tukiperhe-asiasta tietävät

tukiperheille ei välttämättä ole tarjolla mitään koulutusta.



Itse en ole omakohtaisesti kokenut ja jos olisin niin olisin todennäköisemmin siellä tukea saavassa päässä - meillä kun on vammainen lapsi. Sen sijaan tunnen yhden tukiperheen, tai pikemminkin tukihenkilön. Kyseessä on mummoikäinen eronnut nainen, jonka kotona ei enää asu yhtään lapsia. Hän puhuu "sosiaaliviraston lapsista" ja näiden epäkevoista vanhemmista töissä aika alentuvaan sävyyn. Minulla on myös vähän sellainen kuva, että hän tekee tukiperhetyötä lähinnä siitä saatavan korvauksen vuoksi, vaikkei se nyt suurensuuri olekaan. Korvauksen tarkoitushan on vain peittää kulut, mutta kuljen suuruushan taas riippuu siitä,. miten paljon pihistää. Juuri hän onkin saanut minut jättämään anomatta tukiperhettä meille. En usko, että tuonkaltaisesta ihmisestä olisi lapselleni mitään hyötyä.

Minun kotikunnassani ainakin tukiperheiksi haluavat joutuvat käymään pride kurssin.

jonka mies jätti yhtäkkiä toisen naisen takia vastasynytyneen ja taaperon kanssa kolmin, sai vähän aikaa sitten tukiperheen ja on ollut valtavan onnellinen siitä!

ja lisäksi tukilapsi 7v, joka on luonamme vähintään yhden viikonlopun kuukaudessa. Meidän kaupungissa tukiperheet käyvät läpi tarkat haastattelut, kotikäynnit yms ja lisäksi kuuluu koulutus n.12h. Ei tätä kukaan korvauksien vuoksi tee, sen verran pienet ne ovat! Lapsi on sopeutunut meille hyvin ja on silmin nähden hyötynyt toisenlaisesta perhe-elämän mallista. Suosittelen ehdottamasti lähtemistä mukaan toimintaan!

Ja ainakin sen voin sanoo et on erittäin tärkeetä et kaikkia lapsia kohdellaan tasa-arvosesti... et omat ei saa erikoiskohtelua.... voipi olla hyvinkin vaikeeta mut se mulle on ainakin jääny mieleen et pahalta se tuntu ku tunsi ittensä jotenkin tois arvoseks :/

Meillä oli kiva ja samanahenkinen porukka ja tapaamisia porukan kesken järjestetään pitkin matkaa ja vertaistuen mahdollisuus on myös hyvä pointti.

oltu viitisen vuotta. Meillä käynyt tyttö, joka nyt 6v yksivuotiaasta lähtien. sitten pari poika, jotka 9 ja 12v. Tyttö käy 2 krt/kk viikonlopun ja pojhat kerran kuussa. Ei olla saatu koulutusta, olen itse alalla, joten ehkä siksi ei. Tarjottu kyllä on, mutta en koe tarpeelliseksi kun olen itse vetänyt kursseja niin uskon haltsaavani asiat.

ja olisihan meille lisääkin lapsia mahtunut... mutta nuorempi lapsista vammainen ja siksi lisää omia lapsia emme edes yrittäneet. Meillä olisi kuitenkin aikaa ja tilaa olla tukiperheenä ja siksi tätä asiaa nyt viritellään. Koulutuksen koen meille tarpeelliseksi, koska emme kumpikaan ole "alalla" ja samalla saada vähän etukäteistietoa tulevista koitoksista.

Toki meillä lasten kavereita on paljon yökylässäkin ja sillä tavoin tottuneet toimimaan myös vieraiden lasten kanssa. Mutta jännittäväähän tämä uudenlaisen toiminnan aloittaminen on.



ap

Meillä 4 omaa lasta ja toimimme tukiperheenä.

Koulutus oli todella hyvä, sieltä sai vinkkejä ihan omaan vanhemmuuteenkin. Lisäksi kotitehtävät laittoivat pohtimaan monenlaisia asioita oman miehen kanssa.

Meidän tukilapsi käy epäsäännöllisen säännöllisesti ja oli todella pieni aloittaessaan vierailut.

Aluksi kävi yhdessä sosiaalityöntekijän sekä vanhemman kanssa vierailulla. Sitten oli yhden yön kerrallaan ja nyt monen vuoden jälkeen jo useampia öitä perätysten.

Jokainen saa sellaisen lapsen/ lapsia joka sopii omaan perheeseen.

Me olemme valmiudessa koko ajan jos soitto tulee niin haemme lapsen meille.

Olemme erittäin tyytyväisiä järjestelyyn ja tokihan siitä korvausta saa mutta ei sillä kyllä rikastu.

Me käymme molemmat ainsiotyössä kodin ulkopuolella.

Meillä tukilapsi kulkee mukana missä mekin kuljemme eli vierailuilla, juhlissa ja lomamatkoilla.

Sosiaalitoimiston kanssa yhteydenpito sujuu hyvin ja lomamatkoista olemme saaneet pienen erityiskorvauksen.

Joskus kun omat kasvaa voimme alkaa vaikka sijaisvanhemmiksi. Tämä on hyvää harjoittelua siihen.