4-vuotias täysin tottelematon

Millaisia rangaistuksia teillä muilla on lapsille? Tilanne on nyt se, että hyvällä on yritetty pidemmän aikaa, kuten myös keskustelemalla. Lähtökohtaisesti en ala hyvästä käytöksestä palkitsemaan, mutta huonosta aion yhä tiukemmin rangaista. Tuntuu vain, ettei tehoavia rangaistuksia oikein ole. Ap

Meillä sama, tosin lapsi on poika. Meillä myös rangaistuksena tärkeän tavaran takavarikointi ja keskustelu. Kai tuo ihan normaali on ja kai tämä on ohimenevää... Edellisillä kolmella on ainakin mennyt ohi

Tarvitset ammattilaisen apua oman vanhemmutesi kanssa. Ota yhteyttä esimerkiksi paikkakuntasi neuvolaan.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset ammattilaisen apua oman vanhemmutesi kanssa. Ota yhteyttä esimerkiksi paikkakuntasi neuvolaan.

Mistä näin päättelet? Nähdäkseni meillä on ihan selvät sävelet, kaipaan lähinnä muiden kokemuksia toimivista keinoista. Tällä hetkellä tarha tms. ei ole sirä mieltä, että mitään ammattiavun tarvetta olisi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset ammattilaisen apua oman vanhemmutesi kanssa. Ota yhteyttä esimerkiksi paikkakuntasi neuvolaan.

Mistä näin päättelet? Nähdäkseni meillä on ihan selvät sävelet, kaipaan lähinnä muiden kokemuksia toimivista keinoista. Tällä hetkellä tarha tms. ei ole sirä mieltä, että mitään ammattiavun tarvetta olisi. Ap

Tuskin osaavat neuvolassa sanoa juuta tai jaata. Perheneuvolassa varmasti ainoa ohje olisi pitkäjänteinen kasvatus ja tiukat rajat. Juuri sitä nyt toteutan. Ap

Rajat rajat on rakkautta. Muttei se tarkoita että pitää olla kasvattajana negatiivinen kuri. 

Kyllä ne siellä neuvolassa ohjaa sut nopeasti esim. jos kaupassa lapsi on vaikea niin positiivisen kauppakäyntiin teitä ohjataan! Eli jos lapsi on nätisti kaupassa, menette vaikka puistoon sen jälkeen tai teette lempparikiisselin iltapalaksi tai käytte mummolla. Ei sulla varmasti lapsi tyhmä olet, hän on 4- vuotias ja käyttäytyy "huonosti" mutta on yhä pieni. Negatiivisella kasvatuksella et saa lapsesta kasvamaan myöskään ajattelevaa olentoa.. 

Itselläni on 4 lasta, joista puolet ala-asteella, toinen puoli tarhassa ja kaikki he osaa käyttäytyä. Pieniä huonoja päiviä on, se on inhimillisyyttä! Mutta nopeasti lapsi tajuaa ettei pääse mukaan kauppaan ensi kerralla jos ei ole nätisti tai mennään puistoon leikkimään jos ollaan kaupassa asiallisia. Ei tartte ton enempää itseään väsyttää. Minusta tuo käytös toistuvasti sanoo että sun lapsi hakee luultavasti huomiotasi, mitä jos tekisitte jotain? Sulje kone ja lähdette uimahalliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset ammattilaisen apua oman vanhemmutesi kanssa. Ota yhteyttä esimerkiksi paikkakuntasi neuvolaan.

Mistä näin päättelet? Nähdäkseni meillä on ihan selvät sävelet, kaipaan lähinnä muiden kokemuksia toimivista keinoista. Tällä hetkellä tarha tms. ei ole sirä mieltä, että mitään ammattiavun tarvetta olisi. Ap

Jos tarhassa ajatellaan että lapsi ei tarvitse erityistä apua, mutta sinä et saa lasta kuriin kuten tarhassa saadaan niin pitää miettiä mitä itse tekee väärin. Ole läsnä ja opi tuntemaan lapsesi.

Miten paljon vietät aikaa lapsesi kanssa ja keskityt vain häneen?

Vierailija kirjoitti:

Rajat rajat on rakkautta. Muttei se tarkoita että pitää olla kasvattajana negatiivinen kuri. 

Kyllä ne siellä neuvolassa ohjaa sut nopeasti esim. jos kaupassa lapsi on vaikea niin positiivisen kauppakäyntiin teitä ohjataan! Eli jos lapsi on nätisti kaupassa, menette vaikka puistoon sen jälkeen tai teette lempparikiisselin iltapalaksi tai käytte mummolla. Ei sulla varmasti lapsi tyhmä olet, hän on 4- vuotias ja käyttäytyy "huonosti" mutta on yhä pieni. Negatiivisella kasvatuksella et saa lapsesta kasvamaan myöskään ajattelevaa olentoa.. 

Itselläni on 4 lasta, joista puolet ala-asteella, toinen puoli tarhassa ja kaikki he osaa käyttäytyä. Pieniä huonoja päiviä on, se on inhimillisyyttä! Mutta nopeasti lapsi tajuaa ettei pääse mukaan kauppaan ensi kerralla jos ei ole nätisti tai mennään puistoon leikkimään jos ollaan kaupassa asiallisia. Ei tartte ton enempää itseään väsyttää. Minusta tuo käytös toistuvasti sanoo että sun lapsi hakee luultavasti huomiotasi, mitä jos tekisitte jotain? Sulje kone ja lähdette uimahalliin.

En ole aloittaja, mutta ihmetyttää mistä löysit tuon negatiivisen kasvatuksen tuohon ja mistä tiedät, että lapsen kanssa ei vietettäisi aikaa? Jotkut lapset ovat hieman haastavampia, ilman että heitä kohdeltaisiin "väärin" tai olisivat jotenkin epänormaaleja.

Kunnon avari naamaan niin lopettaa aika äkkiä.

Sulje pimeään kaappiin kunnes rauhoittuu. Toimii.

Kannattaisi laittaa lapselle rajat. Kun kiukuttelu alkaa, niin laitat aivan helvetillisen raivokohtauksen päälle. Huudat naama punaisena ja rikot maljakon. Lapsi luultavasti säikähtää, jonka jälkeen on aivan kusi sukassa. Luultavasti loppuu se potkiminen siihen.

Vittu kun te ette saa niitä kakaroita kuriin. Remmiä peliin.

Sano että annat kakaran mustalaisille jos ei ole kunnolla. Toiminut jo vuosikymmeniä.

Kehuja kun tekee oikein ja tottelee, vaikka tottelis hitaastikkin niin silti. Kärsivällisyyttä ja aikaa, eikä koskaan tietenkään pidä antaa periksi kun lapsi kiukuttelee!

Jos juoksee ympäriinsä niin kädestä kiinni ja syliin, holdingiin, kysy ohjeet päiväkodista, että miten se toteutetaan, siinä otteessa lapsi ei voi sinua potkia eikä lyödä, päällä lyömistä tosin kannattaa silti varoa, jos lapsi on pitkä! (sattuu pirusti jos onnistuu kolauttamaan päällään nenään).

Jos syliin ottaminen vain kiihdyttää lasta/ahdistaa suunnattomasti, niin jäähytuoli on ihan hyvä vaihtoehto, mutta sen opettaminen lapselle vaatii ensimmäisillä kerroilla mahdollisesti paljonkin aikaa! Toteuttaa "supernanny"-ohjeilla eli tuolissa hiljaa ja temppuilematta istua minuutti/ikävuosi, eli sinun lapsellasi 4 minuuttia. Ensimmäisillä kerroilla voi lapsesta riippuen mennä useampi tuntikin, ennenkuin lapsi istuu sen 4 minuuttia hiljaa ja karkailematta. Jos lapsi karkaa,  niin mitään sanomatta toimitat vain takaisin siihen tuoliin, todella tärkeää ettet puhu mitään etkä hermostu! Jäähytuolin jälkeen on tärkeää, että juttelette tapahtuneesta (miksi siihen joutui) ja halaatte yms. Jäähytyuoli ei ole rangaistus, vaan rauhoittumispaikka ja seuraamus siitä, että lapsi ei ole noudattanut sääntöjä, eikä lopettanut kiellettyä toimintaa parista varoituksesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset ammattilaisen apua oman vanhemmutesi kanssa. Ota yhteyttä esimerkiksi paikkakuntasi neuvolaan.

Mistä näin päättelet? Nähdäkseni meillä on ihan selvät sävelet, kaipaan lähinnä muiden kokemuksia toimivista keinoista. Tällä hetkellä tarha tms. ei ole sirä mieltä, että mitään ammattiavun tarvetta olisi. Ap

en ole edellinen vastaaja, mutta ihmettelen, mikset palkitse toivottua käyttäytämistä? On aivan selvää, että positiivisuudella ja toivotun käyttäytymisen palkitsemisella saavutetaan paljon parempia tuloksia kuin pelkästään rankaisemalla. Googleta vaikka positive parenting niin löydät paljon tietoa.

Tuo kaikki menee ohi ajan kanssa. Lapsesi EI tarvitse minkäänlaisia rangaistuksia - eikä jankutusta, tuskin edes keskustelua. Anna muksusi olla rauhassa ja HALI häntä. 

Vierailija kirjoitti:

Eli, mitä tehdä 4-vuotiaan tytön kanssa, joka on ajoittain niin tarhassa kuin kotona täysin tottelematon? Tällöin ei usko aikuisen auktoriteettia, ei tee kuten pyydetään vaan esim. juoksentelee ja riehuu. Rajoitustilanteissa kiukkuaa ja saattaa potkiä äitiään. Muuten aivan normaali ja hyvin kehittynyt lapsi, ja pärjää päiväkodissa ja ikäistensä kesken erinomaisesti. Onko tämä uhmaa vai jonkun käytöshäiriön alku? Kotona emme tietenkään fyysisesti rankaise, mutta käymme tapahtunutta läpi, keskustelemme ja esim. rangaistuksena lelu pois.

neljävuotiaan kanssa ei "käydä tapahtunta läpi" koska lapsi ei kehitystasonsa puolesta kykene vielä reflektoimaan käyttäytymistään. Oikeanlaisesta ja toivotusta käyttäytymisestä huomioidaan, ilmaistaan iloa ja tyytyväisyyttä. Huono käytös jätetään huomiotta niin pitkälle kuin mahdollista, mutta mitään rikkomisia tai satuttamisia ei sallita.

Jos esim lapsi "riehuu ja juoksentelee" niin älä huomioi mitenkään. Sitten kun lapsi rauhoittuu, kehu ja ihaile, kuinka hyvin hän sillä hetkellä käyttäytyy. Lapselle on tärkeintä aikuisen huomio, ja vaikka se hassulta kuulostaakin, niin lapsen mielestä se negatiivinenkin huomio on parempi kuin ei huomiota ollenkaan.

Sinä ap olet ilmeisesti kasvattamasa ihmistä, joka ei koskaan saa oppia tuntemaan positiivista palautetta, pelkkää negatiivista vaan. Sääliksi käy. Kannattaisi miettiä kasvatusperiaatteesi uusiksi, niin sekä sinun että lapsesi elämään voisi tulla lisää iloa ja positiivisuutta.

Joka ikinen lapsi on ajoittain tottelematon, riehuu tai juoksentelee. Siinä ei ole mitään epänormaalia tai terapoitavaa. Ei kukaan lapsi ole mikään robotti joka tottelee vanhempiaan aina ja kaikessa!

Varmaan neljän vuoden uhmaa. Meillä 3.5-vuotiaasta sukeutui yhtäkkiä parissa viikossa ihan kamala kauhukakara. Juoksee kaupassa karkuun, riekkuu ruokapöydässä, ei suostu pukemaan tai riisumaan itse, potkii tavaroita, jos ei saa haluamaansa ja kerran nyt jopa lyönyt minua. Tähän mennessä on ollut jopa liiankin kiltti tyttö. Ollaan suhtauduttu tähän käytökseen aika lempeästi ja rauhallisesti, mutta jämptisti kielletty ja ohjattu. Esim. riisumisessa/pukemisessa ollaan tultu vastaan ja autettu yhden vaatteen kanssa, mutta sen jälkeen ollaan annettu kiukuta ja protestoida, jos se ei ole kelvannut. Kauppaan ei nyt pääse mukaan vähään aikaan, koska käyttäytyi kolmena kertana siellä niin huonosti. Ruokapöydässä varoituksen jälkeen lähtee ruoka pois. Tavaroiden potkimisesta ja siitä lyömisestä olemme puhuneet sitten, kun lapsi on rauhoittunut ja perustelleet miksi niin ei voi tehdä.

Itse olen valmistautunut siihen, että pitkää pinnaa tarvitaan pitkään. Ehkä se kiltti ja rauhallinen lapsi vielä joskus palaa.