Kasarimuistelot - peukuttakaa jos muistatte nämä

Vierailija kirjoitti:

Seinäkellot, jotka soivat tietyin väliajoin kuten tasatunnein.

Lyövät? Vai oikeasti soittavat jonkin biisin?

Pienet kemikalio nimiset liikkeet eli tyttöjen kesken kempparit.

Papatteja ynnä muita pommeja sai ostaa lapsetkin ja muulloinkin kun uutena vuotena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seinäkellot, jotka soivat tietyin väliajoin kuten tasatunnein.

Lyövät? Vai oikeasti soittavat jonkin biisin?

Meillä oli semmoinen joka soitti tasatunteina tuntien määrän todella kovalla volyymilla. Myös yöllä. Puolelta pamautti vain kerran bboinggggg. Sellaisia kirkonkelloääniä päästeli ja napsahti boingien välissä.

Varsinkin klo 12 oli mahtavaa

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg knaks

Bboinggggg

Todella raivostuttava kapistus.

olkatoppaukset

80-luvulla ihmiset uskoivat vielä siihen, että teknologia kehittyy samaa vauhtia kuin siihen asti. Lopputuloksena oli kyllä kotitietokone ja mikroaaltouuni, mutta kyllä kehitys hidastui jo tuossa vaiheessa rajusti, mitään mullistavaa esim. ihmisten siirtelyyn ei ole silläkään luvulla keksitty. Ydinvoima, asfalttitiet, laserlevy ja väri-tv oli kaikki keksitty jo aikaisemmin samoin kuin monet sotahelistimet.

Matti Nykänen.

Matilla muuten on aika kasari -look vieläkin. College-paita helmasta farkkujen korkean vyötärön sisään sullottuna. Ja kankainen vyö.

Ruskeat nahkapusakat, pussittavaa mallia.

Ei nyt liity varsinaisesti 80-luvun muotiin tai esineisiin, mutta muistelen, että silloin oli paahtoleipää nimeltä Colombia. Ja Pietarinlimppua. Jonnekin ne katosivat, ehkäpä juuri 90-luvulle tultaessa?

Ananaslimppari oli 80-luvulla minulle uutuus (Hartwallin sivujen mukaan se tuli kuitenkin markkinoille jo 1978), ja silloin se oli ihan sokerillista. Nykyään sitä saa vain lightina.

80-luvulle jäi paljon muitakin ihania elintarvikkeita, kuten Kotisaaren jäätelöt. Niitä on täällä joskus jossain ketjussa muisteltukin.

80-luku on ollut elämäni ylivoimaisesti parasta aikaa (olen nyt 45-vuotias). Yllättävää oli, että kuin kysyin nyt yhdeksänkymppiseltä mummoltani, mikä vuosikymmen on ollut hänen mielestään paras, hänkin vastasi, että 80-luku! Vaikka hän on ollut silloin jo viisikymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Pyörät oli tunturi tai helkama -merkkisiä. Muistaako joku muita?

Mun isä löysi jostain kai ranskalaisen vaihdepyörän (ilmeisesti oli halpa merkki). Mulla ja mun serkulla oli ainoat tietämäni.

Merkki oli Motobecane. Muistaakseni toivoin Cresentiä.

Tosin joululahjaksikin toivoin Dingon kasettia, sain Tuomari Nurmion 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faksi

Kukaan toimistotyössä tänä päivänä ei lähetä faxia.

Sori vaan, oon toimistotyössä ja lähettelen faxeja päivittäin.

Telex taitaa olla jo historiaa, vaikka faxeja käytetään.

Mitä muistan 80-luvulta? Olin silloin 19-29-vuotias. Päällimmäisiä, nopeita:

- Kesätyöt Tukholmassa 

- Harjoittelupaikoista sai valita

- Vapaa yliopisto-opiskelu, vaikka opintoputkesta puhuttiin (sivuaineita luettiin ihan ristiin rastiin ja mielenkiinnon mukaan, opiskeluaika venyi)

- Halvat junaliput (kävin kotona opiskelupaikkakunnalta melkein joka viikonloppu)

- Rauhanmarssit

- Elokuvakerhot ja yleensä elokuvissa käynti

- Interrailit

- Mikroaaltouunien vallankumous, ruokaakin piti niillä yrittää tehdä

- Olkatoppaukset; pöyheät, kerrostetut hiukset, hiihto- ja salihousut, sähkönsininen, minttu

- Korihuonekalut, valkoinen

- Nojatuolit, joissa mäntyä olevat taivutetut jalat

- Pankkiautomaattien tulo

- Jupit ja rahamaailman arvostuksen nousu 

- Brassailu ja röyhkeys,

mutta myös naisrauha ja feminismin nousu

- Hyvinvointiyhteiskunnan kukoistus

Vierailija kirjoitti:

Persikka-Barbie

Ehkä ihanin puku ikinä :-D

Mulla on se puku vieläkin tallella :) Nukke on hajonnut aikojen saatossa mutta puku on jäljellä ja se on edelleen hieno!

Arctica-sarja, jota piti olla joka tytöllä, kun muutti pois kotoa. Sen ajan kapiot.

Vierailija kirjoitti:

Hei hei, nyt on joillakin menneet vuosikymmenet sekaisin!

Tamagotchi (vai miten se kirjoitetaan:) on ysäriä, samoin levikset ja purkkarit (ainakin enemmän kuin kasaria), moon bootsit ysäriä myöskin.

Ehkä täällä kirjoittelee ne jotka ei oo oikeesti kasariaikaa eläneet...

Minkä ikäinen olet ollut kasarilla? Kasarin puolivälissä Levikset käytiin ostamassa citypasaasin Levis kaupasta Carrolsia vastapäätä, niitä oli pieni valikoima myös One Wayssa. Kasarin lopulla niitä sai jo Anttilasta, jolla ainakin mainoksen mukaan oli jopa erikseen naisten 501 malliset farkut...

Ja minun yhdet purkkarit oli ainakin käytetty loppuun jo 1987, kun äiti ei meinannut antaa ostaa samanlaisia. Buutsit ehti tulla väliillä muotiin, purkkarit säilyi pitkään eri kenkien rinnalla.

Pitkillä antenneilla varustetut "langattomat" kotipuhelimet, joiden kantama ei tainnut riittää kunnolla pihallekaan. Meillä ei ollut, mutta serkuilla oli. Meni ysärin puolelle ennen kuin kunnon dectit tuli, enkä silloinkaan halunnut sellaista äänenlaadun takia, mutta joku sukulainen osti sen muuttaessani puolisoni kanssa silloiseen opiskelijakämppään...

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ihmiset uskoivat vielä siihen, että teknologia kehittyy samaa vauhtia kuin siihen asti. Lopputuloksena oli kyllä kotitietokone ja mikroaaltouuni, mutta kyllä kehitys hidastui jo tuossa vaiheessa rajusti, mitään mullistavaa esim. ihmisten siirtelyyn ei ole silläkään luvulla keksitty. Ydinvoima, asfalttitiet, laserlevy ja väri-tv oli kaikki keksitty jo aikaisemmin samoin kuin monet sotahelistimet.

Ai mitään mullistavaa ihmisten siirtelyyn ei kehitetty? Silloin Ranskalaiset vielä yritti kilpailla todella kovaa TGV:llä vielä, kun magneettijunat alkoi lyödä väliin nopeusennätyksiä Japanissa. Sellaisia huippukulkuvälineitä (monorail) näkyi Aku Ankan Disneyworld mainoksissakin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla oli rannekello, kellään ei ollut kännykkää. Soitto kaverille ja "Moi tääl on Sari, onks Mari kotona?" "Ei" "Aijaa, pyydätsä et soittaa mulle."  Sunnuntai-iltaisin soittaminen oli huomattavasti halvempaa (muistaakseni). Oliko jotenkin että puolen tunnin hinnalla sai puhua vaikka 6 tuntia? 

Jenkkileffoissa naiset käveli ympäriinsä puhelin kädessä (luuri toisessa ja laite toisessa) ja johto oli 15 metrinen. Toivoin että meillä olisi voinut tehdä samaa, mutta ei onnistunut. 

Leffoissa myös poltettiin tupakkaa ja se oli cool ja seksikästä. Madonna leffassa Missä olet Susan. Vaauuuu!

http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/sites/teema.yle.fi/files/imagecache/g…;

Kavereiden puhelinnumerot muistettiin ulkoa, pikavalintoja ei ollut tai ei osattu käyttää. Ei tosin aina tarvinnut soittaa, voitiin myös mennä paikan päälle soittamaan ovikelloa. 

Kaukopuhelut, esimerkiksi HPY:n alueelta Riihimäellekin oli kalliita, piti seurata kellosta puhelun kestoa. Iltaisin puhelut halpenivat, avaustaksa kauemmas oli kalliimpi ja sykäykset penneissä. Paikallispuheluista veloitettiin kasarin lopulla virka-ajan jälkeen vain avaustaksa.

Ja paikallisista ainakin Espoossa ja lähialueilla tiesi kolmesta ensimmäisestä numerosta miltä alueelta on: 841-alkuiset Niipperin seudulla (muuttui 8541-alkuiseksi ysärillä), 462-alkuisia oli Haagassa ja Tapiolassa 482- vai oliko se toiste päin? Numerot oli 6-numeroisia vielä pitkälle 90-luvulle saakka paitsi Vantaalaisilla, joiden numerot oli "hienoja" yritysnumeroiden kaltaisia 7-numeroisia.

Ikealla oli kova yritys päästä Espooseen, mutta sitä ei haluttu Espooseen, vaan toistakymmentä vuotta sitä jarrutettiin ja jarrutettiin varmaan sen vuoksi koko Pohjois-Espoon yleiskaavakin. Vähän samanlaiselta yleiskaava tuntui kuin nyt tuo metrohanke. Yleiskaavaa ei tahdottu saada millään läpi valtuustossa, vaan aina koululla joku kävi esittelemässä yhä uutta yleiskaavaluonnosta.

Koska ei ollut yleiskaavaa, vaan se oli valmisteilla, rakennusluvat oli aina jonkinlaisia poikkeuslupia. Pohjois-Espoossa oli jo Kuninkaantien pohjoispuolella jonne sitä yleiskaavaa kehitettiin oikeasti metsiä, maatiloja joiden pieniä navetoita käytiin luokan kanssa katsomassa ja peltoa. Nyt pellot kehä kolmosen jälkeen on korvattu golfkentillä ja melko tiiviillä asemakaavalla.

Piti hakea tämä ketju ja kertoa, että jos haluaa nähdä ihanasti onnistuneen kasaristailauksen niin Netflixissä olevassa Black Mirror -sarjassa uusimman kauden San Junipero -jakso on ihan täydellinen! Vaatteet, musiikki, meikit, kampaus, pelit, diskot, tanssityylit.. kaikki! Aivan herkku.