Kumpi on kovempitasoinen koulutus? Suomessa lääkis vai Yhdysvalloissa lääkis?

Tuskin nuo ovat suoraan vertailukelpoisia. Suomessa ei ole tarkoituskaan opettaa lääketiedettä tieteenalana vaan koulutuksessa on paljon kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän organisointiin liittyvää sisältöä. Tavoitteena on tuottaa virkamies-lääkäreitä suomalaisen perusterveydenhuollon (terveyskeskustaso) palvelukseen.

Onhan moni  valtion paamies tai muu kuuluisuus kaynyt itsensa taalla hoidattamassa. En ole lukenut uutisissa etta olisivat Suomessa kayneet. t.usalainen

Vierailija kirjoitti:

Onhan moni  valtion paamies tai muu kuuluisuus kaynyt itsensa taalla hoidattamassa. En ole lukenut uutisissa etta olisivat Suomessa kayneet. t.usalainen

Suomessa käy kovatasoiset urheilijat, Beckham ja muut, hoidattamassa itseään ortopeideilla.

USAta veikkaan. Ranskassakin on ainakin terveydenhuolto kovempaa tasoa kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan moni  valtion paamies tai muu kuuluisuus kaynyt itsensa taalla hoidattamassa. En ole lukenut uutisissa etta olisivat Suomessa kayneet. t.usalainen

Suomessa käy kovatasoiset urheilijat, Beckham ja muut, hoidattamassa itseään ortopedeilla.

no mitä luulet. toinen opiskelijalle ilmaista tai mitä lie satasia on lukukauden ilmoittautuminen ja toinen maksaa jopa 40 000 dollaria/vuosi. kun tuollaisen lainan ottaa on opiskelumotivaatio eri, sivutöissä ei voi käydä kun päivät pitkiä ja yöt luetaan. opetukselta vaaditaan mielettömästi, rahalle vastinetta.

suomen systeemi satsaukseen nähden ok mutta muutama tunti päivässä pakollista opetusta ja juhlimiseen riittää kosolti aikaa. lisäksi helpohko päästä sisään ainakin maakuntiin. rahaa myös pääsee suomessa tienaamaan helposti sijaisuuksilla, tämä ei tosin niin helppoa kuin ennen. työllistyminen yhä pommin varmaa jos ei ole alalla/sijainnilla niin nuukaa.

eli jenkkisysteemin luulisi olevan parempi, on ainakin raaka ja kallis. erikoistumisopintojen aikana ei sitten juuri sairaalasta poistuta. mun serkku ei edes ostanut/käyttänyt muita vaatteita moneen vuoteen kuin sairaalan kledjuja kun ei ollut muuta elämää kun erikoistuminen. ajoi autossa ne päällä kotiin kun joskus pääsi ja nukkui kunnes lähti taas sairaalaan, pizzalla saattoikäydä mum kanssa ja silloinkin sairaalan vaatteissa illalla työmatkalla.

Suomessa kestää kuusi vuotta valmistua lääketieteen lisensiaatiksi , jolloin saa oikeuden toimia itsenäisesti peruslääkärinä. Suuri osa jatkaa erikoistumisopintoihin joiden kesto on 5-6 vuotta.

USAssa m.d, eli medical doktorin koulutus kestää vain 4vuotta. Erikoistumisopinnot kestävät  3-7 vuotta, alasta riippuen.

Suomessa siis peruskoulutus kestää kauemmin, erikoistumiset suunnilleen yhtä kauan. En usko, että lopputuloksessa on eroja .

Onko jotain kansainvälistä rankingia edes olemassa?

Yhdysvalloissahan rakastetaan laittaa yliopistoja järjestykseen.

Suomessa on kyllä niin paljon enemmän halukkaita mitä sisäänpääsijöitä, että luulisi ainakin aineksen olevan melko hyvätasoista. Mutta jos opetus on parempaa Usassa, niin lopputulos kuitenkin kääntyy niille.

Mutta ennen nelivuotista lääkistä käydään nelivuotinen collegetason pre med.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa kestää kuusi vuotta valmistua lääketieteen lisensiaatiksi , jolloin saa oikeuden toimia itsenäisesti peruslääkärinä. Suuri osa jatkaa erikoistumisopintoihin joiden kesto on 5-6 vuotta.

USAssa m.d, eli medical doktorin koulutus kestää vain 4vuotta. Erikoistumisopinnot kestävät  3-7 vuotta, alasta riippuen.

Suomessa siis peruskoulutus kestää kauemmin, erikoistumiset suunnilleen yhtä kauan. En usko, että lopputuloksessa on eroja .

USAssa suoritetaan ensin kandin (bacherlor) tutkinto erikseen, ja niihin neljän vuoden lääkäriopintoihin haetaan vasta sen jälkeen. Taustalla on kuitenkin jo kandin tutkinto, jossa on biologiaa ym. Lääkärin ammattia saa harjoittaa USAssa itsenäisesti vasta erikoistumisen jälkeen. Eli USAssa lääkärillä on aina erikoislääkärin koulutus, ellei hän sitten ole juuri erikoistumassa oleva harjoittelija.

Opintojen vaativuutta en osaa muuten verrata.

Vierailija kirjoitti:

Kummassa saa paremman koulutuksen lääketieteellisessä, Suomessa lääketieteellisessä vai Yhdysvalloissa lääketieteellisessä joka on rankattu esim. sijoille 40-50?

Eli kuinka kovatasoinen on suomalainen lääkärikoulutus ihan maailmanlaajuisessa mittakaavassa?

Rankattu missä? - Lääketieteellistä koulutusta ja sen "kovatasoisuutta " kun voi mitatata aika monella mittarilla. Sanon nyt vain muutaman esimerkin. Ensiksikin Suomessa kaikki lääkikset kouluttavat sekä  lääketieteen -semminkin voimme puhua vain yhdestä tietteestä- tutkijoita mutta myös ne lääkärit jotka toimivat -yksinkertaistaen- potilastyössä eli ovat ilonamme ja tukenamme mm. terveyskeskuksissa ja sairaaloissa niin julkisella kuin yksityisellä puolella.

Sen sijaan niin suuressa maassa kuin yhdysvallat voidaan kouluttaa sekä jo mainitut potilastyössä tomivat, mutta myös vain tutkimukseeen erikoistuneita ja suuntaavia "lääkäreitä." 

USA:lla on myös etuna se, että suurin osa -kaikkialla telluksellamme- tuotetusta tutkimuksesta tehdään tai (vähintään) käännetään englanniksi eli monen Usalaisen "omimmalle" tai ainakin lähellä sitä olevalle kielelle. Kun taas suomalainen joutuu opettelemaan enempi vähempi vieraalla kielellä asioita, jos oikeasti haluaa tähdätä huipulle .   

USA on hyvässä ja pahassa iso maa, joten ääripäiden erot on varmasti suuremmat kuin Suomessa. - Täällähän jos olet suorittanut pohjakoulutuksesi missä tahansa (julkisessa) -yliopistossa, niin voit suunnata ja toimia ympäri Suomen ja oikeastaan vain maailma on rajana ja saamasi koulutus on vähintään tasaisen laadukas. - Ja koska koulutus on lähes yksinomaan valtion takaamaa, niin on melko pieni riski siinä, että opiskelupaikkasi kokisi konkurssin kesken opintojasi. - Sen siijaan mainittu riski on teoriassa suurempi USA:ssa.  - Ja kun koulutus perustuu yksityiseen rahaan, niin on toki riski myös siitä, että rahoittaja haluaa saada omanlaisiaan "totuuksia" - sivuuttaen tieteellisesti kestävästi perustellut ja rakennetut pyrkimykset. 

Summa summarum. USA:ssa on varmasti paljon hyvää ja erinomaista jos kohta myös sitä toista ääripäätä. Suomi ollakseen pienimaa (-väestöltään pienempi kuin moni Jenkkien osavaltio), - jossa puhutaan ja toimitaan kielellä jota valtaosa maailmalla pitää käsittämättömänä mongerruksena on kuitenkin onnistuttu luomaan ympäristö, jossa paitsi koulutetaan tulevia lääkäreitä mutta myös tutkitaan varmaa, paikoin erinomaista ja ylikansallisen arvionnin kestävää "lääketiedettä". 

http://www.learnhowtobecome.org/doctor/

Jenkkikoulutuksen ottaisin jos pitäisi/saisi valita.

Suomessa yliopistollisten sairaaloiden taso on maailman huippuluokkaa. Suomalainen kirurgia thorax, neuro ovat sitä terävintä kärkeä maailmassa. Samoin syöpähoidot näissä sairaaloissa.

No kohta joku tulee mollaamaan tätä viesti.  :)

Suomessa on hiukan kovempi, arviolta puolitoistakertainen.

Vierailija kirjoitti:

no mitä luulet. toinen opiskelijalle ilmaista tai mitä lie satasia on lukukauden ilmoittautuminen ja toinen maksaa jopa 40 000 dollaria/vuosi. kun tuollaisen lainan ottaa on opiskelumotivaatio eri, sivutöissä ei voi käydä kun päivät pitkiä ja yöt luetaan. opetukselta vaaditaan mielettömästi, rahalle vastinetta.

suomen systeemi satsaukseen nähden ok mutta muutama tunti päivässä pakollista opetusta ja juhlimiseen riittää kosolti aikaa. lisäksi helpohko päästä sisään ainakin maakuntiin. rahaa myös pääsee suomessa tienaamaan helposti sijaisuuksilla, tämä ei tosin niin helppoa kuin ennen. työllistyminen yhä pommin varmaa jos ei ole alalla/sijainnilla niin nuukaa.

eli jenkkisysteemin luulisi olevan parempi, on ainakin raaka ja kallis. erikoistumisopintojen aikana ei sitten juuri sairaalasta poistuta. mun serkku ei edes ostanut/käyttänyt muita vaatteita moneen vuoteen kuin sairaalan kledjuja kun ei ollut muuta elämää kun erikoistuminen. ajoi autossa ne päällä kotiin kun joskus pääsi ja nukkui kunnes lähti taas sairaalaan, pizzalla saattoikäydä mum kanssa ja silloinkin sairaalan vaatteissa illalla työmatkalla.

Jos rahassa vertaa niin jenkkien on ainakin 40x kovempi.

Ja ihan oikeesti, jenkkien on parempi.

kaksi ekaa vuotta lääkiksessä ei tapahdu mitään mitä ei voisi itsekseen kirjoista päntätä kuolleen ruumiin osien tarkastelun lisäksi. Sitten neljä vuotta eri kursseja, ei läsnäolopakkoa luennolla, keskimäärin pari tuntia päivässä käytännön opetusta sairaalassa, ei joka päivä. tenttejä keskimäärin kerran kuussa tms. Muutamia viikon harjoittelujaksoja terveyskeskuksessa, muutama kuukausi sairaalaharjoittelua eri aloilla. Ja valmistutaan lisensiaatiksi.

Sitten olisi ollut kaksi vuotta eurolääkärinä mikä onkin jo tavallista työtä. Erikoislääkäriksi tämän päälle sitten olisi noin kuusi vuotta, myös tavallista lääkärin työtä kokeneemman ohjauksessa.

Tämä oli reilu kymmenen vuotta sitten ja ei ollut raskas koulutus, hidassoutuisuudessaan jopa tylsä, tyhjäkäyntiä aivan liikaa. Moni lahjakkaimmista tekikin tutkimusta samaan aikaan tai joku luki toista alaa. Toivottavasti perusopetus on tehokkaampaa nyt kuin sysilamassa. Vaihdoinkin lopullisesti kesken kaiken alaa, ei harmita. Veikkaan että usa:ssa jauhetaan tehokkaammin ja paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa yliopistollisten sairaaloiden taso on maailman huippuluokkaa. Suomalainen kirurgia thorax, neuro ovat sitä terävintä kärkeä maailmassa. Samoin syöpähoidot näissä sairaaloissa.

No kohta joku tulee mollaamaan tätä viesti.  :)

En mollaa. Opetus ei vaan ole ehkä parasta mahdollista, sitä rajoittaa jo potilaiden pieni populaatio, harvinaisia tauteja on tosi vähän määrällisesti Suomessa kun on ihmisiä kokonaisuutena vähän. Tai opettele hoitamaan esim. ampumavammoja Tampereella vs. Bostonissa. Tapausten vähän eri mitä yhteen vuoroon osuu... Yliopistojen tänne terävimmän kärkitietonsa tuoneet gurut ovat olleet kaikki maailmalla (monet Yhdysvalloissa) vuosia opissa ja palanneet Suomeen ja/tai käyvät jenkkilässä kursseilla säännöllisesti. Pieni maa on pieni maa.

Vierailija kirjoitti:

Mutta ennen nelivuotista lääkistä käydään nelivuotinen collegetason pre med.

Collegeja käydään sen takia, että lukion taso Usassa on niin huono, ettei lukiosta voi mennä suoraan yliopistoon. Suomessa taas ei tarvitse käydä lukion jälkeen mitään valmistavia kouluja yliopistoon.