Kulujen jakaminen tulojen suhteessa ja ns. oma raha

Kumpikin laittaa saman summan yhteiselle tilille, jolta maksetaan asuminen, ruoka ja yhteisen auton kulut. Omat rahat ovat sitten omia rahoja, joista ei ole toiselle millään tavalla tilivelvollinen.

Mielestäni ainoa oikeudenmukainen tapa, koska kulutuskin tapahtuu puoliksi eikä prosentuaalisesti.

Vierailija kirjoitti:

10, yhteisiä lapsia on ,ja anteeksi nyt vain, olenko sanallakaan maininnut mieheni suhtautumista lapsiin?

Se että minä maksan lasten harratukset ei kerro mitään muuta kuin sen että minulla on siihen varaa.

Pitääkö vielä luetella mitä kaikkea muuta mieheni maksaa vai? 

Ihme asennevamma sulla.

Kyllä se asennevamma on teillä itsellänne. Jos avioehto, mies laittaa rahansa sijoituksiinsa ja sinä maksat lasten kulut. Kyllä ne lasten kulut pitäisi mennä myös tuloihin suhteutettuna. Varsinkin, jos sinut suljetaan ulos sijoituksista avioehdolla. Toki en tiedä, mitä ehdossa olette sopineet..

Vierailija kirjoitti:

Kumpikin laittaa saman summan yhteiselle tilille, jolta maksetaan asuminen, ruoka ja yhteisen auton kulut. Omat rahat ovat sitten omia rahoja, joista ei ole toiselle millään tavalla tilivelvollinen.

Mielestäni ainoa oikeudenmukainen tapa, koska kulutuskin tapahtuu puoliksi eikä prosentuaalisesti.

Mutta tällä logiikalla pariskunta joutuu elämään aina sen vähemmän tienaavan mukaan. Ja mites sitten kun tulee lapsia, ja toinen on kotona kotihoidontuella. Joka on muutama hassu satanen? Lasketaanko elintasoa rajusti täksi aikaa

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on erikoista että mies sijoittaa itselleen, ja kun on avioehtokin, niin kuulostaa siltä että avioero on lähinnä ajan kysymys. Odotteleeko mies että löytää paremman ennenkuin lemppaa sinut?

Perheessä yleensä sijoitetaan yhteistä tulevaisuutta varten ja tietysti lapsille perinnöksi.

Onko teillä sitten elämäntyylissä muuten eroa kun sulla jää noin paljon vähemmän rahaa muuhun? Käykö mies ilman sinua kalliissa paikossa syömässä ja matkoilla? Osteleeko itselleen kaikkea kallista kivaa ja sinä nuolet näppejäsi?

Ap ei joudu maksamaan, kuin kolmanneksen menoista ja sinä käänsit hänet uhriksi?

Ap olisi voinut kouluttautua paremmin ja hankkia paremman työpaikan.

Meillä näin.Mies maksaa lainat ja laskut.Minä maksan omat laskuni ja lasten kulut,ruoat ja matkat ja juhlat yms. Minun tulot on huomattavasti pienemmät kuin miehen.On ollut myös kun olin töissä. Minä teen kotityöt,hoidan lapset ja omaa aikaa ei ole koskaan.Mies tuhlaa ylijäävät rahat omiin harrastuksiinsa ja mitään ylimääräistä ei jää.Nytkään ei ole varaa mennä kampaajalle,(näytän epäsiistiltä apinalta.)eikä ostaa syksyksi vaatteita,(kun ei ole),mutta miehen piti saada uusia vaellustarvikkeita ja osti ,vaikka mulle sanoi että ei jäänyt taaskaan palkasta ylimääräistä rahaa.Kaikki menee multa ja meni myös kun olin töissä. En polta,juo,eikä mieskään,mutta kaikki menee aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpikin laittaa saman summan yhteiselle tilille, jolta maksetaan asuminen, ruoka ja yhteisen auton kulut. Omat rahat ovat sitten omia rahoja, joista ei ole toiselle millään tavalla tilivelvollinen.

Mielestäni ainoa oikeudenmukainen tapa, koska kulutuskin tapahtuu puoliksi eikä prosentuaalisesti.

Mutta tällä logiikalla pariskunta joutuu elämään aina sen vähemmän tienaavan mukaan. Ja mites sitten kun tulee lapsia, ja toinen on kotona kotihoidontuella. Joka on muutama hassu satanen? Lasketaanko elintasoa rajusti täksi aikaa

Pitkät sairauslomat ja työttömyys ovat eri tilanteita. Meille ei lapsia tule, mutta jos tulisi niin hoitovapaat käytettäisiin puoliksi ja silloin toinen ottaisi isomman vastuun taloudesta. Nyt on kuitenkin kyse kahden aikuisen ihmisen taloudesta, jossa kummallakin on ollut mahdollisuus kouluttautua haluamaansa ammattiin. Ja kyllä, elintaso muotoutuu sen vähemmän tienaavan mukaan. Miksi hänen pitäisi toisen siivellä saada etuja, joita hän ei omilla ansioillaan pysty saamaan?

Vierailija kirjoitti:

Miten muilla palstalaisilla? Meillä mä maksan 33 % yhteisistä kuluista ja mies 66%. Tämä on miehen ehdotus. Omiin menoihin minulla jää pakollisten lääkemenojen jälkeen 850 euroa ja miehellä 2800 euroa. Tuolla mies maksaa mm. sijoitusasuntoja itselleen. Meillä on avioehto.

Onhan tämä sinulle melko reilu diili, kun maksat vain 1/3 yhteisistä menoista ja lähemmäs tonni säästöön ja käyttöön kuukaudessa.

Meillä miehellä on runsaasti rahaa (peritty), ja minulla vain työstä ansaittu palkkarahat ja niistä jääneet säästöt. Kummallakin on omat tilit ja lisäksi meillä on yhteinen tili, josta maksetaan isommat hankinnat. Yhteiset kulut menee 50/50 miehen vaatimuksesta. Meillä on lisäksi yhteinen lapsi, jonka kuluista minä maksan noin 75%, koska mies on pihi ja ne kulut on hänestä turhia.

Maksan puolet lainanlyhennyksestä, oman puhelinlaskun, lääkkeet, mun ja lapsen lääkärikulut, lapsen hoitomaksut. Mies muun ainakin tällähetkellä... 1000e jää omiin juttuihin. Toki tuosta lapsen vaatteita jne. En tiedä yhtään paljon miehellä jää 🤔 tienaa ainakin enemmän kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Kumpikin laittaa saman summan yhteiselle tilille, jolta maksetaan asuminen, ruoka ja yhteisen auton kulut. Omat rahat ovat sitten omia rahoja, joista ei ole toiselle millään tavalla tilivelvollinen.

Mielestäni ainoa oikeudenmukainen tapa, koska kulutuskin tapahtuu puoliksi eikä prosentuaalisesti.

Perheessä vähintään yhtä tärkeä resurssi kuin raha on aika. Kun kulut jaetaan suhteessa tuloihin niin silloin aika jaetaan tasan. Kummallekin jää omaan käyttöön ajallisesti yhtä suuren työpanoksen tuotto ja yhteisten kulujen eteen tehdään ajalliseti yhtä paljon töitä.

Kulujen puolittamisen epäoikeudenmukaisuus näkyy erityisen selvästi silloin kun toinen hoitaa lapsia kotona.