Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Masentuneet, mitä teette päivisin?
08.02.2017 |
Olen sairaslomalla, koska olen tällä hetkellä opiskelu- ja työkyvytön. Yritän kovasti taistella passivoitumista vastaan, vaikka monina päivinä tekisi mieli vain maata sängyssä ja korkeintaan katsoa Netflixiä, jos jaksaa. Pyrin pitämään jonkinlaista päivärutiinia yllä. Silti on vaikeaa keksiä jotain helppoa ja mukavaa tekemistä, jonka avulla pitäisi itsensä vähän aktiivisempana - oman jaksamisen rajoissa. Sairauspäiväraha on tosi pieni eli mieluiten ilmaista tekemistä...
Kysyisinkin teiltä muilta kotona olevilta vinkkejä (syy voi toki olla muukin kuin masennus!), että millaista päiväohjelmaa olette järjestäneet itsellenne?
Kommentit (76)
Mieetitään oliko se vttu hauki sittekään kala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennusjakson aikana makaan sängyssä ja kerään voimia siihen, että jaksan kääntää päätä ja katsoa kelloa. Vielä suurempi ponnistus on ottaa vesilasi pöydältä ja juoda siitä. Asennon vaihtaminenkin vie voimia. Näin kuluu koko päivä. Ei ole enää oikeastaan tunteitakaan, on pimeyden ytimessä, helvetissä, millään ei ole mitään väliä. Tältä näyttää erittäin vaikea masennus.
Sit aina jokin alkaa tuoda voimia takaisin. Alkaa keskivaikean masennuksen kausi, johon kuuluu ahdistusta, näköalattomuutta, aloitekyvyttömyyttä, toivottomuutta. Mutta samaan aikaan jaksaa pitää yllä esim. aamupalan syömistä, hygieniarutiineja. Jaksaa tehdä jotain hyödyllistä. Tavata ihmisiä, lukea lehtiä. Innostua jostain. Kenties kuntoilla. Ehjä tehdä jopa töitä hetken. Sit taas tulee pahenemisvaihe ja niin edelleen. Tältä näyttää krooninen masennus.
Vierailija kirjoitti:
Masennusjakson aikana makaan sängyssä ja kerään voimia siihen, että jaksan kääntää päätä ja katsoa kelloa. Vielä suurempi ponnistus on ottaa vesilasi pöydältä ja juoda siitä. Asennon vaihtaminenkin vie voimia. Näin kuluu koko päivä. Ei ole enää oikeastaan tunteitakaan, on pimeyden ytimessä, helvetissä, millään ei ole mitään väliä. Tältä näyttää erittäin vaikea masennus.
Sit aina jokin alkaa tuoda voimia takaisin. Alkaa keskivaikean masennuksen kausi, johon kuuluu ahdistusta, näköalattomuutta, aloitekyvyttömyyttä, toivottomuutta. Mutta samaan aikaan jaksaa pitää yllä esim. aamupalan syömistä, hygieniarutiineja. Jaksaa tehdä jotain hyödyllistä. Tavata ihmisiä, lukea lehtiä. Innostua jostain. Kenties kuntoilla. Ehjä tehdä jopa töitä hetken. Sit taas tulee pahenemisvaihe ja niin edelleen. Tältä näyttää krooninen masennus.
Jaksat sinä kuitenkin kaiken tämän kirjoittaa.
Oletko koskaan ajatellut, että ehkä koet olevasti jatkuvasti väsynyt, koska aivosi joutuvat käsittelemään netissä niin paljon tietoa, että se uuvuttaa sinut?
Vierailija kirjoitti:
Olen masentunut ja syrjäytynyt 20vuotias mies, minulla on univaikeuksia ja syömisongelmia paljon. En saa apua enkä tukea keneltäkään ihmiseltä.
Tähä päälle poltan kannabista niin paljon kuin mahd. Ei muutakaan apuu oo...
Onko siitä kannabiksesta sitten apua ja minkälaista? Vaikea uskoa että helpottaisi masennuksen oireita, kun kannabiksen polttajat vaikuttavat yleensä aika veltoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen että joku kiva nainen tulis hoivaamaan mut kuntoon.
Ahaa, meillä kahdella on sama toive, se ei tule toteutumaan ikinä... Valitettavasti...
100% fakta että naisettomuus aiheuttaa nuorille miehille mt-ongelmia
Tällaisista kommenteista on vaikea saada selvää että puhutteko te ihan vaan puutteesta vai kaipuusta oikeaan ihmissuhteeseen oikean ihmisen kanssa, joka on enemmäm kuin vain "nainen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on bipolaarihäiriö ja masennuskausia on ollut kymmeniä.Olen 30+.
Ajan kanssa toleranssi on noussut.Musta ei välttämättä huomaa,kai,ulospäin sairautta.Pystyn pakottamaan itseäni,mutta työni on joustava etätyö eli kyllähän se hiipuu masentuneena.Vastaavasti käy valitettavasti sitten toisinkin päin:työn tekeminen lähtee lapasesta.
Noh.Nyt masentuneena yritän käydä 3xviikossa salilla,tehdä pakolliset työt ja esittää normaalia.Nyt myös läheisille,eivät enää jaksa.Kuullostaa miehestäni varmaan absurdilla,että kotisairaanhoito käy meillä.Heistäkin kai outoa nähdä siisti koti ja siisti ihminen.
Samalla verhojen takana on itseään viiltelevä nainen joka ei voi kun pitää pitkähihaisia eikä käydä uimahallissa.Johon vaativassa asiantuntijatyössä kohdistuu odotukset ja kritiikki.Joka miettii joka päivä itsemurhaa jo vuoden putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Hyi hel**tti mitä porukkaa ootte. Muut painaa töitä ja yrittää elättää itsensä ja lapsensa, niin te makaatte kotona ja katsotte netflixiä! Tehkää jotain itsellenne.
Minäkin käyn töissä. Takana jo vuosia masennusta, masennustesti 49 pistettä. Kotona en jaksa enää mitään. Kukaan ei usko päältä päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen masentunut ja syrjäytynyt 20vuotias mies, minulla on univaikeuksia ja syömisongelmia paljon. En saa apua enkä tukea keneltäkään ihmiseltä.
Tähä päälle poltan kannabista niin paljon kuin mahd. Ei muutakaan apuu oo...Onko siitä kannabiksesta sitten apua ja minkälaista? Vaikea uskoa että helpottaisi masennuksen oireita, kun kannabiksen polttajat vaikuttavat yleensä aika veltoilta.
Kannabis passivoi ihmisiä ja yleisemmin puskee pahat ajatukset hetkeksi pois. Kun vaikutus katoaa niin ongelmat tulevat yleisemmin pahemmin takaisin.
Masennus diagnoosi, mutta käyn koulussa. Illat menee sit itkun ja tärinän sekaisessa horroksessa sängyssä maaten
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen masentunut ja syrjäytynyt 20vuotias mies, minulla on univaikeuksia ja syömisongelmia paljon. En saa apua enkä tukea keneltäkään ihmiseltä.
Tähä päälle poltan kannabista niin paljon pkuin mahd. Ei muutakaan apuu oo...
Oletko ollut lääkärissä?
Muistan sua rukouksin.
Olen masentunut mutta joku ihme voima pakottaa minut käymään koulussa ja opiskelemaan sekä hoitamaan lapset siinä sivussa. Olen yrittänyt vältellä sitä että jäisin sairaslomallle, tuntuu että se olisi häviö. Taidan kyllä tietää että jossakin vaiheessa napsahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herään joka aamu klo 6:00. Sen jälkeen kuntoilen n. 30 minuuttia. Sen jälkeen suihku ja aamiainen. Sen jälkeen alan tekemään tutkimustyötä tietokoneella. Lounaan syön joskus päivällä. Illat pyhitän nettiteeveelle. Mielestäni minulla on ihan hyvä rytmi ja struktuuri päivässä.
Sä et varmaan kuulu masentuneisiin?
Kärsin vaikeasta kroonisesta masennuksesta.
Miten masennuksesi sitten ilmenee? Sun touhuthan kuulostaa varsin aktiivisen ja keskittymiskykyisen ihmisen jutuilta. Mä olen luullut, että vaikeasti masentunut ei jaksa liikkua, eikä keskittymiskyky riitä mihinkään tutkimustöihin tai edes lehdenlukuun. Oon kai sitten väärässä?
Olen eläkkeellä vaikean masennuksen takia, ja kyllä minäkin ihmettelen tuota aamuvirkkua tutkimustyöläistä.
Oma ongelmani on jatkuva väsymys ja keskittymiskyvyn puute. Olen vuosien varrella aloittanut innostuneena mm. kieliopinnot, mutta parin kuukauden päästä ei aivot enää jaksa. Pakko tehdä vain jotain kevyehköä, yksinkertaista askaretta.
Tuommoista itsekuria että ylös klo 6 ja pakertamaan ei minulla ollut parempina päivinäkään.
En käytä lääkkeitä, jos se jotain kiinnostaa. Niillä sitä vasta saakin itsenä pökkelöksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen masentunut mutta joku ihme voima pakottaa minut käymään koulussa ja opiskelemaan sekä hoitamaan lapset siinä sivussa. Olen yrittänyt vältellä sitä että jäisin sairaslomallle, tuntuu että se olisi häviö. Taidan kyllä tietää että jossakin vaiheessa napsahtaa.
Ja töissä vielä lisäksi, unohtui mainita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herään joka aamu klo 6:00. Sen jälkeen kuntoilen n. 30 minuuttia. Sen jälkeen suihku ja aamiainen. Sen jälkeen alan tekemään tutkimustyötä tietokoneella. Lounaan syön joskus päivällä. Illat pyhitän nettiteeveelle. Mielestäni minulla on ihan hyvä rytmi ja struktuuri päivässä.
Sä et varmaan kuulu masentuneisiin?
Millä perusteella hän ei olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herään joka aamu klo 6:00. Sen jälkeen kuntoilen n. 30 minuuttia. Sen jälkeen suihku ja aamiainen. Sen jälkeen alan tekemään tutkimustyötä tietokoneella. Lounaan syön joskus päivällä. Illat pyhitän nettiteeveelle. Mielestäni minulla on ihan hyvä rytmi ja struktuuri päivässä.
Sä et varmaan kuulu masentuneisiin?
Kärsin vaikeasta kroonisesta masennuksesta.
Miten masennuksesi sitten ilmenee? Sun touhuthan kuulostaa varsin aktiivisen ja keskittymiskykyisen ihmisen jutuilta. Mä olen luullut, että vaikeasti masentunut ei jaksa liikkua, eikä keskittymiskyky riitä mihinkään tutkimustöihin tai edes lehdenlukuun. Oon kai sitten väärässä?
Olen eläkkeellä vaikean masennuksen takia, ja kyllä minäkin ihmettelen tuota aamuvirkkua tutkimustyöläistä.
Oma ongelmani on jatkuva väsymys ja keskittymiskyvyn puute. Olen vuosien varrella aloittanut innostuneena mm. kieliopinnot, mutta parin kuukauden päästä ei aivot enää jaksa. Pakko tehdä vain jotain kevyehköä, yksinkertaista askaretta.
Tuommoista itsekuria että ylös klo 6 ja pakertamaan ei minulla ollut parempina päivinäkään.
En käytä lääkkeitä, jos se jotain kiinnostaa. Niillä sitä vasta saakin itsenä pökkelöksi.
Tuo sun saamattomuus voi johtua paljon muustakin kuin masennuksesta. Esim persoonastasi tai heikkolahjaisuudesta ym mitä näitä nyt on
Pkseudulla on useita mielenterveysyhdistyksiä, jotka järjestää päiväohjelmaa maseentuneillekin. Miksei muuallakin Suomessa olisi..
Niissä voi hengailla ja tavata muita, pelailla, askarrella, jutella, osallistua retkiin, lounasta on tarjolla ja pientä kahvila purtavaa. On vertaistukiryhmiä tai saa keskustella työntekijöiden kanssa kaksistaan. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, ketään ei pakoteta mihinkään, eikä ole osallistumispakkoa.
Olisko tuollaisella toiminnalla osalle teistä masennuksesta kärsivistä tarvetta? Jos niin googlattakaa omapaikkakuntanne. Suosittelen, mä sain avun moisesta. Se auttoi päivärytmin löytöön. Myöhemmin työllistyinkin sitten ohjaajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herään joka aamu klo 6:00. Sen jälkeen kuntoilen n. 30 minuuttia. Sen jälkeen suihku ja aamiainen. Sen jälkeen alan tekemään tutkimustyötä tietokoneella. Lounaan syön joskus päivällä. Illat pyhitän nettiteeveelle. Mielestäni minulla on ihan hyvä rytmi ja struktuuri päivässä.
Sä et varmaan kuulu masentuneisiin?
Kärsin vaikeasta kroonisesta masennuksesta.
Miten masennuksesi sitten ilmenee? Sun touhuthan kuulostaa varsin aktiivisen ja keskittymiskykyisen ihmisen jutuilta. Mä olen luullut, että vaikeasti masentunut ei jaksa liikkua, eikä keskittymiskyky riitä mihinkään tutkimustöihin tai edes lehdenlukuun. Oon kai sitten väärässä?
Olen eläkkeellä vaikean masennuksen takia, ja kyllä minäkin ihmettelen tuota aamuvirkkua tutkimustyöläistä.
Oma ongelmani on jatkuva väsymys ja keskittymiskyvyn puute. Olen vuosien varrella aloittanut innostuneena mm. kieliopinnot, mutta parin kuukauden päästä ei aivot enää jaksa. Pakko tehdä vain jotain kevyehköä, yksinkertaista askaretta.
Tuommoista itsekuria että ylös klo 6 ja pakertamaan ei minulla ollut parempina päivinäkään.
En käytä lääkkeitä, jos se jotain kiinnostaa. Niillä sitä vasta saakin itsenä pökkelöksi.
Jos on masentunut oikeasti, sitä on niin epätoivoinen, että turvautuu varmasti lääkkeisiin. Luulen, että Suomessa on paljon kaltaisiasi ”masentuneita”, jotka ovatkin oikeasti vain laiskoja sekä vähä- älyäisiä. Laitetaan sitten kaikki masennusoireiden piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herään joka aamu klo 6:00. Sen jälkeen kuntoilen n. 30 minuuttia. Sen jälkeen suihku ja aamiainen. Sen jälkeen alan tekemään tutkimustyötä tietokoneella. Lounaan syön joskus päivällä. Illat pyhitän nettiteeveelle. Mielestäni minulla on ihan hyvä rytmi ja struktuuri päivässä.
Sä et varmaan kuulu masentuneisiin?
Kärsin vaikeasta kroonisesta masennuksesta.
Miten masennuksesi sitten ilmenee? Sun touhuthan kuulostaa varsin aktiivisen ja keskittymiskykyisen ihmisen jutuilta. Mä olen luullut, että vaikeasti masentunut ei jaksa liikkua, eikä keskittymiskyky riitä mihinkään tutkimustöihin tai edes lehdenlukuun. Oon kai sitten väärässä?
Olen eläkkeellä vaikean masennuksen takia, ja kyllä minäkin ihmettelen tuota aamuvirkkua tutkimustyöläistä.
Oma ongelmani on jatkuva väsymys ja keskittymiskyvyn puute. Olen vuosien varrella aloittanut innostuneena mm. kieliopinnot, mutta parin kuukauden päästä ei aivot enää jaksa. Pakko tehdä vain jotain kevyehköä, yksinkertaista askaretta.
Tuommoista itsekuria että ylös klo 6 ja pakertamaan ei minulla ollut parempina päivinäkään.
En käytä lääkkeitä, jos se jotain kiinnostaa. Niillä sitä vasta saakin itsenä pökkelöksi.
Me vain ollaan erilaisia.Eikä suorittaminen ole masentuneena hyvä,mutta esim.mun persoona pakottaa.
Mäkin tein vauhdilla gradun,opiskelin ja tein asiantuntijatyötä masentuneena.Ei ne menneet loisteliaasti,olisi vain pitänyt jäädä sairaslomalle.Siitä alkoikin kolmen vuoden putki.Burn out,masennus,ahdistus,masennusahdistus,sekamuotoinen jakso,normaalia,ahdistus,masennus....suunnilleen noin.Ja suorittaminen jatkuu.
En tee mitään. En katso telkkaria, en ole netissä, en jaksa käydä suihkussa. En syö, sillä en koe näläntunnetta. Voi mennä vuorokausi tai kaksi vain vettä juoden. Sit seuraavana päivänä saatan syödä kauraryynejä. Tuo yksi joka kirjotti sängyssä makaamisestaan, kuvaa kyllä hyvin niitä vaikeimpia päiviä ja viikkoja.
En muista, milloin olisin jaksanut katsoa kokonaisen leffan tai jakson jotain ns laatusarjaa. Tai milloin olisin lukenut kokonaisen lehtijutun. En välttämättä avaa tietokonetta tai telkkaa viikkoihin. Kännykällä käyn muutamassa paikassa: OP mobiili, Kela, HS, YLE, IS, FB ja AV. FB:tä tai AV:ta jaksan selata 15 min max, sit pitää taas maata ja kerätä voimia. Uutisia jaksan lukea ehkä 5 min.
15 vuotta masennusta takana, eikä loppua näy. Masennukseen ei ole tepsineet lääkkeet, terapia, urheilu, meditaatio, uskoon tulo, rakastuminen, ulkoilu, karppaus, työn tekeminen ja siinä ison onnistumisen saavuttaminen. Hyviä jaksoja jolloin oon lähes kokonaan työkykyinen, on ehkä 2kk vuodesta. Osittain työkykyistä aikaa siihen päälle ehkä 3kk. Lopun aikaa on vain pimeyttä. Oikeastaan en enää edes muista aikaa, jolloin en ollut masentunut. En muista, millainen ihminen olin. Masennuksen ja lääkkeiden tuomat kognitiiviset vaikeudet estävät muistamista monia muita asioita. En todennäköisesti muista huomenna kirjoittaneeni tänne tätä tekstiä. En varmaan puolen tunnin päästäkään. Nyt nukkumaan.
Alue: Aihe vapaa
Käyn kaupassa ja ajattelen, että pitäisi siivota ja maksaa laskut. Joskus rukoilen oikeasti kädet ristissä, että saisin vielä paremman elämän tai kuolla pois.