"Meillä on suojattu sukunimi" - entä sitten, niin on kaikilla muillakin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä on suojattu sukunimi?

Jossain vaiheessa sukunimen pystyi vaihtamaan toiseksi, vaikkapa jos osti talo niin pystyi ottamaan talon nimen itselleen. Jos harvinaisen sukunimen suojasi, niin silloin sitä ei saanut kukaan sukuun kuulumaton vaan ottaa itselleen. Nykyään tavallaan kaikki sukunimet ovat suojattuja siinä mielessä, että pitää olla hyväksyttävä syy ottaa uusi sukunimi omakseen. Ennen siis pystyi vaan vaihtamaan nimekseen vaikka Kekkonen tai Sibelius (jos suku ei ollut suojannut nimeä).

Ei siihen tarvita mitään "hyväksyttyä syytä", riittää että joku haluaa vaihtaa sukunimensä sellaiseksi nimeksi, johon on oikeutettu, siis nimen on oltava kuulunut hänen esivanhemmilleen. Nimen voi myös kehitellä itse, jolloin se ei kuulu kenellekään entuudestaan ja ottaa sen sitten käyttöön, jolloin se nimi taas siirtyy nimisuojan piiriin.

No huoh, se, että nimi on ollut esivanhemmilla on nimenomaan hyväksyttävä syy...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tuossa vielä tällainen seikka, joka erottaa Virtaset, Mäkiset ja Niemiset joistakin muista:

"Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, joka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä."

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314

Aika hyvän syyn saat keksiä, ennen kuin pääset esimerkiksi minun sukunimikaimakseni. ;)

Voi kultapieni, ihan samat säännöt on. Joko suoraan alenevan sukulaisuuden tai avioliiton kautta. Et sinä pääse minun sukunimikaimakseni yhtään sen helpommalla.

Joo se on aivan sama onko haluttu nimi mäkinen vai von sitäjatätä vai ulkomaanhienonimi, sukunimikaimaksi pääsy on tasan samanlaista = vaatii samat perusteet. Jos von haluaa mäkiseksi, vonilta on löydyttävä sukulaisuusoikeus mäkisen nimeen ja toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus on pitänyt erikseen suojata sukunimi jos ei halua että kuka tahansa voi ottaa sen käyttöönsä.

Kun olin lapsi niin äitini joskus leuhotti suojatulla erikoisella sukunimellämme.

En tiedä milloin laki muuttui niin että kaikki nimet on suojattuja.

Kyllä siitä sukunimien vapaasta ottamisesta on kulunut jo 100 vuotta.

Sukunimilaki muuttui 1986. Onko siitä jo muka sata vuotta? Oon aika hyvin säilyny sitten ikäisekseni

Vierailija kirjoitti:

On tuossa vielä tällainen seikka, joka erottaa Virtaset, Mäkiset ja Niemiset joistakin muista:

"Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, joka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä."

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314

Aika hyvän syyn saat keksiä, ennen kuin pääset esimerkiksi minun sukunimikaimakseni. ;)

Jos sun sukunimi löytyy mun esivanhemmilta tai jos menen naimisiin sen nimisen henkilön kanssa, niin aika helposti voin vaihtaa nimeni ;)

Sukunimien suojauksella oli merkitystä vuoden 1985 sukunimilakiin asti. Niillä, jotka puhuvat suojatuista sukunimistä, käsitykset tulevat reilun 30 vuoden takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus on pitänyt erikseen suojata sukunimi jos ei halua että kuka tahansa voi ottaa sen käyttöönsä.

Kun olin lapsi niin äitini joskus leuhotti suojatulla erikoisella sukunimellämme.

En tiedä milloin laki muuttui niin että kaikki nimet on suojattuja.

Kyllä siitä sukunimien vapaasta ottamisesta on kulunut jo 100 vuotta.

Onko sinulla tietoa milloin tämä muutos on tapahtunut?

Yritin etsiä tietoa mutta löysin vain juttuja siitä että 1900-luvun alussa on suojattu nimiä ja että siitä on pitänyt silloin maksaa.

Ne äitini jututkin voivat hyvinkin olla vanhojen muistelua. Eihän näistä tunnu nykyäänkään kenelläkään selvyyttä olevan.

Me vaihdoimme sukunimemme. Maistraatissa sanottiin, että valitsemamme sukunimen on täytynyt olla jommankumman suvussa korkeintaan neljä sukupolvea aiemmin. Muussa tapauksessa uudelle nimelle pitää olla erittäin hyvät perusteet, mutta siis muunkin nimen voi ottaa. Maistraatti päättää tapauskohtaisesti. Meidän uusi sukunimemme ei ole koskaan ollut kummankaan suvussa mutta se on kotitilamme nimi, meillä siis on semmoinen pientila, joka on kulkenut suvussa polvelta toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus on pitänyt erikseen suojata sukunimi jos ei halua että kuka tahansa voi ottaa sen käyttöönsä.

Kun olin lapsi niin äitini joskus leuhotti suojatulla erikoisella sukunimellämme.

En tiedä milloin laki muuttui niin että kaikki nimet on suojattuja.

Kyllä siitä sukunimien vapaasta ottamisesta on kulunut jo 100 vuotta.

Sukunimilaki muuttui 1986. Onko siitä jo muka sata vuotta? Oon aika hyvin säilyny sitten ikäisekseni

En ole se, jolle kommentoit, mutta sukunimilaki tuli käyttöön olikohan v. 1920, siihen asti sai ottaa mitä tahansa nimiä kunhan ihmiset nyt ylipäätään ottivat jonkin sukunimen. Nimilaki muuttui -85, jolloin kaikista nimistä tuli suojattuja, niin virtasista kuin voneistakin. Tuossa välissä oli jakso, jolloin nimenmuutoksista kysyttiin Suomalaisuuden liiton lausunto, jolta ajalta lienee jäänyt luulo, että jotkut tietyt nimet ovat suojattuja ja muut ovat kenen tahansa otettavissa tuosta vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tuossa vielä tällainen seikka, joka erottaa Virtaset, Mäkiset ja Niemiset joistakin muista:

"Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, joka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä."

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314

Aika hyvän syyn saat keksiä, ennen kuin pääset esimerkiksi minun sukunimikaimakseni. ;)

Jos sun sukunimi löytyy mun esivanhemmilta tai jos menen naimisiin sen nimisen henkilön kanssa, niin aika helposti voin vaihtaa nimeni ;)

Sama muuten pätee toisinkin päin...

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset voivat olla niinkin tietämättömiä kuin ovat ja sitten alkavat pätemään jollakin sukunimellään, kuinka se on suojattu ja ettei vaan vaikka avioeron myötä se jää jonkun väärän ihmisen käyttöön, joka ei ole tätä "suojattua" sukua. Jo moinen päteminen huvittaa, mutta vielä enemmän huvittaa kun ei tiedetä, että jokainen sukunimi on suojattu, ei sen tarvitse olla erikoinen, harvinainen tai aatelinen, vaan jokainen sukunimi kuten vaikka virtanen, mäkinen ja nieminen, on suojattu.

Vielä enemmän hämmästyttää, että kun internet on ollut olemassa vaikka kuinka kauan, miten ihmeessä ei tarkisteta jotakin asiaa ennenkuin aletaan olemaan tietävinään, vaikka ei tiedetä yhtään mitään :D

No siksi ei tarkisteta, koska ollaan aivan varmoja asiasta, joka onkin sitten väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tuossa vielä tällainen seikka, joka erottaa Virtaset, Mäkiset ja Niemiset joistakin muista:

"Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, joka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä."

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314

Aika hyvän syyn saat keksiä, ennen kuin pääset esimerkiksi minun sukunimikaimakseni. ;)

Jos sun sukunimi löytyy mun esivanhemmilta tai jos menen naimisiin sen nimisen henkilön kanssa, niin aika helposti voin vaihtaa nimeni ;)

Ja täsmälleen sama toisin päin ;)

Vierailija kirjoitti:

Me vaihdoimme sukunimemme. Maistraatissa sanottiin, että valitsemamme sukunimen on täytynyt olla jommankumman suvussa korkeintaan neljä sukupolvea aiemmin. Muussa tapauksessa uudelle nimelle pitää olla erittäin hyvät perusteet, mutta siis muunkin nimen voi ottaa. Maistraatti päättää tapauskohtaisesti. Meidän uusi sukunimemme ei ole koskaan ollut kummankaan suvussa mutta se on kotitilamme nimi, meillä siis on semmoinen pientila, joka on kulkenut suvussa polvelta toiselle.

Ei onnistu, jos kyseinen tilan nimi on väestörekisterissä jonkun nimenä eikä siihen ole sukulaisuuden kautta oikeutta. Muuten kyllä. Jos on onnistunut, olisi kiva tietää mikä on lainkohta, johon laista poikkeaminen perustuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tuossa vielä tällainen seikka, joka erottaa Virtaset, Mäkiset ja Niemiset joistakin muista:

"Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, joka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä."

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314

Aika hyvän syyn saat keksiä, ennen kuin pääset esimerkiksi minun sukunimikaimakseni. ;)

Jos sun sukunimi löytyy mun esivanhemmilta tai jos menen naimisiin sen nimisen henkilön kanssa, niin aika helposti voin vaihtaa nimeni ;)

Sama muuten pätee toisinkin päin...

Nimenomaan! Sehän se tässä pontti olikin, kun tuo edellinen kommentoija luuli erheellisesti että hänen sukunimensä on jotenkin erityisen suojattu, kun todellisuudessa kaikki nimet ovat yhtä suojattuja :D

Juu kaikki on suojattuja, mutta toiset suvut vahtivat tarkemmin että saako heidän suojatun sukunimen ottaa esim naimisiin mentäessä. Jotkut sukunimet ovat tärkeämpiä kuin toiset. Sitä he jotka sillä kehuvat että on suojattu sukunimi tarkoittavat, he ovat parempia ihmisiä ja rupusakki saa pysyä Virtasina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me vaihdoimme sukunimemme. Maistraatissa sanottiin, että valitsemamme sukunimen on täytynyt olla jommankumman suvussa korkeintaan neljä sukupolvea aiemmin. Muussa tapauksessa uudelle nimelle pitää olla erittäin hyvät perusteet, mutta siis muunkin nimen voi ottaa. Maistraatti päättää tapauskohtaisesti. Meidän uusi sukunimemme ei ole koskaan ollut kummankaan suvussa mutta se on kotitilamme nimi, meillä siis on semmoinen pientila, joka on kulkenut suvussa polvelta toiselle.

Ei onnistu, jos kyseinen tilan nimi on väestörekisterissä jonkun nimenä eikä siihen ole sukulaisuuden kautta oikeutta. Muuten kyllä. Jos on onnistunut, olisi kiva tietää mikä on lainkohta, johon laista poikkeaminen perustuu.

Öö miksei onnistuisi? :D Eihän tuossa puhuttu sanallakaan sukunimestä joka on jo olemassa. He ovat vain yksinkertaisesti "keksineet" uuden sukunimen :) Ei se, että on kotitila, tarkoita sitä, että sen niminen sukunimi on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tuossa vielä tällainen seikka, joka erottaa Virtaset, Mäkiset ja Niemiset joistakin muista:

"Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, joka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä."

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314

Aika hyvän syyn saat keksiä, ennen kuin pääset esimerkiksi minun sukunimikaimakseni. ;)

Jos sun sukunimi löytyy mun esivanhemmilta tai jos menen naimisiin sen nimisen henkilön kanssa, niin aika helposti voin vaihtaa nimeni ;)

Jos suvustasi löytyy kyseinen sukunimi, voit vaihtaa siihen. Jos taas avioituessasi otat puolison nimen, et "vaihda" nimeä vaan saat oikeuden nimeen avioliiton kautta. Ei sitä silloin mitenkään tarvitse vaihtaa tai tehdä hakemusta uudesta nimestä, vaan sen saa kun avioituu. Eri asia.

Hieman OT: En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka kehuvat harvinaisilla nimillään. Nimi tulee ihmiselle pääosin annettuna, joten mitä leuhkimisen aihetta siinä on. Sama kun kehuskelisi syntyneensä pikkukylässä ison kaupungin sijaan. "Suomessapa onkin alle kaksikymmentä ihmistä, jotka ovat syntyneen tässä kylässä" Entä sitten?  "Näkyvä-nimisiä onkin Suomessa vain 12" Edelleen, entä sitten? Millä tavoin nämä harvinaiset nimet tekevät ihmisestä parempia? Ei nimi miestä/naista pahenna, jos ei mies nimeä. Miksi siis nimi ketään parantaisikaan?

Vierailija kirjoitti:

Juu kaikki on suojattuja, mutta toiset suvut vahtivat tarkemmin että saako heidän suojatun sukunimen ottaa esim naimisiin mentäessä. Jotkut sukunimet ovat tärkeämpiä kuin toiset. Sitä he jotka sillä kehuvat että on suojattu sukunimi tarkoittavat, he ovat parempia ihmisiä ja rupusakki saa pysyä Virtasina.

No eiköhän ainoa, jolla on sananvaltaa "rupusakin" nimenvaihtoon avioliiton yhteydessä ole se puoliso. Ja jos oma puoliso kieltää ottamasta hänen sukunimensä, niin miettisin kyllä kahdesti haluanko sellaisen ihmisen kanssa edes mennä naimisiin :D Reilu peli: "Meidän lapset saa mun sukunimen Von Taffelsson, mutta sinä rakas vaimoni et saa"

Vierailija kirjoitti:

Vielä enemmän minua hämmästyttää se, että joku alentuu avioeron jälkeen vielä pitämään ex-miehensä nimen, olkoon miten hieno tahansa. Ja nykyaikana se, että haluaa olla samanniminen lastensa kanssa ei ole mikään kovin pätevä perustelu.

Sekä mun äiti että anoppi piti sukunimen eron jälkeenkin. Jos siitä nimestä on pitkän avioliiton myötä tullut osa identiteettiä, niin miksi sitä pitäisi muuttaa? Ja mun mielestä on varsin hyvä perustelu, että haluaa pitää saman sukunimen kuin lapsilla. Niin mäkin haluaisin jos joskus ero tulisi.

Vierailija kirjoitti:

Hieman OT: En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka kehuvat harvinaisilla nimillään. Nimi tulee ihmiselle pääosin annettuna, joten mitä leuhkimisen aihetta siinä on. Sama kun kehuskelisi syntyneensä pikkukylässä ison kaupungin sijaan. "Suomessapa onkin alle kaksikymmentä ihmistä, jotka ovat syntyneen tässä kylässä" Entä sitten?  "Näkyvä-nimisiä onkin Suomessa vain 12" Edelleen, entä sitten? Millä tavoin nämä harvinaiset nimet tekevät ihmisestä parempia? Ei nimi miestä/naista pahenna, jos ei mies nimeä. Miksi siis nimi ketään parantaisikaan?

Itselläni on erikoinen tilanne. Etunimeäni löytyy tuhansia, samoin sukunimeäni on yli parituhatta. Silti en ole toistaiseksi löytänyt koko Suomesta kuin yhden kokonimikaiman, siis ensimmäinen etunimi + sukukunimi. Eri tavalliset nimeni ovat kokonaisuutena harvinainen.