Äidin muisti huolettaa...
Tein tästä jo aiemminkin keskustelun... Olen todella huolissani vähän päälle 50-vuotiaan äitini muistista. Äiti on ollut aina tosi skarppi mutta aika häslääjä. Minua todella pelottaa, että hänellä on (alkava) muistisairaus.
Asiat hän osaa ja muistaa hoitaa ja on hitaasti opetellut käyttämään tietokonettakin (jep nyt vasta).
Mutta jotenkin itsellä on tunne että kaikki ei ole ok... Äidinäidillä(83v) on pitkälle edennyt alzheimer, hyvä kun meitä enää tunnistaa.
No miksikö epäilen näin? Jotenkin äidillä on ajatus hukassa tosi usein.
Esimerkiksi, tänään hän kävi hakemassa tosi aikaisin aamulla siskonsa juna-asemalta luokseen käymään. Sen jälkeen(n. 10 aikaan aamulla) he kävivät katsomassa omaa äitiään.
Näin tänään äidin illalla ja kysyin(kesken hänen oman selityksensä ihan muusta aiheesta), että monelta lähdit aamulla. Äiti meni ihan hämmentyneen näköiseksi ja kysyi, että mihin hän lähti. Toistin kysymyksen ja sanoin että mietis nyt. Hän mietti ihan ihmeissään ja sanoi sitten "jaa niin monelta me lähdettiin *Raijan kanssa käymään mummulassa". Sitten kysyin jo, että ei, kun monelta hait *Raijan. Siihen äiti vastasi: "no kahdeksalta tietysti! Sanoinhan mä toissapäivänä sulle, ttä *Raija tulee kasin junalla"
Tämä nyt oli vaan yksi esimerkki. Itseä huolettaa, muita ei. Tai no isää, ehkä vähän.
Sairastan ahdistuneisuushäiriötä ja mietin, että onko tämä minun ylitsevuotava pelkoni nyt vain siitä lähtöisin. Mieheni on jo ihan hermona kun joutuu kuuntelemaan minun "Äiti sanoi näin, onko normaalia"- juttujani monta kertaa viikossa.
Äiti on sairaseläkkeellä nivelvaivojen takia ja ilmeisesti myös vähän masentunut.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet, stressi, lääkitys, huoli äidistä, huonot yöunet, kivut ja isäsi touhut siihen päälle, siitä tulee sellainen sekoitus, että ei ole ihme, jos ei jaksa kaikkea muistaa. Kysy tädiltäsi, onko hän huomannut mitään? Äitisi on voinut avautua siskolleen? Saat sellaisen ihmisen mielipiteen, joka on tuntenut äitisi pitempään.
Täytyypä kysyä. Isältä olen jo kysynyt ja tämä oli sitä mieltä, että vaikuttaa vähän hajamieliseltä joo mutta saattaa johtua unettomuudesta.
Voisit ehdottaa, että kokeilee E-Epaa, auttaa mm. masennukseen, ei muistillekaan pahaa.
Yleensä muistisairas ei tunnusta muistamattomuuttaan, näin teki oma äitinikin pitkään,
lopulta saatiin lääkärilli/muistihoitajalle hiukka salaa ja lopputulos oli juurikin Alzheimer.
Käsitin, että isäsi asuu kotona äitisi kanssa, hän on varmaan ensimmäinen, joka näkee tilanteen, jos se alkaa huonontumaan.
Keskustelisin aikaajoin isän kanssa kaksin tilanteesta ja tarpeen vaatiessa sitten vasta äidin kanssa.
Itse olen jonkun vuotta vanhempi kuin äitisi ja täytyy myöntää, että kyllä muisti pätkii itselläkin välillä ja toisaalta on tietyllä tavalla tullut hajamieliseksi ja tahtikin hidastunut.
Tsemppiä ja elä nyt ihan omaa elämääsi rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän äidilläsi vain nyt kuormitu aivot kaikesta muusta kuin kellonaikojen muistelemisesta. Rankkaa käydä katsomassa omaa äitiä, lapsi sekopäinen ja mies pettää. On varmaan ollut henkisesti ja fyysisesti raskas päivä siskon seurassa ja äitiä katsomassa, pitänyt hoitaa ja järjestää kaikenlaista. Ei siinä jaksa mielessään pitää kaikkia pikkuasioita. Varsinkin, jos itsellä kipua ja nukkunut huonosti. Huolehdi äitisi hyvinvoinnista, liikuntaa, lepoa ja vapaapäiviä murheista! Taitaa olla ilon aiheet vähissä hänellä.
Lapsi sekopäinen... Kiitos, näin se äitikin on musta sanonut :D
Nyt hän on toukokuussa lähdössä viikon lomalle Raijan kanssa.
Nanao kirjoitti:
Nyt hän on toukokuussa lähdössä viikon lomalle Raijan kanssa.
Minkä Raijan? :O
Vierailija kirjoitti:
Voisit ehdottaa, että kokeilee E-Epaa, auttaa mm. masennukseen, ei muistillekaan pahaa.
Yleensä muistisairas ei tunnusta muistamattomuuttaan, näin teki oma äitinikin pitkään,
lopulta saatiin lääkärilli/muistihoitajalle hiukka salaa ja lopputulos oli juurikin Alzheimer.
Käsitin, että isäsi asuu kotona äitisi kanssa, hän on varmaan ensimmäinen, joka näkee tilanteen, jos se alkaa huonontumaan.
Keskustelisin aikaajoin isän kanssa kaksin tilanteesta ja tarpeen vaatiessa sitten vasta äidin kanssa.
Itse olen jonkun vuotta vanhempi kuin äitisi ja täytyy myöntää, että kyllä muisti pätkii itselläkin välillä ja toisaalta on tietyllä tavalla tullut hajamieliseksi ja tahtikin hidastunut.
Tsemppiä ja elä nyt ihan omaa elämääsi rauhassa.
Näin juuri. Mummu sanoo edelleen, ettei hänessä ole mitää vikaa tai sairauksia. Äiti ei muistiaan salaa vaan on ihan suoraan hoomoilasena jos siltä tuntuu ja sanoo kyllä heti, että täh nyt en muista yhtään...
Täytyy varmaan taas jossain välissä puhua isän kanssa aiheesta.
Ja kiitos tsempeistä!
Vierailija kirjoitti:
Nanao kirjoitti:
Nyt hän on toukokuussa lähdössä viikon lomalle Raijan kanssa.
Minkä Raijan? :O
Raija* nimi muutettu, äidin sisko. :)
Jos uuden asian opettelu kuten esim tietokoneen käyttö onnistuu niin en olisi huolissani. Muistisairauksissa uuden asian opettelu on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.
Kiinnitä huomiota omien kysymysten asetteluun, milloin lähdit ? Mistä voi tietää mitä lähtemistä kysyt ....sit sinun tuskailu asiasta hermostuttaa ja menee pasmat sekaisin ja sinä vedät omat johtopäätökset kierre on valmis. Kannattaisi sinun varmaan mennä puhumaan jollekkin sun omasta tuskasta tuota muistisairautta kohtaan.
€ kirjoitti:
Jos uuden asian opettelu kuten esim tietokoneen käyttö onnistuu niin en olisi huolissani. Muistisairauksissa uuden asian opettelu on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.
Kiinnitä huomiota omien kysymysten asetteluun, milloin lähdit ? Mistä voi tietää mitä lähtemistä kysyt ....sit sinun tuskailu asiasta hermostuttaa ja menee pasmat sekaisin ja sinä vedät omat johtopäätökset kierre on valmis. Kannattaisi sinun varmaan mennä puhumaan jollekkin sun omasta tuskasta tuota muistisairautta kohtaan.
Onnistuu mutta hän on ollut kovin haluton oppimaan kun ei muka tarvitse... Nyt on ymmärtänyt, että kyllä sitä nykyään vain tarvitsee.
Tuntuu juu, että välillä oikeen testaan muistaako se nyt jos kysyn asiaa x. Olen käynyt terapiassa muutaman vuoden pakko-oireiden ja ahdistuksen, sekä keskivaikean masennnuksen takia. Mutta siitä on aikaa jo parikin vuotta. Harkinnassa kyllä on, että vielä uudestaan menen jollekkin ammattiauttajalle juttelemaan. Nyt voin purkaa ajatuksiani netissä, mutta läheiseni eivät varmasti jaksa vauhkoamistani enää yhtään.
En minäkään tykkää uusista asioista kuten älypuhelin ... Mut se on vaan opeteltava...
Sun kannattaa nyt vaan relata. Jos se tulee se tulee etkä sinä voi asialle mitään. Kyllä lääkehoidolla voi hidastaa mutta ei parantaa. Keskity nyt vaan kivaan yhdessäoloon. Sanotaan että muistisairaudet ovat omaisten sairauksia , ne siitä kärsii ei asianomainen itse. Selvästi kärsit jo nyt vaikka mikään ei viittaa siihen.
Sit kun ei muista reittiä kotiin tai nimeäsi , tai soittaa kertoakseen asian jonka soitti jo muutama tunti sitten . Sitten voit huolestua.
€ kirjoitti:
En minäkään tykkää uusista asioista kuten älypuhelin ... Mut se on vaan opeteltava...
Sun kannattaa nyt vaan relata. Jos se tulee se tulee etkä sinä voi asialle mitään. Kyllä lääkehoidolla voi hidastaa mutta ei parantaa. Keskity nyt vaan kivaan yhdessäoloon. Sanotaan että muistisairaudet ovat omaisten sairauksia , ne siitä kärsii ei asianomainen itse. Selvästi kärsit jo nyt vaikka mikään ei viittaa siihen.
Sit kun ei muista reittiä kotiin tai nimeäsi , tai soittaa kertoakseen asian jonka soitti jo muutama tunti sitten . Sitten voit huolestua.
Kiitos. Näin mä oon yrittänyt järkeillä, että millään en voi estää sairastumista ja niin käy jos on käydäkseen. Mulla on aivan järjetön ikäkriisi itsellä ja kriiseilen just etukäteen sitä, että joudun luopumaan mulle tärkeistä ihmisistä. :<
Cerad testi on laajempi kuin pelkkä mmse.
Äitisi kuulostaa jo perusolemukseltaan omaltani. Hänellä on ADHD ja sivuoireita, kuten mielialan häiriöitä.
Huono muista on tavanomaista. Etenkin kriisien yhteydessä.
Vaihdevuosina hänellä oli hormonilääkitys, onneksi. Viimeiset 3 vuotta on ollut ylös-alas menoa tuplakriisin takia, leskeytyminen ja eläkkeelle lähtö samaan aikaan. Tähän päälle ikääntyminen ja välittäjäaineiden kato. Elämä on mennyt henkisesti takapakkia.
Ahdistuksesi kuvailemissasi oloissa ei ole mikään ihme, eiväthän vanhempasi ymmärrä sinua ja ongelmiasi vaan lisäävät taakkaa.
Hmm... Tuo on semmoinen vissiin mikä täytyy tehdä jonkun ammattilaisen kanssa...
Mitä aiemmin huomataan, sen paremmin saadaan kuriin ja hallitusti sopivaa tukea, apua ja hoitoa
Eiköhän äidilläsi vain nyt kuormitu aivot kaikesta muusta kuin kellonaikojen muistelemisesta. Rankkaa käydä katsomassa omaa äitiä, lapsi sekopäinen ja mies pettää. On varmaan ollut henkisesti ja fyysisesti raskas päivä siskon seurassa ja äitiä katsomassa, pitänyt hoitaa ja järjestää kaikenlaista. Ei siinä jaksa mielessään pitää kaikkia pikkuasioita. Varsinkin, jos itsellä kipua ja nukkunut huonosti. Huolehdi äitisi hyvinvoinnista, liikuntaa, lepoa ja vapaapäiviä murheista! Taitaa olla ilon aiheet vähissä hänellä.