Mikä siinä yksinmenemisessä esim. elokuviin, baariin jne. on niin vaikeaa?
Tätä asiaa aloin pohtia, kun kaveri olisi halunnut tanssiravintolaan kun siellä esiintyi hänen suosikkilaulajansa. Ajankohta oli vähän huono, joten kukaan ei oikein innostunut lähtemään mukaan, joten ei hän sitten mennyt. Toinen kaveri oli taannoin haluamassa katsomaan elokuvaa, joka taas ei kiinnostanut minua, joten ei hän sitten mennyt "kun ei sinne itsekseen voi mennä".
Miksei voi? Jos haluaa mennä kuuntelemaan jotakin bändiä eikä kukaan lähde seuraksi, miksei voi mennä itsekseen? Tai elokuviin, missä joka tapauksessa keskitytään katsomaan leffaa, samahan se on onko siinä kaveri mukana vai ei. Mikä asiassa on niin ongelmallista, että ei voida mennä ilman seuraneitiä?
Kommentit (41)
Kyl mä käyn leffassa ja ravintolassa yksin (kiitos parisuhteessa olevien kavereiden, jotka eivät nykyään voi lähteä seuraksi), mutta vielä en kyllä baariin ole viitsinyt yksin lähteä. Ehkä just jos olis joku keikka minkä haluaisi nähdä. Muutoin baarissa olisi todennäköisesti tylsää, itse menen baariin pitämään hauskaa ja juttelemaan kavereiden kanssa. Seuraavaksi yritän rohkaista itseäni ja lähteä reissuun yksin.
Elokuviin voin mennä yksin ja jonnekin keikallekin vain sen keikan ajaksi, mutta muuten baariin en ikinä. Jos joku hankala tyyppi lyöttäytyy seuraan, on siitä tosi vaikea päästä eroon jos ei ole kaveria mukana, yleensä häipyvät siinä vaiheessa kun kaveri tulee vessasta/tiskiltä.
Olen käynyt satoja kertoja yksin kahvilla tai ravintolassa syömässä. Minulle se on luksusta, että saa syödä ihan rauhassa. Elokuvissa olen käynyt muutaman kerran, ja konserteissa muutaman kerran.
En ajattele, mitä muut ajattelevat. Viimeksi elokuvissa tosin harmitti ihan todella, ettei mieheni päässyt mukaan. Meillä ei ole tukiverkkoja, joten parisuhdeaikaa ei oikeastaan ole. Ja tietysti juuri sinä iltapäivänä tuntui että kaikki muut tulivat sinne yhdessä puolisonsa kanssa.
No, jotkut ei saa aikaiseksi muutenkaan mitään itsekseen. Leffaan ja teatteriin voin ihan hyvin mennä yksin. Baariin olen lähtenyt pari kertaa myös yksin, mutta molemmilla kerroilla on jotkut pervo-paavot tulleet ehdottelemaan, joten jatkossa menen vain kaverin kanssa.
En kyllä lainkaan ymmärrä, miksei elokuviin voisi mennä yksin. Eihän siellä itseään olla esittelemässä vaan katsomassa elokuvaa. Itse käyn paljon mieluummin yksin kuin kaverin kanssa, joka ei ole yhtä kiinnostunut ko. leffasta, tuntuu tylsältä jos toinen on enemmän vain seuran vuoksi mukana.
Kai se on joidenkin mielestä noloa. Luulevat että muut ihmiset jotenkin sairaalloisesti kyttäävät juuri heitä ja ajattelevat että ovat epäsosiaalisia luusereita kun näyttäytyvät ilman seuraa.
Kyllähän leffaan ja ravintolaan todellakin voi mennä yksin, sehän on suurta rentoutusta ja voi fiilistellä tilannetta, leffaa, ruokaa jne ja ravintolassa voi lukea vaikka kirjaa ruokaa odotellessa. Mutta tämä ei kyllä päde baariin, jonne ei todellakaan voi mennä yksin. Siellä on juuri se olo, että kaikki tuijottavat ja itse ei tiedä mihinkä silmänsä laskee, jottei itse vaikuta tuijottajalta. Mitäpä siellä yksin tekisi? Baarissa asiaan nyt vaan kuuluu kaveriporukassa istuminen ja tanssiminen.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lainkaan ymmärrä, miksei elokuviin voisi mennä yksin. Eihän siellä itseään olla esittelemässä vaan katsomassa elokuvaa. Itse käyn paljon mieluummin yksin kuin kaverin kanssa, joka ei ole yhtä kiinnostunut ko. leffasta, tuntuu tylsältä jos toinen on enemmän vain seuran vuoksi mukana.
Minulle leffassa käynti on elämys. Se itse elokuva on toissijainen. Käyn kaverin/ puolison kanssa syömässä sitä ennen ja sitten ennen elokuvaa puhumme elokuvista ja katselemme mitä tulevia elokuvia on. Elokuvan jälkeen puhumme elokuvasta.
En näe mitään järkeä mennä elokuvateatteriin jos on yksin. Mielummin katson sen sitten kotona netistä.
Minä menen aina baariin yksin, sillä menen sinne jotta tutustuisin uusiin ihmisiin. Kavereita voin tavata omalla asunnollani tai heidän asunnoillaan.
Ei tarvitse mennä paljon Suomea etelämmäksi, niin yksikään nainen ei uskalla esim. ravintolassa syödä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Elokuviin voin mennä yksin ja jonnekin keikallekin vain sen keikan ajaksi, mutta muuten baariin en ikinä. Jos joku hankala tyyppi lyöttäytyy seuraan, on siitä tosi vaikea päästä eroon jos ei ole kaveria mukana, yleensä häipyvät siinä vaiheessa kun kaveri tulee vessasta/tiskiltä.
Jos tyyppi on ihqu, sille voi kikatella ja viskoa tukkaa, mutta jos se on ääliö, sille ei voi samalla tavalla antaa ymmärtää, että ei kiinnosta? Tai vaikka sanoa? Jos se on vain sillä tavalla epämiellyttävä, että se ei ole komea, senkun juttelee hetken, toivottaa hyvää illan jatkoa ja menee itse vaikka sinne baaritiskille. Aikuinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän leffaan ja ravintolaan todellakin voi mennä yksin, sehän on suurta rentoutusta ja voi fiilistellä tilannetta, leffaa, ruokaa jne ja ravintolassa voi lukea vaikka kirjaa ruokaa odotellessa. Mutta tämä ei kyllä päde baariin, jonne ei todellakaan voi mennä yksin. Siellä on juuri se olo, että kaikki tuijottavat ja itse ei tiedä mihinkä silmänsä laskee, jottei itse vaikuta tuijottajalta. Mitäpä siellä yksin tekisi? Baarissa asiaan nyt vaan kuuluu kaveriporukassa istuminen ja tanssiminen.
Paljon enemmänhän siellä tanssimaan pääsee jos on yksin. Ei läheskään niin paljon haeta tanssimaan jos on useampia seurassa mukana. Oletuksena tietenkin siis, että ihmiset haluavat tanssia vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Leffaan voisin mennä teoriassa kun siellä ei jutella tai seurustella, mutta tosiasiassa en menis kun mulle leffareissut on luksusta ja nautin siitä etu ja jälkikäteen kun voin keskustella siitä ystävän kanssa. Jos haluan vain nähdä leffan niin katon sen sit yksin kotona. En viihdy missään julkisessa menopaikassa vaan yksinäni. En siks et luulisin et joku tuijottaa et oon yksin, vaan siks että se tuntuu tyhmälle. Siis istuu kököttää jossain baarissa yksinäni. Mielummin nautin omasta seurastani kotona. Ulkona käyn kun haluan olla kavereiden kanssa. Oikeesti en ees kauheesti haluu käydä yhtään missään niin ne kerrat kun mennään porukassa niin riittää mulle. Niissäkin on liikaa.
Eikö ole ihan tavallista että tapahtumiin halutaan ottaa joku tuttu mukaan? Kokemus voi silloin olla parempi,
Käyn yksin syömässä, kahvilassa, näyttelyissä ja leffassa. baarissakin olen ollut yksin, mutta vains iten, että kaveri on lähtenyt aikaisemmin kotiin ja minä olen halunnut vielä jäädä tanssimaan. Yksin en baariin lähde. Aina joku urvelo lyöttäytyy liki ja siitä on todella vaikea päästä eroon välillä. Kerrankin yksi oikein suuttui, kun en suostunut lähteä hänen seurakseen "jatkoille" .. hitto, me ei oltu yhdessä siellä baarissakaan niin miksi ihmeessä jonnekin jatkoillekin vielä?!
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole ihan tavallista että tapahtumiin halutaan ottaa joku tuttu mukaan? Kokemus voi silloin olla parempi,
Ei sitä kai kukaan ole epätavalliseksi väittänytkään, mutta onhan se nyt aika kummallista jos ei aikuinen ihminen voi mennä vaikka elokuviin tai keikalle yksin, jos sinne haluaa eikä saa ketään seuraksi.
Ei tuollainen toisista riippuvaisuus ihan normaalia ole. Ja en kyllä oikein ymmärrä, mikä "tapahtuma" joku elokuvissa käynti on. Festarit onkin jo enemmän tapahtuma tai taidenäyttelyn avajaiset, mutta joku baarireissu tai syömässä käyminen ei oikein tapahtuman kriteerejä täytä mitenkään. Tai jos on tosi pienet ympyrät ja kahvilla käynti kahvilassakin on tapahtuma niin ehkä silloin.
Leffaan, teatteriin, areena keikalle voin mennä yksin (koska istumapaikka)... Ravintolaan ei ole tarvetta mennä yksin. Voin nautiskella olueni kotonakin vaikka palstaseurana.
Baarikeikoilla taas olen muutamalla ollut yksin ja ne on olleet kiusallisia. Mä yleensä mieluusti istun baarikeikoilla sivussa, että näen ja voin nauttia oluesta ja fiiliksestä. Itekseen oleva nainen taitaa olla monen mielestä niin pirun säälittävä, että sitä on pakko iskeä huonoa huumoria tai ihan suoraan pyrkiä pöksyihin. Eihän nainen muuten siellä olis yksin!
Kerran sitten lähdin karkuun ja menin seisovan yleisön joukkoon. Kyllähän sielläkin sitten känninen pojan kloppi (minä 42 v ja hän n. 20v) tuli takaapäin tisseihin kiinni. Hän pitää niistä kiinni, ettei tule riippareita, kun pomppivat niin hurjasti. Voi elämä. Lähdin himaan. Kyllä vitutti ja takasin en ole mennyt.
Oottepa te aikaansaamattomia, jos koko illaksi lyöttäytyy seuraan joku mies, jonka seuraa ette kaipaa. Minä käyn tosi usein yksin, en jaksa mitään soittelurumbaa perheellisille kavereille että saako seuraa parille punkkulasilliselle, senkun menen yksin. Todellakin seuraa saa baarissa heti, jos ei kiinnosta (edes juttelumielessä siis), niin osaan sanoa kyllä kohteliaasti senkin.
Vierailija kirjoitti:
Oottepa te aikaansaamattomia, jos koko illaksi lyöttäytyy seuraan joku mies, jonka seuraa ette kaipaa. Minä käyn tosi usein yksin, en jaksa mitään soittelurumbaa perheellisille kavereille että saako seuraa parille punkkulasilliselle, senkun menen yksin. Todellakin seuraa saa baarissa heti, jos ei kiinnosta (edes juttelumielessä siis), niin osaan sanoa kyllä kohteliaasti senkin.
Mäkin osaan sanoa jos ei kiinnosta. Kohteliaasti ja epäkohteliaasti. Yleensä kohteliaasti sanominen ei riitä, ja kun lopulta sanoo epäkohteliaasti, saa tuntemattoman juntin aggret niskaan. Aah.
Jonkinlainen huonon itsetunnon ja liikaluuloisuuden kuvitelma. Kuvitellaan, että kaikki katsovat ja kiinnittävät huomiota (liikaluuloisuutta) ja ajettelavat, että voivoi kun tuo on yksinään leffassa (huonoa itsetuntoa).
Jos aikuinen ihminen haluaa mennä baariin, elokuviin tai ravintolaan syömään, hän menee. Jos saa mukaan seuraa, kiva, mutta jos ei saa, mitä sitten. Ei noihin paikkoihin ole kielletty yksin menemästä.