Lue keskustelun säännöt.
Tein lapsille pitsaa, näin sain kiitosta:
02.02.2017 |
Yksi lapsista heitti pitsan lattialle koska se oli "huonompi" kun muiden palat. Lapset sai itse valita kuka ottaa minkäkin palan ja suunnilleen saman kokoisia ne oli kaikki. Otin pitsan pois lattialta, heitin sen menemään ja lapsi alkoi huutamaan että kyllä hän olisi sen syönyt ja huuti että miksi hän ei saa syödä. Selitin sitten, että sinulle ei kelvannut vaan heitit sen lattialle, niin nyt tällä kertaa jäät ilman.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on pirun väärin sitä lasta kohtaa joka saa valita viimeisenä.
Lapset saa vuoroitellen valita ekana. Komensin lapsen vielä huoneeseensa ja siellä se nyt mököttää hissukseen. Oppiipahan kunnioittamaan ruokaa, toivottavasti. Ap
Kurilla alistaminen harvoin opettaa mitään.
Niin, eihän lapsille kannata kuria pitää :D
Ei ainakaan kahdesti rankaista yhdestä teosta.
Kahdesta. Pitsan heittely ja muiden ruokailun häiriköinti heittelemällä pyyhettä toisten ruuan päälle.
Eikä lapsi jää ilman ruokaa iltaan asti. Kohta on ruokailu, pitsa oli vaan välipalaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvän tähen, semmoista se nyt on välillä lasten kanssa. Veikkaan että pahempaakin on vielä tulossa :)
Yleisimmät sanat tuttavani lasten suista ruokapöydässä: yäääk, en syö, kauheeta, hyiii, pahaa, yöök.
Samaisen perheen äidin suht uuden avomiehen 12-vuotias poika käydessään isänsä luona syömässä ja toteaa: ja mä en tätä paskaa syö.
Ihan tavallista ja hyvää kotiruokaa on tuolla yleensä tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi olisi saanut itse nostaa pitsan lattialta ja syödä tai olla syömättä. Oltaisiin puhuttu käytöstavoista ja olisi saanut pyytää anteeksi. Jos olisi halunnut kiukuta ja mököttää vähän aikaa, sekin olisi ollut ok.
Itse en ymmärrä ruualla rankaisemista tyyliin seuraava ruoka on iltapala. Jos nyt et syö niin syöt seuraavan kerran vasta illalla. Jos et syö lautasta tyhjäksi et saa jälkkäriä yms. Kuinka moni aikuinen suostuisi tuollaiseen? Ihme vallankäyttöä, josta seuraa huono suhde ruokaan.
Jos lapsi sanoo meillä että ei jaksa syödä niin asia on ok ja vie lautasen pois. Jos mielestäni on syönyt liian vähän niin sovitaan että syö vaikka kolme lusikallista vielä. Isompi lapsi syö mitä ottaa lautaselle. Ihan ilman kyttäystä ja pakottamista.Nimimerkillä lapsena pakotettu syömään.
Syömään pakkottaminen on aivan eri asia kuin se, että lapsi kärsii tekonsa seuraukset. Tietenkään ei tarvitse syödä kaikkea, jos ei jaksa. Mutta jos heittää tahallaan ruuan pois, ei ansaitse sitä ateriaa. Poikkeuksena vain hyvin pieni lapsi, joka ei vielä ymmärrä tekoaan. Aikuisen ei tarvitse syödä enempää kuin jaksaa, joten miksi lapsen pitäisi. Aikuisen ei ole sopivaa heitellä ruokaa lattialle, joten miksi se pitäisi sallia lapsille. Yhden aterian väliin jääminen ei ole vahingollista kenellekään. Varsinkin isolle lapselle hyvinkin sopivaa tuollainen. Seuraavalla kerralla ehkä muistaa, ettei ruokaa kannata heitellä lattialle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes hermostunut lapselle vaan totesin, että sinulle ei näköjään kelpaa ja nyt olet ilman. Lapsi alkoi kinuamaan muiden omia ja viskomaan keittiöpyyhettä toisten lautasille. Silloin sanoin että nyt menet huoneeseesi rauhoittumaan. Ap
Eli toimit niin kuin kaikki normaalit perheenäidit/isät, joiden lapset eivät saa tehdä mitä tahtovat. Mikä tässä oli niin ihmeellistä?
Anteeksi, en muistanut että tänne saa kirjoittaa vaan epäonnistumisista, niin kaikki muut saavat hyvän tilaisuuden kirjoitella niitä ikisuosittuja kommentteja, kuten "lasun paikka" tai "lapset pois tuommoisilta". Voivat sitten hetken nauttia kun pääsivät taas vähän näpäyttämään.
Kirjoitin tän ihan vaan siksi kun halusin kertoa mitä tapahtui, niin kuin suurin osa aloittajista muissakin keskusteluissa. Vai pitääkö nyt joka aloituksella olla jokin erityinen motiivi. Ap
Antaahan se muille kirjoittajille vapauden tehdä sivujuonipäivityksiä motiivin puuttuessa.
Jäikö facebookissa tykkäykset saamatta?
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsi tässä on kyseessä? Itse en koskaan rankaise puhumatta lapsen kanssa ensin. Aikuisenkin suuttumus voi olla ylimitoitettua miksei sitten lapsenkin?
8-vuotias. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes hermostunut lapselle vaan totesin, että sinulle ei näköjään kelpaa ja nyt olet ilman. Lapsi alkoi kinuamaan muiden omia ja viskomaan keittiöpyyhettä toisten lautasille. Silloin sanoin että nyt menet huoneeseesi rauhoittumaan. Ap
Eli toimit niin kuin kaikki normaalit perheenäidit/isät, joiden lapset eivät saa tehdä mitä tahtovat. Mikä tässä oli niin ihmeellistä?
Anteeksi, en muistanut että tänne saa kirjoittaa vaan epäonnistumisista, niin kaikki muut saavat hyvän tilaisuuden kirjoitella niitä ikisuosittuja kommentteja, kuten "lasun paikka" tai "lapset pois tuommoisilta". Voivat sitten hetken nauttia kun pääsivät taas vähän näpäyttämään.
Kirjoitin tän ihan vaan siksi kun halusin kertoa mitä tapahtui, niin kuin suurin osa aloittajista muissakin keskusteluissa. Vai pitääkö nyt joka aloituksella olla jokin erityinen motiivi. Ap
Antaahan se muille kirjoittajille vapauden tehdä sivujuonipäivityksiä motiivin puuttuessa.
Jäikö facebookissa tykkäykset saamatta?
Olinkin kysymässä aloittajalta milloin aihe vapaasta on tullut henkilökohtainen facebook seinä? :D
Sydämiä.
LellitäänpilallevaanJoo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovakovaavasten kirjoitti:
Saa sitten ruokaa vasta kun on pyytänyt anteeksi tekosiaan. Ei kannata huomioida lasta ollenkaan jos käyttäytyy huonosti, päinvastoin oppii vaan vetelemään naruista. Kiität häntä kun hän käyttäytyy hyvin ja annat huomiota.
Lapsi ei ole mikään koira!
Ja sinä varmaan asut jossain vtun Espoossa ja meidän pikku Tiinu liinu saa kaiken mitä vaa ja kaiken huomion uuuuuuuuu.....
Onko pakko olla noin lapsellinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsi tässä on kyseessä? Itse en koskaan rankaise puhumatta lapsen kanssa ensin. Aikuisenkin suuttumus voi olla ylimitoitettua miksei sitten lapsenkin?
8-vuotias. Ap
Tämä viimeistään ratkaisi sen, että ilman pitsaa jääminen oli ainut oikea rangaistus. Jos olisi minun lapseni, olisi myös nostanut pitsan lattialta ihan itse ja siivonnut jälkensä. Riehumisesta olisi lähtetyt omaan huoneeseensa miettimään ja siivonnut sitten rauhoituttuaan. Tuon ikäinen ei vahingoitu jos yksi välipala jää saamatta. Tuon ikäisen on myös korkea aika oppia, miten saa toimia ja miten ei. Väärästä toiminnasta seuraa rangaistus ja nälkäisenä voi sitten miettiä, heitteleekö pitsaa lattialle toista kertaa.
No tässä pitää käyttää sitten henkistä "manipulointia" kun fyysistä "manipulointia" ei saa käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikkea te ihmiset vaivaudutte tänne kirjoittelemaan, huoh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes hermostunut lapselle vaan totesin, että sinulle ei näköjään kelpaa ja nyt olet ilman. Lapsi alkoi kinuamaan muiden omia ja viskomaan keittiöpyyhettä toisten lautasille. Silloin sanoin että nyt menet huoneeseesi rauhoittumaan. Ap
Eli toimit niin kuin kaikki normaalit perheenäidit/isät, joiden lapset eivät saa tehdä mitä tahtovat. Mikä tässä oli niin ihmeellistä?
Anteeksi, en muistanut että tänne saa kirjoittaa vaan epäonnistumisista, niin kaikki muut saavat hyvän tilaisuuden kirjoitella niitä ikisuosittuja kommentteja, kuten "lasun paikka" tai "lapset pois tuommoisilta". Voivat sitten hetken nauttia kun pääsivät taas vähän näpäyttämään.
Kirjoitin tän ihan vaan siksi kun halusin kertoa mitä tapahtui, niin kuin suurin osa aloittajista muissakin keskusteluissa. Vai pitääkö nyt joka aloituksella olla jokin erityinen motiivi. Ap
Antaahan se muille kirjoittajille vapauden tehdä sivujuonipäivityksiä motiivin puuttuessa.
Jäikö facebookissa tykkäykset saamatta?
Olinkin kysymässä aloittajalta milloin aihe vapaasta on tullut henkilökohtainen facebook seinä? :D
Sydämiä.
Harvoin päivitän facebookkiin mitään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LellitäänpilallevaanJoo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovakovaavasten kirjoitti:
Saa sitten ruokaa vasta kun on pyytänyt anteeksi tekosiaan. Ei kannata huomioida lasta ollenkaan jos käyttäytyy huonosti, päinvastoin oppii vaan vetelemään naruista. Kiität häntä kun hän käyttäytyy hyvin ja annat huomiota.
Lapsi ei ole mikään koira!
Ja sinä varmaan asut jossain vtun Espoossa ja meidän pikku Tiinu liinu saa kaiken mitä vaa ja kaiken huomion uuuuuuuuu.....
Ei sinne päinkään. Koiraa kyllä olen opettanut noilla sun esimerkeillä. Hieno kommentti muuten. Oikein omaperäistä.
Lapsenkasvatuksessa taas panostan avoimuuteen, puhumiseen ja läsnäoloon. Säännöt ja rajat on.
Mun äiti harrasti tota, että jos tein jotain tuhmaa niin se mökötti eikä puhunut mulle mitään. Olisi vaikka voinut kysyä miksi tein jotain, tai mikä vaivaa. Tai vaikka sitten huutaa ja käskeä omaan huoneeseen.
Miten lapsi voi oppia jos huono käytös jätetään vaan huomioimatta. Usein huonon käytöksen takana on pahamieli joistain jota lapsi ei osaa vielä muuten ilmaista. Entä sitten kun se lapsi on teini ja rikkoo tahallaan naapurin ikkunan? Heittää koulussa tarjottimen toista päin, varastaa kaupasta kaljaa? Oletko vaan että en mä huomioi sua kun teit noin? Silloin se kasvatus ja puhuminen alkaa jo olla myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Yksi lapsista heitti pitsan lattialle koska se oli "huonompi" kun muiden palat. Lapset sai itse valita kuka ottaa minkäkin palan ja suunnilleen saman kokoisia ne oli kaikki. Otin pitsan pois lattialta, heitin sen menemään ja lapsi alkoi huutamaan että kyllä hän olisi sen syönyt ja huuti että miksi hän ei saa syödä. Selitin sitten, että sinulle ei kelvannut vaan heitit sen lattialle, niin nyt tällä kertaa jäät ilman.
Mun lapsista vain yksi on venkuloinut ruuan kanssa. Silloin käskin pois pöydästä ja sanoin että tulee kertomaan kun on nälkä. Melkoinen sinnikko kun lähes iltaan asti meni. Sen jälkeen ei ole venkoillut. Ruokaa kyllä saa ja jos tuntuu ettei se riitä niin jääkaapista saa ottaa vapaasti. Ainoa pieni juttu on että ensin pitää syödä tarjottu ruoka.
Olen itse sen verran nirso että meillä ei syödä ns. pahoja ruokia. Lasten ja mun inhokki on siskonmakkara keitto.
Kaikkea olen yllyttänyt maistamaan ja tuomitsemaan vasta sitten. Tuon keitonkin inhoni kerroin vasta kun kouluruuasta valittivat. Sanoin että söin siitä kaiken muun mutta ne makkarapalat jäi lautaselle.
Tytön kanssa meillä on herkku mitä toiset ei ymmärrä, savusimpukat. Laitetaan niitä leivän päälle ja itse tehtyyn pitsaan vain omalle puolelle. En pakota muita tykkäämään samoista mistä itse pidän. Lapset on aina saaneet ehdottaa ruokia ja aikuiset sitten päättää mitä syödään. Aika paljon lapset saa ehdotuksia läpi. Ovat oppineet siihen ettei älyttömät ehdotukset onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi olisi saanut itse nostaa pitsan lattialta ja syödä tai olla syömättä. Oltaisiin puhuttu käytöstavoista ja olisi saanut pyytää anteeksi. Jos olisi halunnut kiukuta ja mököttää vähän aikaa, sekin olisi ollut ok.
Itse en ymmärrä ruualla rankaisemista tyyliin seuraava ruoka on iltapala. Jos nyt et syö niin syöt seuraavan kerran vasta illalla. Jos et syö lautasta tyhjäksi et saa jälkkäriä yms. Kuinka moni aikuinen suostuisi tuollaiseen? Ihme vallankäyttöä, josta seuraa huono suhde ruokaan.
Jos lapsi sanoo meillä että ei jaksa syödä niin asia on ok ja vie lautasen pois. Jos mielestäni on syönyt liian vähän niin sovitaan että syö vaikka kolme lusikallista vielä. Isompi lapsi syö mitä ottaa lautaselle. Ihan ilman kyttäystä ja pakottamista.Nimimerkillä lapsena pakotettu syömään.
Mitä teet jos lapsesi heittää perunat ja kastikkeen lattialle? Tai lautasellisen keittoa? Annatko uuden annoksen ja vielä vähän kiukutteluaikaa päälle, ettei vaan tule "ruualla rankaisemisesta" traumoja?
Ja on muuten aivan eri asia pakottaa syömään lautanen tyhjäksi kuin rankaista ruuan lattialle heittelystä. Sinun lapsuudessasi on ilmeisesti ollut niin äärimmäisen tiukka ruokakuri, että et nyt aikuisenakaan osaa erottaa erilaisia tilanteita toisistaan. Mutta kaikilla ei ole näin. Meillä ei koskaan pakoteta syömään, mutta ruokaa ei lattiallekaan saa heitellä. Jo 4-5 vuotias kykenee kyllä ymmärtämään miksi.
Sun pitää varmaan antaa kunnon opetus sille lapselle kun se niin väärin teki sua kohtaan
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaikeista asioista vanhempana: yrität miten kovasti tahansa, lapsi saattaa käyttäytyä kuin kusipää ja sinun on pakko se sietää.
No ei todellakaan ole pakko! Toivon tosiaan, että sinulla ei ole lapsia, jos et mitään muuta keksi kuin "pakko se sietää", vaikka olisi kuinka kusipää - kuten luultavasti isänsä / äitinsäkin.
Tämän takia me ei olla koskaan hankittu kiittämättömiä kakaroida. Voidaan itse syödä mitä halutaan, ja koska halutaan :D
Kuka kommentoijista ehtii huutaa eka 'vapaa kasvatus'...
Minkä ikäinen lapsi tässä on kyseessä? Itse en koskaan rankaise puhumatta lapsen kanssa ensin. Aikuisenkin suuttumus voi olla ylimitoitettua miksei sitten lapsenkin?