Lue keskustelun säännöt.
Mies ei kiinnosta seksuaalisesti - tapailu
Ääööh
07.02.2017 |
Olen 24-vuotias nainen ja olen puoli vuotta nyt hengannut melko tiiviisti erään miehen kanssa.
Mies on mukava ja todella hyvä mies. Sellainen jonka kanssa voisi kuvitella elämää tulevaisuudessakin. Mutta kun on yksi iso ongelma; en oikein tiedä mitä mieltä miehestä olen. Hän ei oikein kiinnosta minua seksuaalisessa mielessä. En ole suuresti ihastunut tai tuntenut sellaista huumaa, mutta toki välitän ja olen kiintynyt.
Hänen seurassaan on mukavaa ja noh, tasapainoista. Luotan häneen. Mutta sukat eivät vaan pyöri jaloissa ja kosketus ei tunnu oikealta. Vaikka olen yrittänyt, ja oikeasti halunnut antaa mahdollisuuden. Olen yrittänyt antaa aikaa, jos se tästä paranisi.
Olemme siis miehen kanssa harrastaneet seksiä, mutta en tunne mitään super isoa kiimaa miestä kohtaan. Annan kun hän haluaa (ehkä kerran viikossa).. Miehelläkään ei tunnu olevan super suuret halut (onneksi) mutta on ihastunut minuun ja haluaisi että seurustelisimme.
Paraneeko tämä tästä? Vai onko sen suuren ihastumisen puuttuminen este, että emme sovi toisillemme? Meni kauan ennen kun edes annoin miehelle, hän ei vaan saanut minussa himoa aikaiseksi vaikka seksi nyt onkin hyvää.
Välillä tuntuu että henkisellä tasolla olemme myös liian erilaiset, enkä täysillä nauti hänen seurastaan/voi olla oma itseni. Ajattelin että se on alku kankeutta.
Nyt seksi lähinnä ällöttää, mutta syytän koko ajan itseäni että minussa on joku vika.. En saanut vanhemmiltani kovin hyvää mallia parisuhteeseen, joten en tiedä miltä tämän kuuluisi tuntua.
Aikaisemmassa suhteessa kyllä halusin miestäni paljonpaljon enemmän kuin nyt.O
Kommentit (117)
Kaffepulla kirjoitti:
Minun neuvoni: nosta kytkintä. Tämä poika ei ole oikea sinulle.
Olet nyt jo tunteeton häntä kohtaan, pian tympääntynyt, kyllästynyt, ja sitten jätät hänet kun löydät sen oikean, joka saa p*mpan kostumaan.
Miksi tuhlaat aikaasi tällaisen tylsän tyypin kanssa, kun olet vielä noin nuorikin? Elä elämääsi, tapaile ihmisiä, nauti vapaudesta. Opiskele ja tee asioita itsesi eteen. Sitten joskus kolmekymppisenä voit sitten katsella sitä oikeaa sitoutumista, jos sellaista haluat.
Nyt tuhlaat vaan omaa aikaasi, ja tuon pojan. Mieti asiaa siitäkin näkökulmasta, että haluaisitko itse olla rakastuneena poikaan, jonka tunteet sinua kohtaan olisivat noin laimeat? Niinpä.
Jätä hänet, teet kummallekin palveluksen.
Ap puhui miehestä, ei pojasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parane, jos jo alku takkuaa noin. Älä tuhlaa elämääsi ja nuoruuttasi väärän ihmisen kanssa olemiseen. Ehdit kyllä löytää jonkun, jonka kanssa toimii kaikilla osa-alueilla. Eikä sinkkuudessa ole mitään vikaa. Ei tuo ole reilua miehellekään, jos hän on kovin ihastunut sinuun. Tuhlaat myös hänen aikaansa.
Täyttä paskaa koko tekstisi. Tuossa kuitenkin etsitään elinikäistä kumppania jonka kanssa ollaan kuolemaan asti.
Joku sukkien pyöriminen jaloissa oon täysin yhdentekevää. Koska ne sukat ei todellakaan pyöri jaloissa seuraavaa 50 vuotta.
Mutta kun tämä ajattelutapa ei ole enää voimissaan. Nykyisin tulee sukkien pyöriä jaloissa ja kun se loppuu niin vaihdetaan uuteen.
Hyvä että ei ole ja hyvä kun vaihdetaan. Olisi ihan hirveää, jos pitäisi olla ihmisen kanssa joka ei merkitse itselle mitään. Melkein kaikki ihmiset ovat mukavia ja keneen tahansa kiintyy jos asutaan kauan yhdessä. Mutta mikä syy se olisi olla lähtemättä?
Mites olisi RAKKAUS?
Et nyt ihan lukenut kommenttiani ennen kuin aloit huutaa.
Sukkien pyöriminen jaloissa EI OLE rakkauta.
Tämä väittely alkaa mennä liian typeräksi. Yksi huutaa muille mitä rakkaus on tai ei ole ja toinen tekee mielikuvaharjoituksia rakkaansa naaman palamisesta tunnistamattomaksi.
Sinä et edes tajua mitä rakkaus tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap puhui miehestä, ei pojasta.
No jos nämä on jotain 24 v. niin kyllä poika ja tyttö on ihan oikeat termit.
Jos tuo mies on vanhempi, siis noin 30 v. niin sitten voi käyttää sanaa mies. Mutta se ei siis muuta itse asiaa mihinkään suuntaan.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Ei se tuosta parane, hän ei ole sulle oikea.
Mulla on itsellä nyt se oikea, ja kyllä sen tietää. Kolme vuotta yhdessä, ja aina vaan haluan olla hänen lähellä, hänen iholla, maistaa hänen suloisia suudelmia. Tottakai välillä ärsyttää ja väsyttää ja tiuskitaan, eikä aina tee mieli yhtään, , mutta hän ei vaan lakkaa maistumasta, tuoksumasta ja tuntumasta hyvältä.
Kolme vuotta on vielä alkuhuumaa.
Tule takaisin kun olette olleet 20 vuotta naimisissa
Kaffepulla kirjoitti:
No jos nämä on jotain 24 v. niin kyllä poika ja tyttö on ihan oikeat termit.
Jos tuo mies on vanhempi, siis noin 30 v. niin sitten voi käyttää sanaa mies. Mutta se ei siis muuta itse asiaa mihinkään suuntaan.
Kun ihminen täyttää 18 vuotta niin hänestä tulee mies/nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun ihminen täyttää 18 vuotta niin hänestä tulee mies/nainen.
No sovitaan sitten niin :)
Joka tapauksessa tuon naisen kannattaisi nyt unohtaa tuo mies, joka ei selvästikään ole hänelle se oikea, vaan enemmänkin van kaveri joka roikkuu hänessä ja alkaa varmasti jo tuntua ahdistavaltakin. Ihmettelen, miksi kyseinen nainen ylipäänsä on antanut asioiden luisua tähän pisteeseen.
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap puhui miehestä, ei pojasta.
No jos nämä on jotain 24 v. niin kyllä poika ja tyttö on ihan oikeat termit.
Jos tuo mies on vanhempi, siis noin 30 v. niin sitten voi käyttää sanaa mies. Mutta se ei siis muuta itse asiaa mihinkään suuntaan.
Jaaha. Mistähän sie tän määrittelyt repäsit? Ettet vaan omasta päästäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se tuosta parane, hän ei ole sulle oikea.
Mulla on itsellä nyt se oikea, ja kyllä sen tietää. Kolme vuotta yhdessä, ja aina vaan haluan olla hänen lähellä, hänen iholla, maistaa hänen suloisia suudelmia. Tottakai välillä ärsyttää ja väsyttää ja tiuskitaan, eikä aina tee mieli yhtään, , mutta hän ei vaan lakkaa maistumasta, tuoksumasta ja tuntumasta hyvältä.Kolme vuotta on vielä alkuhuumaa.
Tule takaisin kun olette olleet 20 vuotta naimisissa
Olin jo 20 vuotta naimisissa miehen kanssa, jonka kanssa alkuhuumaa ei juuri ollut. Hän ei missään vaiheessa maistunut, tuoksunut, ja tuntunut hyvältä, mutta minäkin uskoin ettei avioliitossa siitä ole kyse. Mutta kyllä se vetovoima olisi kummasti auttanut pahemmissa ylämäissä, ja varsinkin arjen läheisyydessä ja toisen huomaamisessa, huomioon ottamisessa ja arvostuksessa. On liitolle hyväksi, jos koet olevasi onnekas että olet saanut kumppanisi.
Nykyään ajattelen, että vaistoihinkin pitää luottaa, järki on liian usein johtanut harhaan. Ei kuitenkaan ole tiedossa kaikkia faktoja. Parempi mennä myös vaistolla.
Enkä muuten missään vaiheessa sanonut että mieheni olisi kenenkään muun mielestä seksikäs tai komea, ei varmaan olekaan, mutta jonkun ihmeen kautta hänessä on se jokin joka tehoaa juuri minuun. Onneksi on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet erotaksesi, tee se nyt.
Minä olen edelleen yhdessä sen ihkaensimmäisen poikaystävän kanssa, mentiin naimisiinkin jokin aika sitten. En osaa kuvitella missä ja minkälainen voisin olla ilman häntä, tunnen että hän on perheenjäseneni jonka kanssa vietän elämäni loppuun, joku joka on tuntenut minut niin pitkään ettei muilla ole enää väliä.
Ei tästä enää ole lähtemistä. Se aika oli ja meni, se olisi pitänyt tehdä silloin alussa kun kaikki oli vielä aika kevyttä, kun mua ahdisti paniikkikohtauksiin asti ja mietin miltä kuuluisi tuntua. En tehnyt mitään, olin vaan, koska en ollut varma mihinkään suuntaan. Tiedän sen että itsetuntemukseni on aina ollut heikko, en oikein osaa erottaa omia tunteita ja ajatuksia muista.
Mieheni sen sijaan oli ollut jo pitkään minuun ihastunut ennen kuin aloimme olla yhdessä, hänelle minä olen "se oikea" ja "elämänsä nainen" ja asia on ollut hänelle näin selkeä ja helppo.
Miksi olet alkanut yksiin miehen kanssa joka ei herätä intohimoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästä hyvä mies menemää, älä huijaa itseäsi. Hukkaat vain molempien aikaa.
Sivumennen sanoen juuri tästä on kyse, kun näin miehenä tulee kritisoitua feministien liian suurta vaikutusta lasten kasvatukseen ja opetukseen: jos miehistä kasvatetaan kilttejä ja naismaisia, heidän seksuaalinen vetovoimansa vastakkaiseen sukupuoleen laskee huomattavasti. Tämä itsestäänselvä asia on päästetty tapahtumaan ja tuloksena on paljon kumppaneihinsa pettyneitä suomalaisia naisia.
Naismainen nainen kelpaa perusmiehelle enemmän kuin hyvin. Naismainen mies ei kelpaa yleensä yhdellekään naiselle. Kuten tavallisesta elämästä näette.
Poikien pitää antaa olla poikia, pitää antaa mahdollisuus kasvaa mieheksi. Perinteistä "miestekemistä" ei pidä lannistaa vaan rohkaista - miehekkyys on hyvä asia, vaikka nykyideologia sanoisi mitä. Naisetkin ovat paljon onnellisempia silloin, kun tämä totuus tunnustetaan jälleen.
No, alkaisitko itse seurustelemaan miesmäisen naisen kanssa? Niinpä.
Sitten pitää itse olla miehekkäämpi. Mutta ei kyllä kuulosta kovin kivalta loppuelämältä, jos jokainen hetki on yhtä valtataistelua..
Apua, aloitus on ihan kuin omasta elämästäni!! Miehessä ei siis ole juuri vikaa, pidän hänestä ihmisenä, mutta jotenkin en vaan koe välillämme mitään sähköä. Tuppaan kyllä ihastumaan vääränlaisiin ihmisiin, ja siksi olen nyt yrittänyt kovasti pysyä kiinni tässä "hyvässä ja järkevässä" suhteessa. Nyt vaan kun näkee omat ajatukset tällä tavalla toisen kautta huomaa, että ei kai tähän ole mitään järkeä jäädä :D ei hitto, kiitos tästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Damon kirjoitti:
Onko hän liian tylsä mies? Täytyy olla vähän (paha poika) hyvällä tavalla. terv. Damon Salvatore
Totta turiset!
T.
Pekka Seppänen
Näitä haetaan nykyään. Superkiimaisia suhteita. Mutta kestävätkö ajan hammasta? En usko. Enkä usko mihinkään kemioihin.
Kyllä se vaan on se hiljalleen yhteenkasvaminen ja molemminpuoleinen realismi. Rakkaus on pieni huume. Ei mikään addiktio, joka vaatii yhä suurempia annoksia ja yhä lisää ja enemmän. Ja kun toinen ei pysty sitä alinomaa tarjoamaan, hylätään.
Paras rakkaus perustuukin arjen pikku palveluksille ja huomioimisille.
Vierailija kirjoitti:
Apua, aloitus on ihan kuin omasta elämästäni!! Miehessä ei siis ole juuri vikaa, pidän hänestä ihmisenä, mutta jotenkin en vaan koe välillämme mitään sähköä. Tuppaan kyllä ihastumaan vääränlaisiin ihmisiin, ja siksi olen nyt yrittänyt kovasti pysyä kiinni tässä "hyvässä ja järkevässä" suhteessa. Nyt vaan kun näkee omat ajatukset tällä tavalla toisen kautta huomaa, että ei kai tähän ole mitään järkeä jäädä :D ei hitto, kiitos tästä
takaisin jännämiesten pyöritykseen.
Vierailija kirjoitti:
Näitä haetaan nykyään. Superkiimaisia suhteita. Mutta kestävätkö ajan hammasta? En usko. Enkä usko mihinkään kemioihin.
Kyllä se vaan on se hiljalleen yhteenkasvaminen ja molemminpuoleinen realismi. Rakkaus on pieni huume. Ei mikään addiktio, joka vaatii yhä suurempia annoksia ja yhä lisää ja enemmän. Ja kun toinen ei pysty sitä alinomaa tarjoamaan, hylätään.
Paras rakkaus perustuukin arjen pikku palveluksille ja huomioimisille.
Juuri näin! Minun lähipiirissä on puoli tusinaa näitä uusien rakkauksien perässä juoksevi. Parin vuoden kuluttua uutta etsimässä. Niillä tuntuu olevan vaatimuksena kumppanille et niiden pitää pystyä pitämään rakkaudenhuumaa yllä jatkuvasti. Kun se tunne haihtuu pitää löytää heti kohta uusi rakkaudentuneen herättäjä ja ylläpitäjä. -Sun pitää saada mun rakkaudenhuuma pysymään-, tai jotenkin siihentyyliin periaatteella. Ja vanha dumpataan. Hyväksikäyttöä!
Mitä odotat suhteelta? Mikä sinusta on parisuhteessa tärkeää? Itse kun rakastuin nykyiseen mieheeni, jalat meni alta, ollaan oltu nyt reilut 15v yhdessä.
Ihan eka kerta kun oltiin yhdessä rakasteltu en tiennyt missä edes olen, olenko maassa vai taivaassa ja voiko sellaista seksiä edes olla. Seksi on edelleen ihan taivaallisen ihanaa vieläkin. Viimekin yönä oli ihan mieletöntä meillä.
Exäni kanssa ei ollut taivaallista seksiä eikä sitä koskaan tullut, eikä mennyt kyllä jalatkaan alta, muuten meillä oli kivaa ja puuhasteltiin yhdessä paljon. Oli enemmän sellainen kaveri tai sisarussuhde, muutama vuosi sitä suhdetta kesti ja se sai jäädä. Eli kysy itseltäsi mitä haluat.
Lopeta toi jauhaminen.
Minä en ole koskaan sanonut että rakkaus on turhaa. Vaan sitä että rakastuminen ei ole rakkautta eikä sukkien pyöriminen jaloissa ole rakkautta.
Jos oikeasti rakastat toista niin toisen ulkonäöllä ja niin sanotulla seksikkyydellä ei ole mitään merkitystä sinulle.