Lue keskustelun säännöt.
Mies ei kiinnosta seksuaalisesti - tapailu
Ääööh
07.02.2017 |
Olen 24-vuotias nainen ja olen puoli vuotta nyt hengannut melko tiiviisti erään miehen kanssa.
Mies on mukava ja todella hyvä mies. Sellainen jonka kanssa voisi kuvitella elämää tulevaisuudessakin. Mutta kun on yksi iso ongelma; en oikein tiedä mitä mieltä miehestä olen. Hän ei oikein kiinnosta minua seksuaalisessa mielessä. En ole suuresti ihastunut tai tuntenut sellaista huumaa, mutta toki välitän ja olen kiintynyt.
Hänen seurassaan on mukavaa ja noh, tasapainoista. Luotan häneen. Mutta sukat eivät vaan pyöri jaloissa ja kosketus ei tunnu oikealta. Vaikka olen yrittänyt, ja oikeasti halunnut antaa mahdollisuuden. Olen yrittänyt antaa aikaa, jos se tästä paranisi.
Olemme siis miehen kanssa harrastaneet seksiä, mutta en tunne mitään super isoa kiimaa miestä kohtaan. Annan kun hän haluaa (ehkä kerran viikossa).. Miehelläkään ei tunnu olevan super suuret halut (onneksi) mutta on ihastunut minuun ja haluaisi että seurustelisimme.
Paraneeko tämä tästä? Vai onko sen suuren ihastumisen puuttuminen este, että emme sovi toisillemme? Meni kauan ennen kun edes annoin miehelle, hän ei vaan saanut minussa himoa aikaiseksi vaikka seksi nyt onkin hyvää.
Välillä tuntuu että henkisellä tasolla olemme myös liian erilaiset, enkä täysillä nauti hänen seurastaan/voi olla oma itseni. Ajattelin että se on alku kankeutta.
Nyt seksi lähinnä ällöttää, mutta syytän koko ajan itseäni että minussa on joku vika.. En saanut vanhemmiltani kovin hyvää mallia parisuhteeseen, joten en tiedä miltä tämän kuuluisi tuntua.
Aikaisemmassa suhteessa kyllä halusin miestäni paljonpaljon enemmän kuin nyt.O
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se sukkien pyöriminen on juuri se, mikä kantaa vuosien ajan vaikeuksien yli. Se, että tykkää toisesta todella paljon.
Se ei ole pinnallista ihastumista todellakaan, vaan sitä, että toisessa on jotain vaikeasti selitettävä, joka säväyttää juuri sinua.
Ei kenenkään sukat pyöri 50 vuotta yhdenkään ihmisen takia. Se ont äysi mahdottomuus
Voi sinua lapsi. Kyllä voi pyöriä.
t sa
Naimisissa 50 vuotta olleet sanovat ihan muuta.
Se on ystävyys joka kantaa sitä avioliittoa ne kymmenet vuodet. Sen toisen pitää olla paras ystäväsi. Se jolle haluat aina ensimmäiseksi kertoa kaikki asiasi ja se jonka kanssa haluat puhua kaikista eniten asiasta kuin asiasta.
Mikä ei ole millään tavalla ristiriidassa alkuhuuman kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos seksi ällöttää, ei ole kovin lupaava alku parisuhteelle.
Kuten joku jo sanoi, niin se ihastuminen/sukkien jaloissa pyöriminen/kipinä on se voima joka kantaa vaikeidenkin aikojen yli. Se ihana tunne, kun kemiat kohtaa niin ettei mitään rajaa <3 itse olen kai onnekas, kun olen tämmöisessä suhteessa. Vielä kymmenenkin vuoden jälkeen olen totaalisen rakastunut mieheeni ja kipinää on edelleen :)
Mitä jos joutuisit seuraavat 10 vuotta hoitamaan miestäsi kuin Nina Mikkonen?
Kun ei sitä "kipinää" enää edes voisi olla ja seksiä ei ole. Jätätkö hänet?
En ole ajatellut jättää, olen naimisissa ja täten lupautunut rakastamaan niin myötä- kuin vastamäessä. Ikäväähän se toki olisi, muttei syy jättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Mutta kun tämä ajattelutapa ei ole enää voimissaan. Nykyisin tulee sukkien pyöriä jaloissa ja kun se loppuu niin vaihdetaan uuteen.
Hyvä että ei ole ja hyvä kun vaihdetaan. Olisi ihan hirveää, jos pitäisi olla ihmisen kanssa joka ei merkitse itselle mitään. Melkein kaikki ihmiset ovat mukavia ja keneen tahansa kiintyy jos asutaan kauan yhdessä. Mutta mikä syy se olisi olla lähtemättä?
Mites olisi RAKKAUS?
Et nyt ihan lukenut kommenttiani ennen kuin aloit huutaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Juuri siksi onkin tärkeää, että ne pyörivät alussa. Sitä arkea kun ehtii elää sitten ne 50 vuotta.
Ei avioliittoon voi mennä jonkun alkuhuuman takia
Eli jos on alkuhuumaa, sen ihmisen kanssa ei voi mennä naimisiin? Vain sitten voi, jos toinen osaa harjata hampaansa ja sanoa: "kiitos" ja "ole hyvä" ja jonka kanssa on mukavaa ja arkista. Ei mitään suuria tunteita koskaan.
Lukiko siinä noin? No ei lukenut!
Taikasana on sana "takia". Tarkoittaa, ei avioliittoon voi mennä VAIN sen takia, että on/oli alkuhuuma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Mutta kun tämä ajattelutapa ei ole enää voimissaan. Nykyisin tulee sukkien pyöriä jaloissa ja kun se loppuu niin vaihdetaan uuteen.
Ainoastaan idiootit ajattelee noin
Tässäpä vuosisadan argumentti. Ja joku älypää vielä yläpeukuttaa.
Hemmetin hyvä kommentti toi on.
Jos jättää toisen koska sukat ei enää pyöri jaloissa niin saa vaihtaa kumppania kerta toisensa jälkeen koko elämän ajan.
Mistään rakkaudesta on turha puhua
Jos kommentti oli hyvä, miksi sitä piti alkaa selitellä? Ei se muutu paremmaksi, vaikka käytät sanaa "hemmetti".
Maailmassa on kyllä aika monta ihmistä, joiden mielestä rakkaus ei ole läheskään yhtä turha kuin sinusta. Mutta joillekin kaveruus riittää ja sitten syyllistetään niitä, joille ei kelpaa pelkkä kiintymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se sukkien pyöriminen on juuri se, mikä kantaa vuosien ajan vaikeuksien yli. Se, että tykkää toisesta todella paljon.
Se ei ole pinnallista ihastumista todellakaan, vaan sitä, että toisessa on jotain vaikeasti selitettävä, joka säväyttää juuri sinua.
Ei kenenkään sukat pyöri 50 vuotta yhdenkään ihmisen takia. Se ont äysi mahdottomuus
Voi sinua lapsi. Kyllä voi pyöriä.
t sa
Naimisissa 50 vuotta olleet sanovat ihan muuta.
Se on ystävyys joka kantaa sitä avioliittoa ne kymmenet vuodet. Sen toisen pitää olla paras ystäväsi. Se jolle haluat aina ensimmäiseksi kertoa kaikki asiasi ja se jonka kanssa haluat puhua kaikista eniten asiasta kuin asiasta.
Laitat liikaa painoa sanomisille. Isovanhempani olivat naimisissa lähes 70 vuotta. Eivät he puhuneet parisuhteesta muille. Mutta kun he katsoivat toisiaan, minusta näytti kyllä siltä kuin sukat olisivat ehkä pyörineet.
Minun isovanhemmat elää vieläkin. Jopa isoisovanhemmat jotka on yli 90 vuotiaita.
Suurin osa sen ikäisistä on mennyt todella nuorena naimisiin.
Kaikki sanovat samaa: Kyllä se sukkien pyöriminen loppuu ja nopeasti kun vuosia kuluu. Tulee syvä ystävyys ja rakkaus tilalle. Toisen kanssa haluaa olla sen takia kuka hän on eikä se miltä hän näyttää tai mitä se toinen voi sinulle tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Juuri siksi onkin tärkeää, että ne pyörivät alussa. Sitä arkea kun ehtii elää sitten ne 50 vuotta.
Ei avioliittoon voi mennä jonkun alkuhuuman takia
Eli jos on alkuhuumaa, sen ihmisen kanssa ei voi mennä naimisiin? Vain sitten voi, jos toinen osaa harjata hampaansa ja sanoa: "kiitos" ja "ole hyvä" ja jonka kanssa on mukavaa ja arkista. Ei mitään suuria tunteita koskaan.
Lukiko siinä noin? No ei lukenut!
Taikasana on sana "takia". Tarkoittaa, ei avioliittoon voi mennä VAIN sen takia, että on/oli alkuhuuma.
Itse asiassa luki. Taikasana ei ole "takia" vaan "vain". Jos olisit osannut sen naputtaa, et nyt joutuisi riehumaan noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Mutta kun tämä ajattelutapa ei ole enää voimissaan. Nykyisin tulee sukkien pyöriä jaloissa ja kun se loppuu niin vaihdetaan uuteen.
Ainoastaan idiootit ajattelee noin
Tässäpä vuosisadan argumentti. Ja joku älypää vielä yläpeukuttaa.
Hemmetin hyvä kommentti toi on.
Jos jättää toisen koska sukat ei enää pyöri jaloissa niin saa vaihtaa kumppania kerta toisensa jälkeen koko elämän ajan.
Mistään rakkaudesta on turha puhua
Jos kommentti oli hyvä, miksi sitä piti alkaa selitellä? Ei se muutu paremmaksi, vaikka käytät sanaa "hemmetti".
Maailmassa on kyllä aika monta ihmistä, joiden mielestä rakkaus ei ole läheskään yhtä turha kuin sinusta. Mutta joillekin kaveruus riittää ja sitten syyllistetään niitä, joille ei kelpaa pelkkä kiintymys.
Et edes tiedä mitä tarkoittaa rakkaus.
Rakkaus ei ole mikään tunne mikä tulee siitä kun näkee toisen tai siitä että miltä toinen näyttää.
Jos oikeasti rakastat toista ihmistä niin rakastat sitä sittenkin vaikka se joutuisi tulipaloon ja suurin osa naamasta palaisi. Koska sinä et rakasta hänen ulkonäköään vaan ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se sukkien pyöriminen on juuri se, mikä kantaa vuosien ajan vaikeuksien yli. Se, että tykkää toisesta todella paljon.
Se ei ole pinnallista ihastumista todellakaan, vaan sitä, että toisessa on jotain vaikeasti selitettävä, joka säväyttää juuri sinua.
Ei kenenkään sukat pyöri 50 vuotta yhdenkään ihmisen takia. Se ont äysi mahdottomuus
Voi sinua lapsi. Kyllä voi pyöriä.
t sa
Naimisissa 50 vuotta olleet sanovat ihan muuta.
Se on ystävyys joka kantaa sitä avioliittoa ne kymmenet vuodet. Sen toisen pitää olla paras ystäväsi. Se jolle haluat aina ensimmäiseksi kertoa kaikki asiasi ja se jonka kanssa haluat puhua kaikista eniten asiasta kuin asiasta.
Laitat liikaa painoa sanomisille. Isovanhempani olivat naimisissa lähes 70 vuotta. Eivät he puhuneet parisuhteesta muille. Mutta kun he katsoivat toisiaan, minusta näytti kyllä siltä kuin sukat olisivat ehkä pyörineet.
Minun isovanhemmat elää vieläkin. Jopa isoisovanhemmat jotka on yli 90 vuotiaita.
Suurin osa sen ikäisistä on mennyt todella nuorena naimisiin.
Kaikki sanovat samaa: Kyllä se sukkien pyöriminen loppuu ja nopeasti kun vuosia kuluu. Tulee syvä ystävyys ja rakkaus tilalle. Toisen kanssa haluaa olla sen takia kuka hän on eikä se miltä hän näyttää tai mitä se toinen voi sinulle tarjota.
Jopas nopeasti kävit kaikki haastattelemassa. Vai googletitko valmiin tilaston asiasta?
Keksit ihan häpeilemättä mitä ihmiset ovat sanoneet ja laitat sen tänne faktana. Omituista touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Mutta kun tämä ajattelutapa ei ole enää voimissaan. Nykyisin tulee sukkien pyöriä jaloissa ja kun se loppuu niin vaihdetaan uuteen.
Hyvä että ei ole ja hyvä kun vaihdetaan. Olisi ihan hirveää, jos pitäisi olla ihmisen kanssa joka ei merkitse itselle mitään. Melkein kaikki ihmiset ovat mukavia ja keneen tahansa kiintyy jos asutaan kauan yhdessä. Mutta mikä syy se olisi olla lähtemättä?
Mites olisi RAKKAUS?
Et nyt ihan lukenut kommenttiani ennen kuin aloit huutaa.
Sukkien pyöriminen jaloissa EI OLE rakkauta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se sukkien pyöriminen on juuri se, mikä kantaa vuosien ajan vaikeuksien yli. Se, että tykkää toisesta todella paljon.
Se ei ole pinnallista ihastumista todellakaan, vaan sitä, että toisessa on jotain vaikeasti selitettävä, joka säväyttää juuri sinua.
Ei kenenkään sukat pyöri 50 vuotta yhdenkään ihmisen takia. Se ont äysi mahdottomuus
Voi sinua lapsi. Kyllä voi pyöriä.
t sa
Naimisissa 50 vuotta olleet sanovat ihan muuta.
Se on ystävyys joka kantaa sitä avioliittoa ne kymmenet vuodet. Sen toisen pitää olla paras ystäväsi. Se jolle haluat aina ensimmäiseksi kertoa kaikki asiasi ja se jonka kanssa haluat puhua kaikista eniten asiasta kuin asiasta.
Laitat liikaa painoa sanomisille. Isovanhempani olivat naimisissa lähes 70 vuotta. Eivät he puhuneet parisuhteesta muille. Mutta kun he katsoivat toisiaan, minusta näytti kyllä siltä kuin sukat olisivat ehkä pyörineet.
Minun isovanhemmat elää vieläkin. Jopa isoisovanhemmat jotka on yli 90 vuotiaita.
Suurin osa sen ikäisistä on mennyt todella nuorena naimisiin.
Kaikki sanovat samaa: Kyllä se sukkien pyöriminen loppuu ja nopeasti kun vuosia kuluu. Tulee syvä ystävyys ja rakkaus tilalle. Toisen kanssa haluaa olla sen takia kuka hän on eikä se miltä hän näyttää tai mitä se toinen voi sinulle tarjota.
Jopas nopeasti kävit kaikki haastattelemassa. Vai googletitko valmiin tilaston asiasta?
Keksit ihan häpeilemättä mitä ihmiset ovat sanoneet ja laitat sen tänne faktana. Omituista touhua.
Toisin kuin sinä niin minä juttelet sukulaisteni kanssa kaikesta mahdollisesta.
Mutta sinä kun kulutat aikasi lukiessasi jotain naisten lehtiä niin et oikeasta elämästä mitään tajua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin itse vuosi sitten ap:n kaltaisessa tilanteessa. Mies oli tosi kiltti, kohtelias ja oikea herrasmies kaikin puolin. Myös komea ja miehinen fyysiseltä olemukseltaan. Perheen perustaminen ja arki olisivat sujuneet hänen kanssaan täydellisesti ja jaoimme monista asioista samoja ajatuksia. Jostain syystä oloni hänen seurassaan oli kuitenkin alusta asti kaverillinen ja suuteleminen tai muu kosketus hänen kanssaan tuntui jotenkin oudolta. Ei siltä, miltä se on edellisten poikaystävien (joiden kanssa sujui kyllä sängyssä, mutta muuten ei) kanssa tuntunut.
Suhteen lopettaminen oli tosi vaikeaa, sillä olin pitkään toivonut parisuhdetta ja nyt kun tämä 'täydellinen' mies oli edessäni, en sitten häntä halunnutkaan. Mitään selkeää syytäkään en hänelle osannut lopettamisesta sanoa, selitin jotain sitoutumiskammosta tms.. :s
Olen usein pohtinut tuota miestä ja luulen, että vika hänessä oli juuri se täälläkin monesti toitotettu liiallinen kiltteys. Vaikka oli reipas ja aloitteellinen kaikessa muussa niin oli mun kanssa fyysisesti liian varovainen, varmaan pelkäsi että pelästyn liian päällekäyvää tyyppiä samalla kun itse juuri tykkään miehistä, jotka ottavat tilanteet haltuun.
Kiitos totuuden puhumisesta. Kaltaisiasi naisia on hyvin paljon ja se on täysin ymmärrettävää: biologinen prinsiippi ohjaa teidät tykkäämään miehistä, jotka "ottavat tilanteen haltuun", eli siis alleviivaten eivät ole kilttejä. Sama biologinen prinsiippi ohjaa minut miehenä tykkäämään pehmeäluonteisista ja hoivaavista, naisellisista naisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Mutta kun tämä ajattelutapa ei ole enää voimissaan. Nykyisin tulee sukkien pyöriä jaloissa ja kun se loppuu niin vaihdetaan uuteen.
Ainoastaan idiootit ajattelee noin
Tässäpä vuosisadan argumentti. Ja joku älypää vielä yläpeukuttaa.
Hemmetin hyvä kommentti toi on.
Jos jättää toisen koska sukat ei enää pyöri jaloissa niin saa vaihtaa kumppania kerta toisensa jälkeen koko elämän ajan.
Mistään rakkaudesta on turha puhua
Jos kommentti oli hyvä, miksi sitä piti alkaa selitellä? Ei se muutu paremmaksi, vaikka käytät sanaa "hemmetti".
Maailmassa on kyllä aika monta ihmistä, joiden mielestä rakkaus ei ole läheskään yhtä turha kuin sinusta. Mutta joillekin kaveruus riittää ja sitten syyllistetään niitä, joille ei kelpaa pelkkä kiintymys.
Et edes tiedä mitä tarkoittaa rakkaus.
Rakkaus ei ole mikään tunne mikä tulee siitä kun näkee toisen tai siitä että miltä toinen näyttää.
Jos oikeasti rakastat toista ihmistä niin rakastat sitä sittenkin vaikka se joutuisi tulipaloon ja suurin osa naamasta palaisi. Koska sinä et rakasta hänen ulkonäköään vaan ihmistä.
Miten tämä liittyy alkuhuumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Mutta kun tämä ajattelutapa ei ole enää voimissaan. Nykyisin tulee sukkien pyöriä jaloissa ja kun se loppuu niin vaihdetaan uuteen.
Ainoastaan idiootit ajattelee noin
Tässäpä vuosisadan argumentti. Ja joku älypää vielä yläpeukuttaa.
Hemmetin hyvä kommentti toi on.
Jos jättää toisen koska sukat ei enää pyöri jaloissa niin saa vaihtaa kumppania kerta toisensa jälkeen koko elämän ajan.
Mistään rakkaudesta on turha puhua
Jos kommentti oli hyvä, miksi sitä piti alkaa selitellä? Ei se muutu paremmaksi, vaikka käytät sanaa "hemmetti".
Maailmassa on kyllä aika monta ihmistä, joiden mielestä rakkaus ei ole läheskään yhtä turha kuin sinusta. Mutta joillekin kaveruus riittää ja sitten syyllistetään niitä, joille ei kelpaa pelkkä kiintymys.
Et edes tiedä mitä tarkoittaa rakkaus.
Rakkaus ei ole mikään tunne mikä tulee siitä kun näkee toisen tai siitä että miltä toinen näyttää.
Jos oikeasti rakastat toista ihmistä niin rakastat sitä sittenkin vaikka se joutuisi tulipaloon ja suurin osa naamasta palaisi. Koska sinä et rakasta hänen ulkonäköään vaan ihmistä.
Eli sinä sanoit että rakkaus on turhaa ja nyt käyt kimppuuni räksyttäen, että minä en tiedä rakkaudesta mitään :D
Ja sinulle rakkaus siis avautuu tulipalofantasioiden kautta? Nyt meni pikkuisen sairaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse vuosi sitten ap:n kaltaisessa tilanteessa. Mies oli tosi kiltti, kohtelias ja oikea herrasmies kaikin puolin. Myös komea ja miehinen fyysiseltä olemukseltaan. Perheen perustaminen ja arki olisivat sujuneet hänen kanssaan täydellisesti ja jaoimme monista asioista samoja ajatuksia. Jostain syystä oloni hänen seurassaan oli kuitenkin alusta asti kaverillinen ja suuteleminen tai muu kosketus hänen kanssaan tuntui jotenkin oudolta. Ei siltä, miltä se on edellisten poikaystävien (joiden kanssa sujui kyllä sängyssä, mutta muuten ei) kanssa tuntunut.
Suhteen lopettaminen oli tosi vaikeaa, sillä olin pitkään toivonut parisuhdetta ja nyt kun tämä 'täydellinen' mies oli edessäni, en sitten häntä halunnutkaan. Mitään selkeää syytäkään en hänelle osannut lopettamisesta sanoa, selitin jotain sitoutumiskammosta tms.. :s
Olen usein pohtinut tuota miestä ja luulen, että vika hänessä oli juuri se täälläkin monesti toitotettu liiallinen kiltteys. Vaikka oli reipas ja aloitteellinen kaikessa muussa niin oli mun kanssa fyysisesti liian varovainen, varmaan pelkäsi että pelästyn liian päällekäyvää tyyppiä samalla kun itse juuri tykkään miehistä, jotka ottavat tilanteet haltuun.
Kiitos totuuden puhumisesta. Kaltaisiasi naisia on hyvin paljon ja se on täysin ymmärrettävää: biologinen prinsiippi ohjaa teidät tykkäämään miehistä, jotka "ottavat tilanteen haltuun", eli siis alleviivaten eivät ole kilttejä. Sama biologinen prinsiippi ohjaa minut miehenä tykkäämään pehmeäluonteisista ja hoivaavista, naisellisista naisista.
Sinä kaipaat hoivaavaa naista siksi, että olet hoivattava. Mutta en tiedä oletko varsinaisesti mies. Aikuinen et ainakaan. -eri
Minun neuvoni: nosta kytkintä. Tämä poika ei ole oikea sinulle.
Olet nyt jo tunteeton häntä kohtaan, pian tympääntynyt, kyllästynyt, ja sitten jätät hänet kun löydät sen oikean, joka saa p*mpan kostumaan.
Miksi tuhlaat aikaasi tällaisen tylsän tyypin kanssa, kun olet vielä noin nuorikin? Elä elämääsi, tapaile ihmisiä, nauti vapaudesta. Opiskele ja tee asioita itsesi eteen. Sitten joskus kolmekymppisenä voit sitten katsella sitä oikeaa sitoutumista, jos sellaista haluat.
Nyt tuhlaat vaan omaa aikaasi, ja tuon pojan. Mieti asiaa siitäkin näkökulmasta, että haluaisitko itse olla rakastuneena poikaan, jonka tunteet sinua kohtaan olisivat noin laimeat? Niinpä.
Jätä hänet, teet kummallekin palveluksen.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Mutta kun tämä ajattelutapa ei ole enää voimissaan. Nykyisin tulee sukkien pyöriä jaloissa ja kun se loppuu niin vaihdetaan uuteen.
Hyvä että ei ole ja hyvä kun vaihdetaan. Olisi ihan hirveää, jos pitäisi olla ihmisen kanssa joka ei merkitse itselle mitään. Melkein kaikki ihmiset ovat mukavia ja keneen tahansa kiintyy jos asutaan kauan yhdessä. Mutta mikä syy se olisi olla lähtemättä?
Mites olisi RAKKAUS?
Et nyt ihan lukenut kommenttiani ennen kuin aloit huutaa.
Sukkien pyöriminen jaloissa EI OLE rakkauta.
Tämä väittely alkaa mennä liian typeräksi. Yksi huutaa muille mitä rakkaus on tai ei ole ja toinen tekee mielikuvaharjoituksia rakkaansa naaman palamisesta tunnistamattomaksi.
Vanhemmat naiset haluavat minunkaltaisia 17-v pikkupoikia. Tykkäävät alistaa ja katsoa kuinka nopeasti räjähdän heidän käsissään. Ihanaa että löytynyt näitä koska tuntuu että 18-30v hengaavat huumausaine paikoissa mahdollisimman "pelottavissa" laumoissa missä keskustelu on jtn aivan erikoista sorttia.
Ei se tuosta parane, hän ei ole sulle oikea.
Mulla on itsellä nyt se oikea, ja kyllä sen tietää. Kolme vuotta yhdessä, ja aina vaan haluan olla hänen lähellä, hänen iholla, maistaa hänen suloisia suudelmia. Tottakai välillä ärsyttää ja väsyttää ja tiuskitaan, eikä aina tee mieli yhtään, , mutta hän ei vaan lakkaa maistumasta, tuoksumasta ja tuntumasta hyvältä.
Hemmetin hyvä kommentti toi on.
Jos jättää toisen koska sukat ei enää pyöri jaloissa niin saa vaihtaa kumppania kerta toisensa jälkeen koko elämän ajan.
Mistään rakkaudesta on turha puhua