näytti huonot puolensa niin jossittelin jonkin verran sitä ensimmäistä.
Kyllä, mutta toisella silmäyksellä näimme toisemme eri kulmista ja rakkautemme loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran, se oli jopa molemminpuolista ihme kyllä, nyt ollaan naimisissa.
Niin kertokaa tarinoitanne.
Itselläni jotain liikahti ensimmäisellä silmäyksellä toisiimme. Sitten tuijottelua ja lopulta mies tuli viereen ja kosketti kevyesti olkaani ja tavallaan tuosta lähtien kaikki oli selvää.
Tätä aiemmin olimme vain tervehtineet toisiamme ensinäkemällä ja vasta noiden tapahtumien jälkeen aloimme juttelemaan. Mutta kaikki oli jo sanattomasti selvää, emme edes puhuneet seurustelusta tai mitään.
Ja tämä ei tapahtunut baarissa tai muualla alkoholin vaikutuksen alaisena.
Nyt olemme olleet pian viisi vuotta yhdessä, joista kaksi kihloissa.
Edelleenkin tuo aiheuttaa saman tunteen kuin silloin ensisilmäyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kerran. Valitettavasti oli silloin vielä sen verran huono itsetunto, että arkailin liikaa enkä uskaltanut näyttää kiinnostustani. Siinä sitten kävi niin että hän löysi kumppanin toisaalta, ja minä myös. Myöhemmin ollaan puhuttu asiasta ja aina kun nähdään niin hymyillään perhosia vatsassa. :) Toisaalta surullista, mutta en missään nimessä haluaisi rikkoa hänen perhettään millään säädöllä, josta ei välttämättä tulisikaan mitään. On mulla kuitenkin aina takaraivossa ajatus, että jos asiat joskus ovat toisin, niin mä niin haluaisin häntä rakastaa.
Olen kerran. Uskon sen johtuvan siitä, että ihmisen sosioekonomista asemaa ts. soveltuvuutta itselle ja persoonallisuutta pystyy aika hyvin näkemään päällepäin ja tulkitsemaan tiedostamatta. Se johon rakastuin oli taustaltaan tosi samanlainen kuin itse, luokkaloikkari. Tiesin vaan heti, että tosta tykkään. Ehkä jokin hänen tavassaan liikkua viehätti tai toi muiston jostain kiihottavasta ja tunnistin hänen kasvojen muodostaan hänen geeniensä sopivuuden omilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkei nyt ensisilmäyksellä, mutta jo muutaman minuutin juttelun jälkeen tuli olo, että tässä on nyt jotain erityistä. Kumpikin tavallaan tiesi sen, mutta ei uskallettu innostua liikaa. Ensitapaamisella jo tuli selväksi että kumpikin hakee jotain syvällisempää kuin yhden illan juttua. Viikko siitä eteenpäin ja mies jo melkein asui luonani. :D Nyt kuusi vuotta myöhemmin ollaan naimisissa ja edelleenkin ihan rakastuneita.
Kyllä, alusta alkaen oltiin kuin paita ja peppu, rakkauttamme vannottiin, aloimme puhua yhteen muuttamisesta ja miten nimeäisimme tulevat lapsemme. Kunnes eräänä päivänä kun emme olleet 3pv nähneet, niin hän vain halusi lopettaa suhteemme kuin seinään ilman mitään kummempia selityksiä, vaikka hänen edellinen lause kun olimme puhuneet oli "rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta" ja seuraavat olivat "parisuhteesta kanssasi ei ollut mihinkään, et edes yrittänyt".
Ja kun kysyin miksi ? Mitä tein väärin ? Hän ei vastannut ja vain suuttui, lähti raivoen pois sekä lopetti yhteyden pitämisen täysin. Vieläkin ihmettelen mitä tein väärin. Koska hänen mielestään parisuhteesta ei ollut mihinkään, en ole enää kenellekään toiselle halunnut samaa pettymystä tuottaa. Ystäväni ovat jo vuosia nyt ihmetellyt miksi minulla ei ole ollut ketään, lähimmät ystävät tietää kyllä mutta eivät ymmärrä. Olisin vain halunnut tietää mitä tein väärin rakastamaani ihmistä kohtaan että muutuin hänelle täysin olemattomaksi mykkäkoulun kohteeksi. Saisinpa vielä joskus vastauksen H:ltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, alusta alkaen oltiin kuin paita ja peppu, rakkauttamme vannottiin, aloimme puhua yhteen muuttamisesta ja miten nimeäisimme tulevat lapsemme. Kunnes eräänä päivänä kun emme olleet 3pv nähneet, niin hän vain halusi lopettaa suhteemme kuin seinään ilman mitään kummempia selityksiä, vaikka hänen edellinen lause kun olimme puhuneet oli "rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta" ja seuraavat olivat "parisuhteesta kanssasi ei ollut mihinkään, et edes yrittänyt".
Ja kun kysyin miksi ? Mitä tein väärin ? Hän ei vastannut ja vain suuttui, lähti raivoen pois sekä lopetti yhteyden pitämisen täysin. Vieläkin ihmettelen mitä tein väärin. Koska hänen mielestään parisuhteesta ei ollut mihinkään, en ole enää kenellekään toiselle halunnut samaa pettymystä tuottaa. Ystäväni ovat jo vuosia nyt ihmetellyt miksi minulla ei ole ollut ketään, lähimmät ystävät tietää kyllä mutta eivät ymmärrä. Olisin vain halunnut tietää mitä tein väärin rakastamaani ihmistä kohtaan että muutuin hänelle täysin olemattomaksi mykkäkoulun kohteeksi. Saisinpa vielä joskus vastauksen H:ltä.
Ehkä sitä vain vaivasi tuo kolmen päivän puhumattomuus. Älä pliis anna tuon vaikuttaa tulevaisuuteesi muiden ihmisten kanssa. Vaikka se olisikin ollut jotain muuta mitä teit huomaamattasi "väärin", on toivoa että seuraava henkilö kertoo sinulle siitä ennen kuin päättää lopettaa suhteenne kokonaan.
No sen verran voisin korjata käsitteitä, että "rakastuminen" ensisilmäyksellä, tai edes toisella, ei ole mahdollista. Rakkaus on jotakin joka kypsyy vuosien aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen, kerran. Oli varattu enkä mitenkään haku päällä. Mutta sitten näin Hänet ja ensisilmäyksellä tiesin, että tuosta kaverista tulee vielä ongelmia. Sinnittelin aikani vastaan, mutta lopulta puolitoista vuotta ensisilmäyksen jälkeen lopulta antauduin.
Kun tapaa ihmisen, sen näkee oitis,
salamat välkehtivät, suhina kuuluu,
enkelit lepattavat.
Kotka lähtee lentoon auton konepelliltä,
Kotkat.
Tärkeimmissä tapauksissa ei jauheta lemmestä heti.
On ele, ilme,
lämmin kohta polvella,
ujo kysymys lähdetäänkö?
Eikä vaihtoehtoja ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen, kerran. Oli varattu enkä mitenkään haku päällä. Mutta sitten näin Hänet ja ensisilmäyksellä tiesin, että tuosta kaverista tulee vielä ongelmia. Sinnittelin aikani vastaan, mutta lopulta puolitoista vuotta ensisilmäyksen jälkeen lopulta antauduin.
Kun tapaa ihmisen, sen näkee oitis,
salamat välkehtivät, suhina kuuluu,
enkelit lepattavat.
Kotka lähtee lentoon auton konepelliltä,
Kotkat.
Tärkeimmissä tapauksissa ei jauheta lemmestä heti.
On ele, ilme,
lämmin kohta polvella,
ujo kysymys lähdetäänkö?
Eikä vaihtoehtoja ole.
Hehe, yksi kirjain unohtui ja koko merkitys muuttui. Se varattu siis oliN minä, ei hän. :D
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, alusta alkaen oltiin kuin paita ja peppu, rakkauttamme vannottiin, aloimme puhua yhteen muuttamisesta ja miten nimeäisimme tulevat lapsemme. Kunnes eräänä päivänä kun emme olleet 3pv nähneet, niin hän vain halusi lopettaa suhteemme kuin seinään ilman mitään kummempia selityksiä, vaikka hänen edellinen lause kun olimme puhuneet oli "rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta" ja seuraavat olivat "parisuhteesta kanssasi ei ollut mihinkään, et edes yrittänyt".
Ja kun kysyin miksi ? Mitä tein väärin ? Hän ei vastannut ja vain suuttui, lähti raivoen pois sekä lopetti yhteyden pitämisen täysin. Vieläkin ihmettelen mitä tein väärin. Koska hänen mielestään parisuhteesta ei ollut mihinkään, en ole enää kenellekään toiselle halunnut samaa pettymystä tuottaa. Ystäväni ovat jo vuosia nyt ihmetellyt miksi minulla ei ole ollut ketään, lähimmät ystävät tietää kyllä mutta eivät ymmärrä. Olisin vain halunnut tietää mitä tein väärin rakastamaani ihmistä kohtaan että muutuin hänelle täysin olemattomaksi mykkäkoulun kohteeksi. Saisinpa vielä joskus vastauksen H:ltä.
Minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että tuon kolmen päivän aikana, jolloin ette nähneet, kumppanisi löysi jonkun toisen ja mahdollisesti meni pettämään. Siitä kielii tuollainen kerrasta suhteen poikki laittaminen ja raivoaminen, joilla hän yritti puolustautua omaa huonoa omatuntoaan vastaan. Joka tapauksessa törkeää jättää kumppani noin epätietoisuuteen suhteen päättymisen syistä. Ethän sinä silloin pysty edes kunnolla käsittelemään eroa, jotta pystyisit sen jälkeen siirtymään eteenpäin elämässäsi ja ihmissuhteissasi.
Nuorena liikennevaloissa, katseet kohtasi ja tunne oli molemminpuolinen. Ei saatu silmiämme irti toisistamme ja rakastuminen tapahtui sekunneissa. Maailman ikimuistoisin tunne ja vaikka en olisi koskaan enää kokenut elämässäni mitään, minulla olisi jo ollut kaikki. Kaikki.
Työhaastattelussa muistan miettineeni että ei hitto, enhän mä tommosen nättihymysen kanssa vois edes töitä tehdä.
No kuinka ollakkaan niin sain sen paikan ;) Mutta ei meistä mitään ole tullut vaikka selkeästi jotain kiinnostusta ilmassa.
Alue: Aihe vapaa
Olen.