Kasarimuistelot - peukuttakaa jos muistatte nämä
Keksikää lisää ehtoja 80-luvun juttuja, joilta ei voinut välttyä. Mitä ollaan jo unohdettu? Kuka muistaa vielä vaikkapa banaani- ja mansikkakaktukset?
Kommentit (706)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinluettelot!
Öö, näitähän on ollut parisenkymmentä vuotta tuonkin jälkeen...
Niin mitä sitten? Noita ei kuitenkaan enää tänä päivänä valmisteta.
No sitä vaan, ettei ne mitenkään erityisesti 80-lukuun kuulu.
Eripari korvikset. Toisessa korvassa nappikorvis ja toisessa lehden mallinen riippuva korvis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laktoosittomia tuotteita ei ollut juuri saatavilla
En edes tuntenut ketään laktoosi-intolerantikkoa. Taisi olla alidiagnosoitu vaiva tai sitten räjähti myöhemmin käsiin.
kaverilla oli aina vessapaperit mukana ja milloin missäkin puskassa kykki eikä siinä ollut mitään ihmeellistä,joskus katsottiin videolta jotain leffaakin ja vedettiin 1l jäätelöä/naama.
tuolla kaverilla myöhemmin sitten todettiin laktoosi-intoleranssi.
Tietosanakirjat.
Ja sit kun odotettiin että joku soittaa, niin sanottiin että "istuu kotona ja tuijottaa puhelinta". Koska
a. Kotona ei ollut muuta tekemistä, kuin lukemista, käsi- ja kotitöitä, eikä mihinkään jaksa keskittyä kun odottaa puhelua, ja
b. jos puhelin soi eikä ehtinyt vastaamaan (olit vaikka vessassa), tilaisuus oli menetetty. Ei edes saanut tietää kuka soitti. Ei viestiä, ei numeroa näytöllä.
Niin ja siis tietosanakirja - kun halusi tietää jotain, vaikka kuinka vanhaksi norsu elää, piti hakea tietosanakirja ja etsiä kohta "elefantti". Jos siellä ei kerrottu, piti mennä kirjastoon ja etsiä eläinkirjahylly ja sieltä norsukirjoja. Tietoa opeteltiin paljon ulkoa.
Kirjojen ja lehtien tietoihin luotettiin. Lehtien otsikot olivat informatiivisia, kärryillä pysyi vaikka luki vain otsikot. Nykyään on klikkikalastelua, oleellista tietoa ei useinkaan laiteta otsikkoon. Sanomalehti tuli joka kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Tietosanakirjat.
Ja sit kun odotettiin että joku soittaa, niin sanottiin että "istuu kotona ja tuijottaa puhelinta". Koska
a. Kotona ei ollut muuta tekemistä, kuin lukemista, käsi- ja kotitöitä, eikä mihinkään jaksa keskittyä kun odottaa puhelua, ja
b. jos puhelin soi eikä ehtinyt vastaamaan (olit vaikka vessassa), tilaisuus oli menetetty. Ei edes saanut tietää kuka soitti. Ei viestiä, ei numeroa näytöllä.
Ja jos kävit hetkenkin jossain ulkona, jouduit miettimään loppuikäsi, että soittiko se just sillä aikaa vai ei.
MS-DOS ja 8-bittiset konsolit 💪
Suomi pärjäsi vielä mäkihypyssä. Oli yksi mäkihypyn supermaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luin tätä ketjua ja mulla tuli kamala ikävä 80-lukua. Voi että kun olisi silloin ymmärtänyt, miten erityistä aikakautta silloin sai elää.
Minusta se oli ehkä epäesteettisin aikakausi. Ihmiset näytti rumemmilta kuin olisi ollut tarpeen.
Meikit luonnottoman värisiä (violettia, keltaista, ruosteenpunaista, valkoista), vaatetus korosti just niitä huonoja puolia (pillihousut, korkeat vyötäröt, röyhelöpaidat, käärityt hihat, liian isot vaatekoot, olkatoppaukset, collegepuku), hirveitä hiuksia: Limahl-kaksiväritukka, Kouvola-tukka, permanenttisäkkyrät, takatukka+pystäri hiirenhännällä...
Anteeksi mutta päärynämallinen kroppa näytti hyvältä noissa kuteissa: toppauksilla sai ryhtiä hartioihin, yläosan röyhelöt ja muut korostivat sitä aluetta. Patellavyöt ja tiukat korkeat vyötäröt toivat ampiaisvyötärön esille ja leveä lantio piiloutui porkkanahousuihin/tylli/pallohameeseen. Parasta olivat hetken hottikset: ratsastushousut. Reisien "satulapaikkaläskit" katosivat sinne kuin tuosta vaan.
No kun päärynämallisen kropan reisi-ihrat täyttivät ne ratsastushousun pussit, niin nehän näyttivät ihan normeilta leveäperäisiltä sitten. Kapeat lahkeet korostivat leveää lantioseutua. Näkyi myös niitä lihavampia korkeavyötäröisiin housuihin/pillihousuihin vääntäytyneitä tai pömppömahan ympäri venytettyjä patellavyötä, niin huh. Eikä se Minni Hiirimäinen tyllimekkokaan niin ihku ollut aikuisilla naisilla, joille ei sitä ampiaisvyötäröä oltu suotu. Olkatoppauksilla naisille tuli miesmäinen hartialinja. Pahimmillaan niitä toppauksia oli kolmet päällekkäin, kun ensin oli paitapusero, sitten bleiseri ja lopulta huopatakki... Hirmuisia ladon ovia.
Faksi
Kukaan toimistotyössä tänä päivänä ei lähetä faxia.
Vierailija kirjoitti:
Faksi
Kukaan toimistotyössä tänä päivänä ei lähetä faxia.
Sori vaan, oon toimistotyössä ja lähettelen faxeja päivittäin.
Jane Fondan aerobick. ... make it burn..
Eput, Bruce, Queen
Tavastia-klubi (jo silloin!) ja pöytiintarjoilu siellä -ja tarjoilijan lakisääteinen tauko juuri kun bändikin piti ja olisi voinut ostaa olutta. Hämäläisen osakunnan jäsenet saivat lippuja Tavastialle halvemmalla kuin muut.
Cheers-olut
Pankkikortit tulivat ja niiden höyläyslaitteet
Vesisängyt
Kike Elomaan bodaus
Interrail
Oih, nostalgiaa. Olin opiskelija tuolloin.
Vierailija kirjoitti:
Puolipaneli ja puunväriset panelikatot
Paitsi että niitä ei sanottu eikä niitä 80-luvulla kirjoitettu paneleiksi, vaan paneeleiksi. Jälkimmäinen on minulle ainoa oikea muoto vieläkin.
Seinäkellot, jotka soivat tietyin väliajoin kuten tasatunnein.
Kavereiden puhelinnumerot muistettiin ulkoa, pikavalintoja ei ollut tai ei osattu käyttää. Ei tosin aina tarvinnut soittaa, voitiin myös mennä paikan päälle soittamaan ovikelloa.