Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla!
Kielioppitaidottomuus leviää ja säännöt unohtuvat tai niitä ei edes tunneta. Tämä uusi vitsaus on hiipinyt muuten ns. fiksujen ihmisten kirjoituksiin: tungetaan pilkku sinne, minne se ei kuulu. Lauseenvastiketta siis ei pääsääntöisesti eroteta pilkulla.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
En ole pilkunviilaaja mutta suuri vääryys vaivaa.. Minua vaivaa nykyisin tuo "ketä" sanan käyttö väärin. Oikeasti sitä käytetään lauseessa kuten: "Ketä etsit?" Tai "Haluaisin kysyä ketä rakastat?" Ei näin: "Ketä menee kauppaan".. Joku tai hän tai joka sana on korvattu ketä sanalla.. "Ketä te arvostatte?" on myös oikein. Ei: "Arvostan ihmistä ketä tekee musiikkia." Tulisi sanoa "joka". Joka on oikea sana tällaisessa lauseessa ja nykyään näkee yhä enemmän ainakin puheessa tuon ketä sanan joka on siis todella kysymys "ketä?". Ihmettelen miten tällaista sanaa on edes alettu käyttää tällaisissa väärissä kohdissa lauseessa.
Samaa mieltä.
Mun mielestä yksi ärsyttävimmistä on tämä viime aikoina joka paikassa käytetty jotain tehdään jonkun toimesta, esim. " etsitäkuulutettu otettiin kiinni poliisin toimesta" tai laskutettiin kauppiaan toimesta" jne. Oikeasti suomen kielessä sanotaan, että "poliisi otti etsintäkuulutetun kiinni" tai "kauppias laskutti". Tuo toimesta-muoto on ns. huonoa, käännettyä kieltä, esim. engannin kielestä " ... taken by police".
:D
Ei kyllä kiinnostaa yhtään, miten joku kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Kielioppisäännöt on hallittava, jos toimitaan tietyissä ammateissa. Jo yksikin pilkkuvirhe saattaa muuttaa sanoman sisältöä esim. juridisissa päätöksissä. Mutta keskustelupalstojen tarkoitus on ensi sijassa tuoda esiin ihmisten mielipiteitä ja ajatuksia, joten kirjoittajilta ei voida edellyttää kielioppisääntöjen täydellistä hallitsemista. Tutkimuksissa on todettu myös, että ihmiset antavat vapaamuotoisilla nettipalstoilla olevat kielioppivirheet helpommin "anteeksi" kuin printtilehdissä esiintyvät virheet.
Kun lauseenvastike on keskellä pitkää lausetta, sen yhteydessä on joskus syytä selvyyden ja luettavuuden vuoksi käyttää pilkkua.
Juridinen teksti on mulle vierasta kieltä. Osaan saksaa noin 1000 sanaa ja saksalainen sanomalehti on ymmärrettävämpää kuin lakiteksti. Se on melko sääli kun juristit ovatkin tehneet tuosta ammatin miten noita koukeroita tulkitaan.
Lakiteksti onkin oiva esitys huonosti kirjoitetusta kielestä.
Olen kirjoittanut suomesta laudaturin, mutta silti se on välillä uskomattoman vaikea kieli. Koska tulee mitkä, jotka, ketkä... ei vaan voi osata. Ja pilkkusäännöt, voihan ruma sana. Kun on pakko kirjoittaa suomea, käytän ns. v*ttu-sääntöä. Eli siihen kohtaan, mihin olisi luonnollista laittaa kirosana, tulee pilkku.
Vierailija kirjoitti:
Kielioppisäännöt on hallittava, jos toimitaan tietyissä ammateissa. Jo yksikin pilkkuvirhe saattaa muuttaa sanoman sisältöä esim. juridisissa päätöksissä. Mutta keskustelupalstojen tarkoitus on ensi sijassa tuoda esiin ihmisten mielipiteitä ja ajatuksia, joten kirjoittajilta ei voida edellyttää kielioppisääntöjen täydellistä hallitsemista. Tutkimuksissa on todettu myös, että ihmiset antavat vapaamuotoisilla nettipalstoilla olevat kielioppivirheet helpommin "anteeksi" kuin printtilehdissä esiintyvät virheet.
Kun lauseenvastike on keskellä pitkää lausetta, sen yhteydessä on joskus syytä selvyyden ja luettavuuden vuoksi käyttää pilkkua.
Silloin pilkkua käytetään erottamaan parenteettinen lisäys, vai mitä? Sillä, muodostuuko kyseinen lisäys lauseenvastikkeesta, vai jostain muusta, ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Virallisissa" teksteissä pilkun paikalla on väliä, ettei asian ymmärrettävyys kärsi. Muuten, mm. tällä palstalla, en jaksa välittää asiasta.
Anna joku esimerkki kuinka pilkkun paikka heikentää ymmärettävyyttä?
On esim. tutkittu ettei kelan asiakkaat ymmärrä päätöksiä mitä kela antaa, enkä usko että johtuu pilkun paikasta tämä ymmärrysvaje.
"Syödäänkö isoäiti?" vs. "Syödäänkö, isoäiti?"
Tuleeko ettei sanan eteen pilkku?
Hämmästyin kun meidän neljäsluokkalainen tuntui olevan täysin pihalla kertoessani hänelle miten sanojen että, jotta, koska, kun, jos eteen tulee pilkku. Joko hän on täysin nukkunut äidinkielen tunnilla tai sitten asiasta ei ole kerrottu (vielä?). En ole itsekään varma miten tuo menee. Tuntuu kamalalle tarkistaa lapsen äidinkielenläksyjä, kun en itsekään ole täysin varma miten kuuluu kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää kaikkein eniten helsinkiläisten tapa käyttää kolmannen persoonan muotoa perusmuodon sijaan. Esim. "mun pitää kelaa tätä", vaikka pitäisi olla "kelata".
Kelaa=kelata. Siis slangissa. Niin kuin mie on minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Virallisissa" teksteissä pilkun paikalla on väliä, ettei asian ymmärrettävyys kärsi. Muuten, mm. tällä palstalla, en jaksa välittää asiasta.
Anna joku esimerkki kuinka pilkkun paikka heikentää ymmärettävyyttä?
Klassinen oikeustieteen esimerkki. Tuomari sanoo tuomiolauselmassaan peräkkäin sanat: "armoa ei Siperiaan".
Yksi käräjäsihteeri kirjoittaa pöytäkirjaan
Armoa, ei Siperiaan.
Toinen käräjäsihteeri puolestaan
Armoa ei, Siperiaan.
Pilkun paikka siis merkitsee pahimmillaan ihmiselämän verran.
Lauseenvastikkeita:
Voidaksemme vastata kyselyihin paremmin olemme ottaneet käyttöön maksullisen asiakaspalvelunumeron.
Talven ollessa vielä kylmimmillään on jo aika miettiä kesälomamatkan varaamista.
Muutettuaan Helsinkiin hän löysi itselleen työpaikan.
Kuulostaa vähän äidinmaidon vastikkeelta. Siis kun isä imettää.
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko ettei sanan eteen pilkku?
Hämmästyin kun meidän neljäsluokkalainen tuntui olevan täysin pihalla kertoessani hänelle miten sanojen että, jotta, koska, kun, jos eteen tulee pilkku. Joko hän on täysin nukkunut äidinkielen tunnilla tai sitten asiasta ei ole kerrottu (vielä?). En ole itsekään varma miten tuo menee. Tuntuu kamalalle tarkistaa lapsen äidinkielenläksyjä, kun en itsekään ole täysin varma miten kuuluu kirjoittaa.
Ei se aina tule niiden ettäjottakoskakuinnien eteenkään.
Tässä vinkki: jos et hallitse pilkkusääntöjä, käytä päälauseita. Usein tekstin luettavuuskin samalla paranee. Nainen meni kauppaan, jossa osti omenoita, joissa hänen yllätyksekseen olikin matoja.
Nainen meni kauppaan. Hän osti sieltä omenoita. Hänen yllätyksekseen niissä olikin matoja.
Vastaukseni koski aiemmin esitettyä kysymystä: "Mikä on lauseenvastike?" Ihmiselle ei ole haitaksi olla kiinnostunut asioista, vaikkei se suoranaisesti vaikuttaisikaan hyvinvointiin.