Mulla samoilla viikoilla keskeytynyt keskenmeno. Mä muistan varmasti koko loppuelämäni sen ruudun jossa näin pikkuisemme täysin paikoillaan, ei sykkinyt sydän enää, ei :(

Tuosta tapahtuneesta on aikaa vuosi ja vieläkin on päiviä jolloin asia pyörii mielessä. Pari viikkoa sitten sain toisen keskenmenon mutta " onneksi" se tuli ihan alussa...

Voimia sinulle! Sure kaikessa rauhassa. Jossain vaiheessa alkaa helpottaa mutta koskaan sitä tapahtunutta ei ehkä unohda eikä ole tarkotuskaan. Suru vain muuttaa muotoaan.

Vastaa

Lainaa

Ilmoita asiattomaksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju

Aloita uusi keskustelu