Lasten ruokavalio, mikä mättää?
Surffailen netissä ja en voi ymmärtää tätä meidän kulttuuriamme. Miksi välipalaksi ihmiset antavat jogurttia lapsilleen? Ja aamupalaksi/iltapalaksi muroja ja keksejä? Sitten ihmetellään, kun lapsi alkaa pyöristymään, no ihanko totta? Olet mitä syöt, mitä suuhusi laitat näkyy se myös ulos.
Olenko ainoa äiti, jolla on boikotissa jogurtit ja murot? Joskus herkkuna ostan muroja, mutta vain 2-4 pakettia vuodessa. Jogurtteja en osta koskaan, enkä viilejä taikka vanukkaita. Meillä on aamupalana yleensä aina leipää. Puuroa myös ja veteen tehtynä.
Välipalaksi annan milloin vihanneksia, milloin hedelmiä, milloin leipää. Juuri viime viikonloppuna ostin testaukseen hunajapomelonia, sitä annettiin välipalaksi lapsille. Se ei tosin maistunut, mutta mieluisinta välipalaa on heille mangot, päärynät, omenat, kurkut, porkkanat, appelsiinit, rypäleet, vesimeloonit, nektariinit ja luumut. Oiva välipala ja terveellinen sellainen, myöskin jälkiruoaksi tulee joskus jotain noista, mitä nyt sattuu olemaan jääkaapissa.
Miksi pitää antaa jogurttia? Miksei mieluumin herkullista tuoretta mangoa? :) Miksi me käytämme niin vähän hedelmiä ja kasviksia? Oletteko te kokeilleet antaa teidän lapsillenne muuta kuin kaupan valmista sokerimössöä? Meillä lapset ihan innoissaan, jos annan kurkkua heille. Tykkäävät siitä ja paljon, kuten äitinsäkkin. Tottumisesta vain kiinni. :)
Mangosta eivät aluksi pitäneet, nykyään ovat hulluna senkin perään. Kannattaa aloittaa totuttaminen erilaisiin ruokiin pienestä iästä lähtien, näin lapsestasi ei tule nirsoa (kuten itsestäni tuli). Arvata saattaa, että ostoskoriin päättyy joskus uudelleenkin hunajapomeloni, sillä mieheni piti siitä kovasti (joka hänkin ekaa kertaa sitä maistoi) ja saavat lapset sitä maistella niin monta kertaa, kunnes tottuvat siihenkin.
Minä en edelleenkään pidä päärynöistä, mangoista, nektariineista, luumuista, pomelonista yms. Lapsuudessani sain vain omenoita, banaaneja, vihreitä rypäleitä (todella harvoin näitä) ja mandariineja. Niihin totuin ja aikuisena oli sitten iso askel kokeilla jotain uutta. Nykyään itse pidän tummista rypäleistä ja appelsiineista myös. Pientä ketutusta on vanhempieni suhteen, kun eivät opettaneet minua syömään monipuolisesti, joten itse teen toisin. Mites teillä?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meilläkin on arkiruoka melko sokeritonta. Aamupalaksi ja välipaloiksi syödään yleensä leipää ja kananmunia tai maustamatonta jogurttia marjojen ja itse valitun makeutteen kanssa, esimerkiks stevian.
Pääruoat on helppo pitää vähäsokerisina = vähähiilarisina kun ei syödä pastaa eikä perunaa kuin aniharvoin.
Sitten herkut syödään herkkuina.
Minä en myöskään ymmärrä tätä karppaamista. Hiilareita kyllä tarvitaan ja mitä enemmän liikut, sitä enemmän niitä myös tarttet. Meillä lapset ovat kovin aktiivisia liikkujia, syövät perunaa/pastaa/makaroonia päivittäin ja ovat tikkuja, poika liiankin (4v ja painoa vain 15kg)... Hiilihydraatti itsessään ei aina ole pahin vihollinen, riippuu mitä hiilihydraattia syöt. Pasta meillä on aina täysjyväpastaa, samoin makaronikin. Riisi on lapsilla vielä perus valkoinen, täysjyväriisi ei vielä uppoa, mutta ehkä sekin lähivuosina. :)
Voi voi.. ja sitten kun ap lapset on 15v ja tulevat kaupan kautta koulusta kotiin, onkohan ostoslistalla kurkku ja pomeloni? No ei ole kun energiajuoma, sipsit ja kilo ortareita. Kun niitä ei lapsena saanut niin sitten vedetään överit (ja ylikilot) teininä. Olisiko järkevää olla tekemäättä MISTÄÄN ruoka-aineesta kielelttyä ja tabua? Ei tulisi nirsoja eikä syömishäiriöisiä lapsia....
en ihan ymmärrä miten se leipä ja kurkku on sen terveellisempää kuin viili tai jogurtti (joita saa myös sokerittomina/maustamattomina). Mihin muotoon se leipä elimistössä muuttiu? Niin aivan, sokeriksi. Hedelmät ovat myös täynnä sokeria. Meillä ne on jälkiruokaa, ei välipaloja.
Hollantilaiset syö aamupalaksi vaaleaa leipää voilla ja suklaaströsseleillä. Hoikkia ovat silti ja kai ihan perusterveitä.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi.. ja sitten kun ap lapset on 15v ja tulevat kaupan kautta koulusta kotiin, onkohan ostoslistalla kurkku ja pomeloni? No ei ole kun energiajuoma, sipsit ja kilo ortareita. Kun niitä ei lapsena saanut niin sitten vedetään överit (ja ylikilot) teininä. Olisiko järkevää olla tekemäättä MISTÄÄN ruoka-aineesta kielelttyä ja tabua? Ei tulisi nirsoja eikä syömishäiriöisiä lapsia....
Minulla kävi juuri noin, mutta juuri siksi kun muusta ei tietoa ollut. Vedin överit makeisten suhteen, olin ylipainoinen jo 17-18 vuotiaana. Olen joutunut käymään kovan työn itseni kanssa, että pääsen lapsuuden tavoistani eroon. Harmittaa, kun opin syömään vaan niitä pullia, suklaata, jäätelöä, keksejä sen sijaan, että minulle olisi opetettu syömään erilaisia hedelmiä ja vihanneksia.
Kurkkuakaan en olisi ruokavaliooni ottanut, ellei rakas tätini olisi lapsuudessani tehnyt välipalaksi niitä. Osti kurkkua ja kuori ja sellaisenaan minulle antoi välipalaksi. Ainoastaan tätini näin teki, mutta se riitti. Nykyään rakastan kurkkua, se on todella hyvä välipala silloin, jos on nälkä mutta kaloreita täytyy vältellä. :) Olenkin kiitollinen hänelle, edes yksi sukulaisistani opetti minulle jotain hyödyllistä syömisten suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvetti on pomeloni?
Sitä minäkin mietin, kun näin sen Prisman vihannesosastolla! Oli pakko googlettaa ja laittaa testiin ja mieheni piti siitä kovasti, kokeile. :)
jos pomelo tai täysjyväriisi on perheessä se eksoottinen juttu, niin enpä hirveästi esittäisi kritiikkiä muiden ruokailutottumuksista..
Koeta nyt päättää, onko se pomeloni vai pomelo.
Itsellä ei vielä muksuja oo mutta samaa mieltä. En ymmärrä miks niitä jugurtteja ja sokerimuroja täytyy vetää kaksin käsin. Onk se sit siinä kun se on muka "helpompaa" kun terveelliset vaihtoehdot.
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvetti on pomeloni?
Mietin kans ja en kyllä tiiä. Taitaa olla ap:lla menny hedelmät sekasin. Tarkoittaa varmaan hunajapomeloa tai hunajamelonia..
Either way, kaksi totaalisen eri hedelmää. Toinen kuuluu sitrushedelmiin ja toinen meloneihin. Hyviä molemmat!
Se on Pomelo eikä mikään pomeloni. Sitrushedelmä eikä meloni.
Vierailija kirjoitti:
en ihan ymmärrä miten se leipä ja kurkku on sen terveellisempää kuin viili tai jogurtti (joita saa myös sokerittomina/maustamattomina). Mihin muotoon se leipä elimistössä muuttiu? Niin aivan, sokeriksi. Hedelmät ovat myös täynnä sokeria. Meillä ne on jälkiruokaa, ei välipaloja.
Leivissä on toki eroja, paras olisi näkkileipä.
Tiedäthän, että myös sokereissa on eroja? Toki hedelmissä on sokereita, mistäs muustas on keksitty tuote "hedelmäsokeri"? Mutta jos pitäisi valita välipalaksi keksi tai omena niin kumman itse antaisit tai söisit? Molemmissa on toki sokeria, mutta kyllä omena on paljon terveellisempi vaihtoehto kuin joku kaupan kaneliässä. ;)
a-p kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ihan ymmärrä miten se leipä ja kurkku on sen terveellisempää kuin viili tai jogurtti (joita saa myös sokerittomina/maustamattomina). Mihin muotoon se leipä elimistössä muuttiu? Niin aivan, sokeriksi. Hedelmät ovat myös täynnä sokeria. Meillä ne on jälkiruokaa, ei välipaloja.
Leivissä on toki eroja, paras olisi näkkileipä.
Tiedäthän, että myös sokereissa on eroja? Toki hedelmissä on sokereita, mistäs muustas on keksitty tuote "hedelmäsokeri"? Mutta jos pitäisi valita välipalaksi keksi tai omena niin kumman itse antaisit tai söisit? Molemmissa on toki sokeria, mutta kyllä omena on paljon terveellisempi vaihtoehto kuin joku kaupan kaneliässä. ;)
Näkkileipää en kutsuisi erityisen terveelliseksi. Näkkileipä valmistetaan korkeassa lämpötilassa, joka muodostaa myrkyllistä akryyliamidia.
Ja miten se jogurtti nyt muuttui keksiksi? Kaupat ja kasvimaa on vaihoehtoja pullollaan, ei tule tilannetta jossa pitäisi valita kaneliässä tai omena.
Sokeri kuin sokeri muuttuu elimistössä glukoosiksi, eli ihan tavalliseksi rypälesokeriksi. Hedelmissä on sokerin lisäksi toki myös vitamiineja ja kuituja ym, joten ovat siksi parempi välipala kuin suoranainen karkki. Yhtä kaikki, pahaksi ne ovat hampaille ja nostavat verensokeria jos niitä jatkuvalla syötöllä napaansa nappaa..
Osittain samaa mieltä. Ruisleipä (vaikka jääkaappiin valmiiksi pilkotuilla) kasviksilla on todellakin parempi välipala, kuin vanukas tai kulhollinen muroja. Veteen keitetty kaurapuuro marjoilla ja keitetty kananmuna on terveellisempi ja nälkää pitävämpi aamiainen kuin paahtoleipä hillolla. Mutta olen sitä mieltä, että kun ruokavalion peruspilarit ovat kunnossa, niin pieni herkuttelu ei ole pahaksi koskaan, päinvastoin. Se, että joku lauantaiaamu aloitetaan vohveleilla ja kermavaahdolla tai että jälkkäriksi on valtava jätskikasa, niin on arjen luksusta, eikä tee herkuista mörköä. Karkkipäivät olivat meidän lapsuudenkodissa huono juttu, koska tavallaan odotin tiettyä päivää ja palkintoa ja herkut rupesivat maistumaan kaksinverroin. Aikuisena en enää osannut lopettaa. Ja meidän perheessä ei osattu edes niitä peruspilareita. Harvoin kasviksia, hedelmiä, täysjyvää.. Aina vain perunaa ja sika-nautajauhelihaa. Nyt ollut vaikeaa löytää tasapaino.
Toi on ihan onneton teoria, että lapsi alkaa teini-iän kynnyksellä/nuorena aikuisena mättää makeaa naamariin, jos ei ole skidinä saanut.
Meillä ei ollut karkkia kun korkeintaan kerran kuussa, ei mitään sokerijugurtteja tms. Ikinä ei ole tullut makeanhimoa, ei minulle eikä sisaruksillenikaan. Eikä karkki tuntunut miltään kielletyltä hedelmältä, kun sitä kuitenkin aina silloin tällöin sai.
Mutta ainoat makeat herkut mitä vuodessa syön, on juhlissa. Kotona en koskaan.
Tämä nyt ei liity suoraan aiheeseen, mutta jostain syystä nousee aina näissä keskusteluissa pinnalle.
Minkäs ikäisiä aloittajan lapset ovat?
Meilläkin onnistui hyvin monipuolinen syöminen niin kauan kun lapset oli pieniä, mutta sitten nämä teinit.. Sitä on joutunut joustamaan monissa asioissa, myös ruokatarjoilussa.
Ihan normaalipainoisia lapsia ovat ja uskon ja toivon, että syövät sitten muutaman vuoden päästä paremmin...
Mitä pahaa viilissä tai jugurtissa? Noihin kun lisäät vaikka marjoja, on mitä oivallisin välipala. Maustamattomista siis luonnollisesti puhun.
Toinen juttu, sulla on ilmeisesti pienet lapset. Kasvaville teinipojille ei todellakaan riitä hedelmä välipalaksi.
Meillä syödään jogurttia joka arkiaamu aamupalalla. Teen siitä smoothiet, johon tulee 1l jogurttia, banaani, pakkasesta reilusti marjoja vaihdellen (mansikka, mustikka, punaherukka, vadelma) sekä reilusti myös kauraleseitä. Neljälle hengelle tulee reilun kokoinen annos jokaiselle. Maistuvaa, terveellistä ja menee alas heillekin, joille ei aamupala muuten maistu. Viikonloppuisin sitten herkutellaan kaurapuurolla ja voileivillä, kananmunilla ym. runsaammalla muonalla.
Aina näitä pilkunnussijoita paikalla. Joo pomelo eikä pomeloNI. Virheitä sattuu JOKAISELLE! :)
Maustamattomat toki hyvät, tarkoitinkin juuri näitä maustettuja joita on kaupan hyllyt täynnä ties minkä makuisina ja merkkeinä.
Mitähän myrkkyä ollaan sitten saatu, kun varmaan suurin osa on näkkäriä syönyt vähintään kouluajoilta? Minusta näkkäri on hyvä, kuitua kun on siinä enemmän kuin ruisleivässä ja kuitua kroppa tarvitsee.
Teini-iässä saavat toki leipää, mutta edelleenkään en niitä muroja ja makeutettuja jogurtteja/viilejä jne antaisi.
Minusta koko kerran viikossa herkuttelupäivä pitäisi poistaa. Tuossa joku kommentoikin, että silloin sitten syötiin överit karkkipäivinä. Itselläni ei karkkipäiviä ollut, sitä sai randomisti suklaata (irtokarkkien ystävä kun en ole) esim. kauppareissun yhteydessä tai kun äitee kävi laivalla niin toi ison twix paketin. En enää muista missä välissä jäin makeaan koukkuun, mutta edelleenkin on vaikeaa olla ilman ja en halua, että lapseni saavat makean addiktion ainakaan minun takiani. Ystäviinsä en voi vaikuttaa, jos he ostavat, mutta itse voin hallita mitä meidän kodin kaapeista löytyy ja siellä ei muuten ole yhen yhtä keksipakettia jemmassa. :)
Kyllä meilläkin on arkiruoka melko sokeritonta. Aamupalaksi ja välipaloiksi syödään yleensä leipää ja kananmunia tai maustamatonta jogurttia marjojen ja itse valitun makeutteen kanssa, esimerkiks stevian.
Pääruoat on helppo pitää vähäsokerisina = vähähiilarisina kun ei syödä pastaa eikä perunaa kuin aniharvoin.
Sitten herkut syödään herkkuina.