Lue keskustelun säännöt.
"Minulle ura ei ole niin tärkeä etteikö lastenhankinta menisi sen edelle"
05.02.2017 |
No ei varmaan, jos koulua on käyty korkeintaan sinne 18-vuotiaaksi juuri ja juuri rimaa hipoen. Itse opiskelin itselleni hyvän keskiarvon yläasteella, jotta pystyin hakemaan toisella paikkakunnalla olleeseen "eliittilukioon". Tein illat töitä, että pystyin maksamaan kirjat jne. (vanhemmilla ei ollut rahaa). Taso oli kova, ja tein paljon töitä.
Tämän jälkeen lähdin vuodeksi ulkomaille kielitaitoa kerryttämään ja tekemään hanttihommia. Luin samalla yliopiston pääsykokeisiin. Alalle, jonne on erittäin vaikea päästä. En päässyt ensi yrittämällä, mutta seuraavalla kyllä.
Opiskelin 6 vuotta, yksi vaihto-oppilasvuosi välissä. Olen tehnyt samalla töitä, ja en koe, että minulla olisi ollut mitään varsinaista vapaa-aikaa sitten 20v synttäreiden. Nyt olen "päässyt työelämään", eli kilpailen alipalkatuista ylivaativista pätkätöistä.
Jos ylläoleva tarina saisi jonkun ymmärtämään, miksi monelle se ura on aika tärkeä; sen eteen on pahimmallaan tehty rankasti hommia toista vuosikymmentä. Mielummin jätän lapsen tekemättä, kuin teen sen tilanteessa, joka todennäköisesti heittäisi tähänastisen elämäni rännistä alas. Jos saan vakipaikan, teen vähintään 3 vuotta töitä ennen mitään lapsisuunnitelmia, koska muuten en saa kerrytettyä mitään tietoa työpaikasta, johon pitäisi palata, eikä se ole työnantajallekaan reilua pamahtaa paksuksi heti.
Ja ne, joilla on sama tarina mutta silti pitää uraansa yhdentekevänä niin ihmettelen kyllä että menit ja tuhlasit veronmaksajien rahoja korkeakoulutukseen satoja tuhansia euroja jäädäksesi kotiin. Mikä se koulutus sinulle oikein oli, egotrippi?
Kommentit (71)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoituksesi sisältää niin paljon virheoletuksia, ettei niitä ehdi edes yhdessä vastauksessa kaikkia edes mainita. Mihin perustat olettamuksen, että lapsen hankinta tarkoittaa sitä, ettei ura kiinnosta?
Luulen, että todellisuus avaa sinunkin silmäsi vielä. Jos sinnittelet vuosia alipalkattuna määräaikaisissa työsuhteissa, ei se edes kuulosta kovin kummoiselta uralta muutenkaan. Vakituisesta työstäkin voi saada kenkää koska tahansa, joten ei se taivaspaikka aukea siitäkään. Ura ei pysähdy lasten saamiseen.
Suurimmalla osalla korkeasti koulutetuista naisista on lapsia ja myös koulutusta vastaava työ. Miten sen selität?
Suurin osa yliopisto-opiskelijoista on naisia. Suuri osa opiskelee ulkomailla osan opintoja. Itsekin opiskelin kuusi vuotta, joista vuoden ulkomailla. Ja tadaa, minulla on lapsia! Kaikilla tuntemillani entisillä opiskelukavereillanikin on nykyään kaksi tai kolme lasta. Tikahdu katkeruuteen, ap
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksesi sisältää niin paljon virheoletuksia, ettei niitä ehdi edes yhdessä vastauksessa kaikkia edes mainita. Mihin perustat olettamuksen, että lapsen hankinta tarkoittaa sitä, ettei ura kiinnosta?
Luulen, että todellisuus avaa sinunkin silmäsi vielä. Jos sinnittelet vuosia alipalkattuna määräaikaisissa työsuhteissa, ei se edes kuulosta kovin kummoiselta uralta muutenkaan. Vakituisesta työstäkin voi saada kenkää koska tahansa, joten ei se taivaspaikka aukea siitäkään. Ura ei pysähdy lasten saamiseen.
Suurimmalla osalla korkeasti koulutetuista naisista on lapsia ja myös koulutusta vastaava työ. Miten sen selität?
En oikein ymmärrä miten henkilökohtainen tarina voi sisältää virheoletuksia. Ei tämä ollut mikään yhteiskuntatieteellinen yleistys.
Perustan olettamuksen siihen, jos joku niin sanoo. Juuri sellaiselle ihmiselle tämä on suunnattu. Ei kaikille. Luetko nyt uudestaan, sisäistät premissit ja kommentoi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa yliopisto-opiskelijoista on naisia. Suuri osa opiskelee ulkomailla osan opintoja. Itsekin opiskelin kuusi vuotta, joista vuoden ulkomailla. Ja tadaa, minulla on lapsia! Kaikilla tuntemillani entisillä opiskelukavereillanikin on nykyään kaksi tai kolme lasta. Tikahdu katkeruuteen, ap
Kiva juttu. Nyt on tosiaan kyse siitä, että vuonna 2016 kuolleisuus ylitti syntyvyyden. Ja että Suomen syntyvyys on pohjamudissa. Olen pahoillani, että en liittänyt tätä keskustelun korkeampaa ulottuvuutta aloitukseeni, oletin sen itsestään selväksi.
Mukavaa kuulla, että sinulla on lapsia. Vaikutat hyvältä ja tasaiselta ihmiseltä, olet varmasti oikein mainio äiti. Voin myös kertoa, että minun tuntemistani oman ikäluokan naispuolisista korkeakouluopiskelijasta vain kahdella on lapsia. En silti usko, että sinun lähipiirisi tai minun on tarpeeksi iso otos kokonaistilanteesta (yliopistokoulutuksen etuja tämänkaltainen objektiivinen ajattelu), vaan esimerkiksi juurikin tilastot, jotka toisaalta vahvistavat kyllä omaa käsitystäni asiasta. Mutta en puhu niiden pohjalta, vaan tilastojen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän takia se syntyvyys ei tuu koskaan nousemaan. Ihmiset, jotka kertoo miksi eivät lapsia hanki, saavat osakseen vaan vttuilua ja sitten se panostus keskusteluun on näiden vttuilijoiden tasolta että:
Lapset on ihania. Kaikki haluu lapsia. Miksi et hanki lapsia?
Kyllä sussa on jotain vikaa jos et lapsia halua?
Kyllä mullakin on lapsia.
En kyllä laittais lastenhankinnan edelle tollasia asioita.
Naiset on nirsoja.
Naisille ei kelpaa mikään
Naisten..
Nainen...
Nain..
Nai...
Nai
Olet vielä nuori, ehdit kyllä saamaan halutessasi sekä uran että perheen. Minä menin työelämään yliopistosta 26-vuotiaana, tapasin mieheni 30-vuotiaana ja esikoiseni syntyi, kun olin 34. Kuopus syntyi, kun olen 36. Samassa firmassa edelleen töissä, ylenneenä toki.
Tietysti jos tähtää kovin vaativiin tehtäviin, kannattaa valita puoliso, jonka ura joustaa pikkulapsivuosina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavaa kuulla, että sinulla on lapsia. Vaikutat hyvältä ja tasaiselta ihmiseltä, olet varmasti oikein mainio äiti. Voin myös kertoa, että minun tuntemistani oman ikäluokan naispuolisista korkeakouluopiskelijasta vain kahdella on lapsia. En silti usko, että sinun lähipiirisi tai minun on tarpeeksi iso otos kokonaistilanteesta (yliopistokoulutuksen etuja tämänkaltainen objektiivinen ajattelu), vaan esimerkiksi juurikin tilastot, jotka toisaalta vahvistavat kyllä omaa käsitystäni asiasta. Mutta en puhu niiden pohjalta, vaan tilastojen.
Ei minullakaan ollut lapsia opiskeluaikana eikä opiskelukavereillanikaan. Osa tosin hankki graduvaiheessa lapsen tai kaksikin, mutta selvä vähemmistö. Yritin tässä vain sanoa, ettei meidän koulutus ole estänyt hankkimasta lapsia emmekä ole heittäneet uraa roskikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavaa kuulla, että sinulla on lapsia. Vaikutat hyvältä ja tasaiselta ihmiseltä, olet varmasti oikein mainio äiti. Voin myös kertoa, että minun tuntemistani oman ikäluokan naispuolisista korkeakouluopiskelijasta vain kahdella on lapsia. En silti usko, että sinun lähipiirisi tai minun on tarpeeksi iso otos kokonaistilanteesta (yliopistokoulutuksen etuja tämänkaltainen objektiivinen ajattelu), vaan esimerkiksi juurikin tilastot, jotka toisaalta vahvistavat kyllä omaa käsitystäni asiasta. Mutta en puhu niiden pohjalta, vaan tilastojen.
Ei minullakaan ollut lapsia opiskeluaikana eikä opiskelukavereillanikaan. Osa tosin hankki graduvaiheessa lapsen tai kaksikin, mutta selvä vähemmistö. Yritin tässä vain sanoa, ettei meidän koulutus ole estänyt hankkimasta lapsia emmekä ole heittäneet uraa roskikseen.
Sitten minulle jää suureksi arvoitukseksi, miksi koit tämän aloituksen koskevan sinua? Olet varmaankin enemmän kuin minä, halunnut yhdistää molemmat puolet. Puhuin ihmisistä, joilla ei ole varsinaisesti ollut mitään suurempaa projektia tietyn ammatin saamiseen (koulutukset hankittu alle parikymppisinä) tai niistä, jotka jää kotiäidiksi vaikka on maisterin paperit.
Provosoiduit nyt jostain omista mielikuvistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. On helppo todeta, että ura ei ole tärkeä, jos sellaista ei joko ole, tai sitten se on niin turvattu, että lapset siihen sopii. Varsinkin kolmikymppisten taloustilanne on ihan huolestuttavan huono. Se, että tämä mitätöidään sillä, että itsellä on/on ollut asiat hyvin, ei kyllä auta ketään.
Mut jotain perin juurin suomalaista tässä on. Ollaan kateellisia sille ojassakin makaavalle, jos se saa jotain apua päästäkseen sieltä ylös. "Minäkään en koskaan oo ojaan joutunu ni et sä siellä voi olla! Tai ainakaan en haluu että sua autetaan vaikka se veis meiät loputkin ojaan! Koska minä. Ja minä. Ja minäminäminä!!!"
Pääasia että panette toimeen että lapsia tulisi. Suomi tarvitsee kipeästi uusia veronmaksajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten minulle jää suureksi arvoitukseksi, miksi koit tämän aloituksen koskevan sinua? Olet varmaankin enemmän kuin minä, halunnut yhdistää molemmat puolet. Puhuin ihmisistä, joilla ei ole varsinaisesti ollut mitään suurempaa projektia tietyn ammatin saamiseen (koulutukset hankittu alle parikymppisinä) tai niistä, jotka jää kotiäidiksi vaikka on maisterin paperit.
Provosoiduit nyt jostain omista mielikuvistasi.
En mielestäni provosoitunut vaan luin aloituksesi. Aloituksesta sai vaikutelman, että mielestäsi lasten hankinta kategorisesti on kaiken tähän saakka tekemäsi hukkaan heittämistä. Eihän se niin mene. Ei koulutus ja uramahdollisuudet mihinkään katoa, vaikka hankkisi lapsia. Loit aloituksessasi voimakkaan vastakkainasettelun ja toteat, että mieluummin olet hankkimatta lapsia kuin heität kaiken menemään. Miksi asetat noin voimakkaasti työn ja perheen vastakkain?
T. se kirjoitustasi kommentoinut, en muista viestin numeroa
Vierailija kirjoitti:
niin ihmettelen kyllä että menit ja tuhlasit veronmaksajien rahoja korkeakoulutukseen satoja tuhansia euroja jäädäksesi kotiin. Mikä se koulutus sinulle oikein oli, egotrippi?
Kai niitä lapsia nyt voi tehdä jäämättä vuosiksi kotiin? En oikein ymmärrä mitä koulutuksen hukkaanheittoa se on, jos nainen on vaikka vuoden lapsen kanssa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstistäsi paistaa omahyväisyys ja itsensä korostaminen. Kun minä olen tehnyt kaikki niin erinomaisesti ja minä olen ollut niiiin lojaali työnantajille etten ole raskautunut.
Totta kai omasta uurastuksesta saa olla ylpeä, mutta teet sen vähättelemättä muita. Esim. lause "No ei varmaan, jos koulua on käyty korkeintaan sinne 18-vuotiaaksi juuri ja juuri rimaa hipoen."
Lisäksi on huolestuttavaa miten jotkut ajattelevat että on työnantajan kusettamista jos pamahtaa paksuksi heti vakipaikan saatuaan. Kun naiset alkavat tuomitsemaan toisia naisia, niin tätä ongelmaa ei saada koskaan kuriin. Ja tarkoitan ongelmalla juuri tätä miten pidetään tuomittavana sitä että tehdään päätös ehkäisyn poisjättämisestä kun on saanut vakituisen työn. Samaan aikaan yleinen ilmapiiri tuomitsee ihmiset jotka kehtaavat hankkia jälkikasvua epävarmaan taloudelliseen tilanteeseen, ja sitten jos joku odottaa elämäntilanteen vakinaistumista ja tekee lapsen vasta sitten, niin sekin on väärin. Kun työnantajalle voi tulla paha mieli.
Miksi halveksit ihmisiä, jotka ovat valinneet eri tavalla kuin sinä tai joiden katson päässeen sinua helpommalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksesi sisältää niin paljon virheoletuksia, ettei niitä ehdi edes yhdessä vastauksessa kaikkia edes mainita. Mihin perustat olettamuksen, että lapsen hankinta tarkoittaa sitä, ettei ura kiinnosta?
Luulen, että todellisuus avaa sinunkin silmäsi vielä. Jos sinnittelet vuosia alipalkattuna määräaikaisissa työsuhteissa, ei se edes kuulosta kovin kummoiselta uralta muutenkaan. Vakituisesta työstäkin voi saada kenkää koska tahansa, joten ei se taivaspaikka aukea siitäkään. Ura ei pysähdy lasten saamiseen.
Suurimmalla osalla korkeasti koulutetuista naisista on lapsia ja myös koulutusta vastaava työ. Miten sen selität?
En oikein ymmärrä miten henkilökohtainen tarina voi sisältää virheoletuksia. Ei tämä ollut mikään yhteiskuntatieteellinen yleistys.
Perustan olettamuksen siihen, jos joku niin sanoo. Juuri sellaiselle ihmiselle tämä on suunnattu. Ei kaikille. Luetko nyt uudestaan, sisäistät premissit ja kommentoi sitten.
Avauksesi vaikutti pitävän sisällään oletuksen, että lähes kaikki lapsia hankkivat ovat koulupudokkaita/hanttihommissa, tai ainakin ne, jotka sanovat, että ura ei mene lapsen edelle.
Itselläni on tohtorin koulutus ja varsin hyvin sujuva tutkijan ura, ja 2 lasta, ja allekirjoitan tuon lauseen ihan 100%. Se tarkoittaa mm sitä, etten olisi töissä menestymisen takia laittanut lapsia alle 2v päiväkotiin, en olisi työn takia iltoja poissa, en tekisi yli 40h viikkoa, en matkustelisi joka kuukausi tai edes joka toinen töiden takia kun lapset pieniä. Se ei tarkoita sitä, että lopettaisin työnteon tai kunnianhimoisen työnteon lasten myötä. Mutta kun tein lapset, tein myös valinnan, etten voi paahtaa yhtä paljon artikkeleita ulos kuin vastaavan tasoinen lapseton tutkija. Työkaverini (joukossa todella lahjakkaita, menestyneitä tutkijoita) ovat kaikki täysin samalla asenteella perheen perustaneet.
(Mieheni on siis hoitanut lapsia myös täysin tasapuolisesti, kirjoitin nyt vain omasta osuudestani.)
Hohhoijakkaa. Yritin selittää, miksi se ura on jollekin tärkeä. Koska sen eteen on tehty töitä, pitkään. Nykyaikana se ei vaan realisoidu nuorille aikuisille vakituiseksi työpaikaksi.
Minulla ei ole ollut 3,5 vuoteen muuta kuin pätkää. Siksi lapsi olisi riski. En varmasti saisi edes pätkätyötä sen jälkeen, lisäksi pitäisi elättää se lapsi.
Jos sinä olet saanut töitä ja sitten lapsen, niin kiva. Sitähän itsekin tässä haluaisin. En puhu nyt siitä, että korkeakoulutetut ei saisi hankkia lapsia (voi luoja miten joku voi ton alotuksen niin lukea?)
Ja anteeksi jos olen niin "ylimielinen", mutta mun mielestä toi otsikon kommentti on 10 kertaa ylimielisempi. Ihan kun mä tässä ilokseni lykkäisin perhe-elämää ku oon niin kylmä urajyrä. 15 vuoden panostuksen jälkeen haluaisin sen panostuksen realisointia.
Olkaa mitä mieltä haluatte, mutta jos joskus ihmetyttää tää syntyvyyden lasku niin vastaukset ei vaan oo niin jksinkertaisia "ihmiset haluu elää ku teinit 40v ja lapset unohtuu" hohhoi. Sellasten ei varmaan ees kannata lisääntyä.
Vähän Ohis, mutta mua aina ihmetyttää ihmiset jotka ylpeilee sillä ettei "heillä ole vapaa-aikaa ollut vuosiin ja niin vaan painetaan eteenpäin, te ette sitä ymmärrä kun pääsette niin helpolla!" :D onko tuo nyt sitä elämää mitä haluat elää..? Sinäkin voisit nauttia elämästä ja päästä helpolla, mutta valitsit toisin. En kunnioita sinua yhtään enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vähän Ohis, mutta mua aina ihmetyttää ihmiset jotka ylpeilee sillä ettei "heillä ole vapaa-aikaa ollut vuosiin ja niin vaan painetaan eteenpäin, te ette sitä ymmärrä kun pääsette niin helpolla!" :D onko tuo nyt sitä elämää mitä haluat elää..? Sinäkin voisit nauttia elämästä ja päästä helpolla, mutta valitsit toisin. En kunnioita sinua yhtään enempää.
Voi herranjestas! Ei tarvitse :D !!! Elän omatuntoni mukaista elämää, ei kai kukaan muuta voi? Se ei varmasti ole parasta mahdollista, enkä varsinkaan tyrkytä sitä muille. Mutta itse mun on täytynyt tää käydä, koska kaikki muu olisi tehnyt mut onnelliseksi.
Yritän selittää että MIKSI. MIKSI näin on. Ei mitään aikomusta väittää että olen parempi tai järkevämpi tai että muut kaltaiseni olisivat. Voin olla maailman typerin idiootti, mutta se ei tätä syy-seuraussuhdetta muuta.
Bla bla, bla bla. En jaksanut lukea. Mutta totta: sä olet mainio ja teet kaiken oikein.