Lue keskustelun säännöt.
Tein lapsille pitsaa, näin sain kiitosta:
02.02.2017 |
Yksi lapsista heitti pitsan lattialle koska se oli "huonompi" kun muiden palat. Lapset sai itse valita kuka ottaa minkäkin palan ja suunnilleen saman kokoisia ne oli kaikki. Otin pitsan pois lattialta, heitin sen menemään ja lapsi alkoi huutamaan että kyllä hän olisi sen syönyt ja huuti että miksi hän ei saa syödä. Selitin sitten, että sinulle ei kelvannut vaan heitit sen lattialle, niin nyt tällä kertaa jäät ilman.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsi jätti päivällisruoan lautaselle ja meni omaan huoneeseensa mököttämään kun kuuli että olin saikkupäivää viettävän veljen kanssa syönyt hampurilaiset. Kävimme huoneen ovella juttelemassa että ajattele miten hassua se on että rupeat itkemään sen vuoksi mitä lounaalla on syöty, ja että seuraava ruoka on iltapala. Tyttö tuli jupisten syömään...
Sun tytölläs on sama logiikka kuin äidilläni.
Joskus olen käynyt äitini ja lasteni kanssa päivällä hampurilaisella tai pitsalla. Äitini on sitten hirveästi huolehtinut, että miehelleni pitää ostaa kotipakettiin myös pitsa tai hampurilainen, ettei häntä harmita.
Olen yrittänyt selittää äidilleni, että mies syö kyllä töissä lounaan, ja se voi olla vaikka ihan samanlainen ruoka kuin minkä minäkin olen syönyt. Mutta ei tajua. Miehelle pitää viedä kotiin sama annos ettei häntä harmita.
Toisinaan tuntuu että minä en äitini mielestä saisi syödä lasten kanssa kotona mitään silloin kun mies on töissä ö.ö
Ei jaksa tajuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista ap, että "ken vihtaa säästää, se lastaan vihaa"!
Vierailija kirjoitti:
En edes hermostunut lapselle vaan totesin, että sinulle ei näköjään kelpaa ja nyt olet ilman. Lapsi alkoi kinuamaan muiden omia ja viskomaan keittiöpyyhettä toisten lautasille. Silloin sanoin että nyt menet huoneeseesi rauhoittumaan. Ap
Eli toimit niin kuin kaikki normaalit perheenäidit/isät, joiden lapset eivät saa tehdä mitä tahtovat. Mikä tässä oli niin ihmeellistä?
Vierailija kirjoitti:
Muista ap, että "ken vihtaa säästää, se lastaan vihaa"!
Lasten hakkaaminen on rikos. Toivottavasti vaimosi/miehesi läimii sinua, jos läikytät maitoa matolle jotta ymmärrät, että hakkaamalla ja väkivallalla ei ketään kasvateta ikinä.
Saa sitten ruokaa vasta kun on pyytänyt anteeksi tekosiaan. Ei kannata huomioida lasta ollenkaan jos käyttäytyy huonosti, päinvastoin oppii vaan vetelemään naruista. Kiität häntä kun hän käyttäytyy hyvin ja annat huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ystävä, joka on sanonut usein, että Suomessa ei osata tehdä pizzoja. Pizza on hänen mielestään hyvä silloin, kun se on aito italialainen.
Ehkä lapsesi on tuleva ruokakriitikko, kulinaristi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan oikein toimit ap! Huonosta käytöksestä on seurattava rangaistus, pelkkä sanominen ei tehoa. Lapsi ei myöskään kuole nälkään, vaikka yksi ateria jää väliin.
Saiko lapsi edes tilaisuutta muuttaa käytöstään sanomalla, ei.
Mahdollisuus pitää aina antaa. Itse käytän kolmen kohdan sääntöä. Eli ensin en huomaa, sitten varoitan ja sitten vasta rankaisen. Yleensä on varoitus riittänyt.
Miten voi olla huomaamatta kun pitsa lävähtää lattialle? Mistä olisi pitänyt varoittaa sen jälkeen, ai että älä vain heitä toista kertaa tai äiti saattaa ottaa sen pois.
Muihin tilanteisiin nuo kohdat kyllä käy hyvin.
Ei se pitsa siellä lattialla ruokaa pyydä. Ihan hyvin olisi voinut odottaa sitä seuraavaa liikettä. Lapsi olisi voinut toimia ihan oikeinkin sen jälkeen tai jatkanut kiukuttelua, jolloin olisi voinut varoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätitköhän nyt jotain kertomatta? Tarinasi ontuu..
Vierailija kirjoitti:
Huonosti kasvatettu mukula.
Ei kait kasvatus tapahdu nappia painamalla, vaan se hyvin pitkäjänteistä työtä ja nyt ap. antoi kasvatuksestaan vain välitietoja. Mä joudun huomauttamaan käytöstavoista ja hienotunteisuudesta, vaikka lapsi on 18v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi varmaan suuttunut/pahoittanut mielensä jostakin muusta ja nyt kohdisti sen tuohon laittamaasi pizzaan. Saako ehkä vähemmän huomiota kuin muut lapset? Ja täällä ehdotetut väkivaltarangaistukset ovat mielivaltaisia ja sairaita puolustuskyvytöntä lasta kohtaan, ymmärtää kyllä hyvin perusteltua juttelua paremmin ja kehittää myös lapsen älyä kun osaa katsoa asioita myös muiden näkökulmasta, sanot vaikka että sinulle tuli paha mieli tms. Väkivalta aiheuttaa vain pelkoa vanhempaa kohtaan, kun heidän juuri tulisi olla niitä jotka rakastavat ja puolustavat.
Väkivalta on väärin, mutta myös ruuan heittäminen lattialle on väärin. Ne ovat väärin eri tavalla, mutta lapsen on opittava, että kumpaakaan ei saa tehdä. Aina ei pelkkä keskustelu auta, vaan tarvitaan konkreettisia toimia. Lapsi jää ilman ruokaa, jos heittelee sitä lattialle -> lapsi näkee ja tuntee konkreettisesti seuraukset teostaan. Tätä voi toki vahvistaa sanomalla "Kun heittää ruuan lattialle, jää ilman ruokaa" tms. Tuollaiset "äidille tuli paha mieli kun heitit pitsan lattialle" tyyppiset harvoin tehoavat, koska eivät tunnu tai näy riittävän konkreettisesti. Tämä varsinkin jos lapsi on pieni. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi tarve konkretialle.
Meillä lapsi olisi saanut itse nostaa pitsan lattialta ja syödä tai olla syömättä. Oltaisiin puhuttu käytöstavoista ja olisi saanut pyytää anteeksi. Jos olisi halunnut kiukuta ja mököttää vähän aikaa, sekin olisi ollut ok.
Itse en ymmärrä ruualla rankaisemista tyyliin seuraava ruoka on iltapala. Jos nyt et syö niin syöt seuraavan kerran vasta illalla. Jos et syö lautasta tyhjäksi et saa jälkkäriä yms. Kuinka moni aikuinen suostuisi tuollaiseen? Ihme vallankäyttöä, josta seuraa huono suhde ruokaan.
Jos lapsi sanoo meillä että ei jaksa syödä niin asia on ok ja vie lautasen pois. Jos mielestäni on syönyt liian vähän niin sovitaan että syö vaikka kolme lusikallista vielä. Isompi lapsi syö mitä ottaa lautaselle. Ihan ilman kyttäystä ja pakottamista.
Nimimerkillä lapsena pakotettu syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes hermostunut lapselle vaan totesin, että sinulle ei näköjään kelpaa ja nyt olet ilman. Lapsi alkoi kinuamaan muiden omia ja viskomaan keittiöpyyhettä toisten lautasille. Silloin sanoin että nyt menet huoneeseesi rauhoittumaan. Ap
Eli toimit niin kuin kaikki normaalit perheenäidit/isät, joiden lapset eivät saa tehdä mitä tahtovat. Mikä tässä oli niin ihmeellistä?
Anteeksi, en muistanut että tänne saa kirjoittaa vaan epäonnistumisista, niin kaikki muut saavat hyvän tilaisuuden kirjoitella niitä ikisuosittuja kommentteja, kuten "lasun paikka" tai "lapset pois tuommoisilta". Voivat sitten hetken nauttia kun pääsivät taas vähän näpäyttämään.
Kirjoitin tän ihan vaan siksi kun halusin kertoa mitä tapahtui, niin kuin suurin osa aloittajista muissakin keskusteluissa. Vai pitääkö nyt joka aloituksella olla jokin erityinen motiivi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävä, joka on sanonut usein, että Suomessa ei osata tehdä pizzoja. Pizza on hänen mielestään hyvä silloin, kun se on aito italialainen.
Ehkä lapsesi on tuleva ruokakriitikko, kulinaristi.
Suomessa osataan ja tehdään PITSOJA!!
Ulkomailla esim. Italiassa osataan ja TEHDÄÄN PIZZOJA!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on pirun väärin sitä lasta kohtaa joka saa valita viimeisenä.
Lapset saa vuoroitellen valita ekana. Komensin lapsen vielä huoneeseensa ja siellä se nyt mököttää hissukseen. Oppiipahan kunnioittamaan ruokaa, toivottavasti. Ap
Kurilla alistaminen harvoin opettaa mitään.
Niin, eihän lapsille kannata kuria pitää :D
Ei ainakaan kahdesti rankaista yhdestä teosta.
Kovakovaavasten kirjoitti:
Saa sitten ruokaa vasta kun on pyytänyt anteeksi tekosiaan. Ei kannata huomioida lasta ollenkaan jos käyttäytyy huonosti, päinvastoin oppii vaan vetelemään naruista. Kiität häntä kun hän käyttäytyy hyvin ja annat huomiota.
Lapsi ei ole mikään koira!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan oikein toimit ap! Huonosta käytöksestä on seurattava rangaistus, pelkkä sanominen ei tehoa. Lapsi ei myöskään kuole nälkään, vaikka yksi ateria jää väliin.
Saiko lapsi edes tilaisuutta muuttaa käytöstään sanomalla, ei.
Mahdollisuus pitää aina antaa. Itse käytän kolmen kohdan sääntöä. Eli ensin en huomaa, sitten varoitan ja sitten vasta rankaisen. Yleensä on varoitus riittänyt.
Eli vasta kun kolmas pitsapala lentää lattialle, sinun lapsesi saa rangaistuksen? Käytäntösi on kyllä hyvä tiettyihin tilanteisiin, mutta ei oikein toimi tässä esimerkissä. Se toimii kyllä, jos lapsi esimerkiksi huutaa turhaan tai hakkaa pöytää haarukalla. Nuo toiminnat voi lopettaa, mutta pitsaa ei lattialta takaisin saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti kasvatettu mukula.
Ei kait kasvatus tapahdu nappia painamalla, vaan se hyvin pitkäjänteistä työtä ja nyt ap. antoi kasvatuksestaan vain välitietoja. Mä joudun huomauttamaan käytöstavoista ja hienotunteisuudesta, vaikka lapsi on 18v.
Eipä aikuisetkaan osaa aina käyttäytyä. Mites sitten lapsi osaisi aina käyttäytyä oikein? Sen takia sitä lasta ohjataan ja neuvotaan jos tilanne vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävä, joka on sanonut usein, että Suomessa ei osata tehdä pizzoja. Pizza on hänen mielestään hyvä silloin, kun se on aito italialainen.
Ehkä lapsesi on tuleva ruokakriitikko, kulinaristi.
Millainen on aito italiainen pizza?
Käsittääkseni Italiassa tehdään pizza, mitä jääkaapissa sattuu olemaan ja pohjan tekee jokainen omanlaisensa. Pitsaan laitetaan kaikki jämät ja ruuantähteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes hermostunut lapselle vaan totesin, että sinulle ei näköjään kelpaa ja nyt olet ilman. Lapsi alkoi kinuamaan muiden omia ja viskomaan keittiöpyyhettä toisten lautasille. Silloin sanoin että nyt menet huoneeseesi rauhoittumaan. Ap
Eli toimit niin kuin kaikki normaalit perheenäidit/isät, joiden lapset eivät saa tehdä mitä tahtovat. Mikä tässä oli niin ihmeellistä?
Anteeksi, en muistanut että tänne saa kirjoittaa vaan epäonnistumisista, niin kaikki muut saavat hyvän tilaisuuden kirjoitella niitä ikisuosittuja kommentteja, kuten "lasun paikka" tai "lapset pois tuommoisilta". Voivat sitten hetken nauttia kun pääsivät taas vähän näpäyttämään.
Kirjoitin tän ihan vaan siksi kun halusin kertoa mitä tapahtui, niin kuin suurin osa aloittajista muissakin keskusteluissa. Vai pitääkö nyt joka aloituksella olla jokin erityinen motiivi. Ap
Myötäily ei synnytä keskustelua ja millainen keskustelu olisi syntynyt pelkitsä oikein tein lauseista? Siksi tarvitaan provokaatiota ja se motiivikin. Monologi ei ole keskustelua.
Tosikko.
Mikä motiivisi sitten oli?