Työpaikkaromanssi taisi loppua ennen kuin kunnolla alkoikaan, kun paljastui että nainen on vesimies (minä skorpioni)

Mulla ollut vesimiehen kanssa oikein hauskaa. Välttele leijonaa ja kaurista. 

t. Skorpioni

Mulla oli kans sellainen jännä juttu, että yhtä tiettyä horoskooppimerkkiä en halua elämääni ja varsinkaan elämänkumppaniksi. Olikin lähes ensimmäinen kysymys aikoinaan nyk. miehelleni että milloin hänellä on syntymäpäivä, ja laskeskelin sitten mielessäni mikä on horoskoopiltaan.

Tuli kärsii veden kans.

Onko ihmiset oikeasti näin taikauskoisia? Onhan tämä vitsi? Horoskoopeilla ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa.

Voi voi. No, elämä on valintoja, ja jos haluat mieluummin ripustautua joihinkin fiktiivisiin "tuo on sattunut syntymään perjantaina ja minä olen maanantai-ihminen, ei tästä siksi ikinä tule mitään" -satuihin, niin se on sinun asiasi.

Olemme vaaka ja kaksoset.

Liittomme on kestänyt vuosikymmenet vaikka kaikki maat ilmat ja vedet povaavat toista.

Hötön töttöä ovat horoskoopit.

ootteko te tosissanne?

Eipä silti, kyllähän minäkin uskon, että horoskoopit ovat olemassa, mutta en minä niihin usko.

Vierailija kirjoitti:

Voi voi. No, elämä on valintoja, ja jos haluat mieluummin ripustautua joihinkin fiktiivisiin "tuo on sattunut syntymään perjantaina ja minä olen maanantai-ihminen, ei tästä siksi ikinä tule mitään" -satuihin, niin se on sinun asiasi.

Miten selität kaveripiirini hyvin mätsäävät merkit ja muut toimivat ihmissuhteet, joiden merkit ovat selvinneet joskus vasta vuosien päästä? Niitä, joiden kanssa en tule toimeen, en luonnollisesti tunne kaikkia merkkiä myöten, mutta moni hankala suhde selittyy jo merkillä.

Taitaa vaan suhteeseen joutuminen pelottaa, ja saat horoskoopista kätevän tekosyyn viheltää peli poikki.

Minulla on 14 luomea vasemmassa kädessä. Siksi minun pitää tapailla vain naisia, jotka olen ensimmäistä kertaa nähnyt parillisen kuukauden parillisina päivinä.

Itse en edes tapailisi ihmistä joka uskoo horoskooppeihin. Ois sen verran noloa.