Onko teillä kaikilla ammatti?

Ammatti on ja kokemusta ja koulutusta ja motivaatiota... mutta kun ei ole sitä duunia. Tässä on hakemuksia lähetelty kolme vuotta ja saman olis saanut kun olis sudokuja täytellyt.

Työtilanne on huono, mutta ilman mitään ammattia se työpaikan saaminen muuttuu hyvin vaikeasta käytännössä mahdottomaksi. Ammatti voi auttaa myös toisen alan paikan saamisen kanssa, kun osoittaa että edes jotain mielenkiintoa ja halua tehdä jotain on.

Mutta kyllä kai sitä pärjää jos ei ajatellut tehdä loppuelämässään muutenkaan muuta kuin hakea tukia, ei kukaan sinua tule ovelle likvidoimaan.

On kyllä, vielä kun sais vakituisen tai edes pidemmän määräaikaisen työpaikan taas. Ilman ammattia töiden hakeminen on varmaan lähes mahdotonta, ellei sitten ole tosi hyviä suhteita.

On hyvä koulutus, ammatti ja työ. Olen satsannut noihin, vaihtanut asuinpaikkaa työn perässä jne. Niinpä en ole ollut päivääkään työttömänä kolmikymmenvuotisen työuran aikana. t lounastaukolainen.

Tietenkin,parikin.

Ei ole. On vain merkonomin ja hum.kandin tutkinnot. Olen työtön tällä hetkellä.

Ei ole ammattia. On korkeakoulututkinto, joka sinällään ei valmista mihinkään tiettyyn ammattiin. Töissä kyllä olen ja minulla on tehtävänimike.

Vierailija kirjoitti:

Pärjääkö ilman ammattia elämässä? :)[/quote

Kaikista opinahjoista ei valmistu ammattiin.

Ei ole. Olen merkonomi ja FM, en tee oman alani töitä.

Ei ole ammattia eikä koulutusta mutta töitä on.

Vierailija kirjoitti:

Pärjääkö ilman ammattia elämässä? :)

Olen 60+ ja vain ylioppilas. Silti olen pärjännyt hyvin elämässä ja tehnyt toimistotöitä.

On ammatti, mutta ne hommat on kyllä jo nähty. Nyt olen uusia tuulia haistelemassa.

Koulutus on ja tällä hetkellä on jopa koulutusta vastaava ammattikin. Ja töitä taas vuodeksi, siitä eteenpäin on hämärän peitossa.

Mä väitän että ilman koulutusta ja ammattia pärjää kyllä, mutta paskasti. Saa aina niitä vihoviimeisiä hommia joihin kukaan muu ei tikulla koske.

On ammatti, päivääkään en ole sen alan töitä tehnyt.

Hauska kysymys. Mulla on yliopistotutkinto mutta ei varsinaisesti ammattia. Silti olen kyllä tehnyt jo 30 vuotta töitä erilaisin tehtävänimikkein ja teen edelleen. Kyllä elämässä siis pärjää ilman suoranaista "ammattiakin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pärjääkö ilman ammattia elämässä? :)

Olen 60+ ja vain ylioppilas. Silti olen pärjännyt hyvin elämässä ja tehnyt toimistotöitä.

Täällä toinen 60+, merkonomi, yli 40 vuotta työuraa takana, kolme edessä, jos terveys pysyy ja henkikulta. En ole koskaan ollut työtön, ja kesätöitäkin tehnyt hyvin nuoresta. Myyntisihteeri on nimikkeenä. Äitiyslomalla kaksi kertaa, siihen, kun lapsi täytti vuoden. Ai niin, nykyiseen tehtävääni minut valittiin 37 hakijan joukosta odottaessani esikoistani, ehdin olla töissä reilun kuukauden.

Olen koulutukseltani melko tuore oikeustradenomi, mutta en ole vielä löytänyt  varsinaisesti koulutustani vastaavaaa työtä. Teen tällä hetkellä sellaisia töitä joita löytyy ja joita osaann, sillä musta on mielekkäämpää tehdä jotain, kuin vain odottaa niitä omia ammattihommia ja lorvia päivärahalla. Tällä hetkellä teen eräälle ravintola ja majoitusliikkeelle kahtakin etupäässä ilta/yövuoroa hotellin vastaanotossa, tai salin puolella tarjoilijana.

Ei ole yksiselitteistä, mitä tuolla tarkoitetaan.

Mulla ei ole minkään tason tutkintoa ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen. Siinä mielessä "ei ammattia".

Koskaan en ole ollut työttömänä, ja teen töitä, jollaisia tekevällä on yleensä korkeakoulututkinto. Kun papereissa vaikkapa lääkäriasemalla kysytään ammattia, tiedän kyllä, mitä siihen kirjoittaa.

Ei ole ammattia. Olen vakityössä.

Jos en ihan väärin muista, niin palkka on nyt noin 12€/h, nousi juuri vähän aikaa sitten. Parin vuoden työkokemus, aiempaa kokemusta ei ollutkaan minkäänlaisesta työstä ennen tätä.

Minulla on kolme ammatia. Enempää en opiskele.