Oletko pistänyt vanhoihin kavereihin välit poikki kerrasta kertomatta mitään syytä?
Eli ei mitään kontaktia enää, ei vastauksia yhteydenottoihin, numerot ja osoitteet ja viestit pois sen jälkeen kun jokin on tökännyt ihmisessä ja tosi pahasti.
Kommentit (16)
En. En kyllä ihan tollasta välienkatkkaisua ymmärrä. Ymmärrän kyllä täysin sen ettei kerro mijä ystävyyssuhteessa mättää, vaan ei enää vain itse ota yhteyttä vastailee vain toisen viesteihin.
Poistin facebookista kaikki joita en varsinaisesti tunne ja joilta en ole saanut henkilökohtaista viestiä vuosiin/koskaan ja joille en koe tarvetta kertoa mitään omia asioita.
Helpotti kun sai toista sataa virtuaalihenkilöä pois. Jos jotain hyvää sen takia jää kokematta niin olkoon sitten niin.
Vierailija kirjoitti:
En. En kyllä ihan tollasta välienkatkkaisua ymmärrä. Ymmärrän kyllä täysin sen ettei kerro mijä ystävyyssuhteessa mättää, vaan ei enää vain itse ota yhteyttä vastailee vain toisen viesteihin.
Lisäyksenä vielä, että riippuu toki tilanteesta. Joskus se on ehkä välttämätöntä. Itse olen turvautunut tuohon hiljalleen suhteesta hivuttautumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Joo, menin eteenpäin joten he eivät olleet enää kiinnostavia tai edes hyödyllisiä. Miksi tuhlaisin aikaa ja energiaa heihin edes selityksen vertaa. Lisäksi jos tiemme kohtaavat jälleen, on helpompi jatkaa siitä mihin jäätiin kun ei ole "jättänyt" heitä ;)
Miten niin ei ole jättänyt heitä? Eikös tuo muka ole jättämistä?
Ei, en ole ihan noin dramaattisesti. Mutta olen päättänyt, että enää en halua alistua olemaan joka kerta se ainoa, joka on yhteyksissä. Toinen soittaa korkeintaan kun tarvitsee jotain, eikä siinä mitään monesti autan mielelläni, mikäli vain voin.. Mutta, jos se olen aina minä ja vain minä, jonka odotetaan pitävän yhteyttä, niin se on pidemmän päälle vähän tylsää. Siksi kai osa vanhoista kaverisuhteita on kuollutkin. Toisaalta ei niiden päättymiseen ole tarvittu mitään erityistä dramatiikkaa. - Toisaalta minulla on puhelimenmuistissa monen vanhan kaverin puhelinnumero kun en ole osannut tai huomannut niitä poistaa. Pitäsikö yllättää, joku kaveri ja kysyä, että vieläkö muistat....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, menin eteenpäin joten he eivät olleet enää kiinnostavia tai edes hyödyllisiä. Miksi tuhlaisin aikaa ja energiaa heihin edes selityksen vertaa. Lisäksi jos tiemme kohtaavat jälleen, on helpompi jatkaa siitä mihin jäätiin kun ei ole "jättänyt" heitä ;)
Miten niin ei ole jättänyt heitä? Eikös tuo muka ole jättämistä?
En ole sanonut heille että ystävyytemme on ohi ja mulkoillut saippuaoopperamaisesti siihen päälle...
No kyllä vastaan esim viesteihin jos joku kysyy kuulumisia ja tiettyjä ihmisiä saatan pari kertaa vuodessa tavatakin, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti jaksa, varsinkaan isommalla porukalla. Samat jutut hoetaan ja muistellaan joka kerta ja henkistä kehitystä ei tunnu tapahtuvan juuri kenelläkään.
Aika vähän niiden ihmisten kanssa on koskaan ollut loppujen lopuksi yhteistä, sattumalta ollaan vaan vietetty lapsuus ja nuoruus samassa paikassa ja käyty koulut yhdessä.
Eli kaikki, joille ei kirjoittele privaa Facebookissa, pitää poistaa kavereista? Mikähän järki tuossa on. Minulla olisi ehkä 3 kaveria jäljellä, jos tuolla perusteella siivoilisin. Ja mielestäni on epäkohteliasta poistaa esimerkiksi sukulaiset kavereista. Miksei voi vain rajoittaa yleisöä, jos Facebook-päivitykset ovat niin arkaluontoisia, ettei halua edes serkkunsa niistä tietävän?
Mä käyn läpi aina puhelinmuistion jos tulee eteen numeron vaihto. Uutta numeroa en ilmoita ihmisille joiden koko kommunikaatio on siirtynyt faboon. Tälleen ole saanut kätevästi rajattua ihmisiä joilla on mun y-tiedot koko ajan pienemmäksi. Numeroni on nykyään ei-julkinen enkä ole somesivuilla.
Minuun ei ainakaan voi ottaa yhteyttä enää, kun on kerran välit menneet. En vastaa koskaan tuntemattomiin numeroihin (ellen odota soittoa jostain virastosta. Muut voivat sitten tekstata.) ja poistan numerot heti kun on selvää, ettei seura enää kelpaa.
Kyllä. Ja vittu että vituttaa, kun täytyy muuttaa maasta, pistää osotteet ja puhelinnumerot salaiseksi, tehdä uusi sähköposti ja kieltää sukulaisia antamasta yhteystietoja yhtään kenellekään, niin eiköhän sieltä tuu joku urkkija kyselemään kuulumisia. Ihminen, joka ei pidä yhteyttä, harvemmin haluaa että muut yrittää ottaa häneen yhteyttä. Anna olla rauhassa.
Olen katkaissut välit ja yritin parhaani mukaan selittää syytä mutta "ystävä" ei myöntänyt mitään ongelmaa ihmissuhteessamme olevankaan.
Yhteen kaveriin pätkäisin välit kun se tuli uuden poikakaverinsa kanssa käymään, lapseni tais olla sillon kolmen vanha. Ensin istuttiin sillei suht hiljakseen kahvittelemassa, sitten vein tytön kattomaan piirrettyä olkkariin ja jäin siihen sohvalle hetkeksi istumaan. Tämä uusi poikakaveri tulee siihen ja huomaa mun kitaran ja kertoo että hänkin soittaa jne. Vaihdamme asiasta pari lausetta. Sitten tää mun kaveri tulee siihen että kyllä mä näin miten sä katot tota mun Raimo-Petteriä, että varmana yrität iskeä sitä ja et todella haluu nähä millaseen pystyn jos mua näin uhataan. Lapsi raukka tietysti pelästyi tätä ja tuli syliin ja minä ohjasin vieraani ulos enkä oo sen koommin ollu yhteyksissä. Ihme touhua. Sain mä siltä anteeksipyytötekstarin perässä mutta sekin oli tyyliin että "anteeks nyt kun suutuin mutta sä oot aina ollu sellainen flirttaileva nainen".
Ja en usko että olisin ees vahingossa voinu flirttailla kun musta se uus jäbä oli jotenkin veltto, epäviehättävä ja selkärangaton.
Joo, menin eteenpäin joten he eivät olleet enää kiinnostavia tai edes hyödyllisiä. Miksi tuhlaisin aikaa ja energiaa heihin edes selityksen vertaa. Lisäksi jos tiemme kohtaavat jälleen, on helpompi jatkaa siitä mihin jäätiin kun ei ole "jättänyt" heitä ;)