Lue keskustelun säännöt.
Narsisti vai ei
surullinen
26.01.2017 |
Olen tapaillut miestä joka alussa kehui minut maasta taivaaseen ja halusi kanssani vaikka mitä. Alussa sanoin ettei meille voi tulla mitään vakavaa ja pidetään vaan hauskaa. Tähän mies sanoi että ei halua vain hauskaa hän haluaa olla kanssani oikesti. Jonkin aikaa kävin suurta kamppailua itseni kanssa ja lopulta päätin että antaa mennä. Mies muuttui jokin aika tämän jälkeen... Hän sanoi tulevansa luokseni mutta joko ilmoitti vain hetki ennen sovittua aikaa ettei tulekkaan tai jätti kokonaan ilmoittamatta. Kun mainitsin tästä käytöksestä niin jotenkin hän sai aina käännettyä asian minun syyksi. Hänen mielestään minä kehitän ongelmia joita ei oikeasti edes ole ja haluan vaan tapella. Hän saa kaiken aina jotenkin käännettyä minun syyksi ja huomaan pyyteleväni anteeksi kerta toisensa jälkeen vaikka oikeasti minulla ei ole mitään anteeksipyydettävää. "halusin oikeasti viettää loppuelämäni kanssasi mutta se on mahdotonta koska keksit kokoajan ongelmia" Sillointällöin myöntää käyttäytyneensä huonosti ja silloin ajattelen, että no nyt meillä menee taas paremmin. Mutta heti jos pahoitan mieleni jostain mies räjähtää ja syyttää minua kaikesta. Miehellä on vaikea elämä ja olen yrittänyt ymmärtää ja auttaa ja siksi olen antanut paljon anteeksi. Nyt olen tullut tulokseen että mitä tahansa teenkin se on aina väärin. Hän jopa syyttää minua valehtelusta ja jotenkin saa minut itsenikin uskomaan että valehtelen vaikka oikeasti tiedän etten tee niin. Luulen että jos hän kaatuisi yksinään kadulla niin jollain tapaa sekin olisi minun vikani.
Onko mies narsisti ja onko tässä nyt meneillään narsistin ja kiltin tytön suhde...
Kommentit (9)
Mitä väliä onko narsisti vai ei, tuo on kamala suhde joka tapauksessa. Miksi hemmetissä pitää kaikkien hankalien kummajaisten kanssa väkisin yrittää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jättänyt hänet muutaman kerran samoin hän minut mutta ollaan kuitenkin palattu yhteen. Eilen oli taas tilanne jossa hän sanoi ettei pysty olemaan kanssani koska kehitän ongelmia. En tiedä miksi eroaminen lopullisesti on niin vaikeaa. Yritän vaan miettiä mistä ihmeestä on tässä oikein on kyse
Narsisti muistuttelee ikävistä piirteistä, ettet varmasti erehtyisikään olemaaan onnellinen ja luottavainen, niin kuin ehjässä parisuhteessa.
Ja sun piti kertoa tässä ettet jaksanut lukea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan elämässäni ollut tällaisessa tilanteessa ja siksi tämä vaivaa. Jos kyseessä on narsistinen henkilö se ainakin kertoo sen ettei minussa oikeasti ole mitään vikaa jonka kyllä sisimmässänikin tiedän. Viime yönä havahduin ajatukseen että ehkä mies on narsisti koska normaalit ihmiset eivät toimi kuten hän
Kuulostaapa tutulta. Minä olen ilmeisesti juurikin tuollaisen samanlaisen ihmisen päähän potkima. Aluksi minua käsiteltiin kuin kukkaa kämmenellä, olin hänen oma mittatilausprinsessansa. Mies oli valmis jopa ottamaan lapseni omalle nimelleen, en tietenkään suostunut. Onneksi en. Sitten kaikki romahti. Oikeastaan, kun mietin, niin koko parisuhde oli yhtä vuoristorataa. Meillä on nyt reilun kuukauden mittainen riita takana, mikä päättyi tänään eroon. Pari kertaa aiemminkin ollaan erottu ja palattu yhteen. Nyt tämän kertainen, viimeinen, sattui juuri tyttäreni rippijuhlien alla.... Saatesanoilla "nytpähän et pääse nauttimaan juhlista, v*tuttaako?" ja "odotan, että olet vielä pari napsua pahemmin alamaissa, niin sitten aloitan naisten kanssa vehtaamisen". Niin. Noin puhui rakastamani mies... En enää tunne häntä. Jokaisessa riidassa on kaksi puolta, sen myönnän jo tässä, mutta tyyli, millä mies koettelee elämäämme, varsinaisella tyrannimaisella käytöksellä "asiat tehdään niin kuin sanon ja milloin haluan", ei ole oikeaa parisuhdetta. Ja että uhkailla menevänsä heti kohta uuden luo... Olen pyytänyt, että mennään puhumaan ammattilaisten luo, niin ei. Se ei auta, koska minä olen tämmöinen. Ihan niin kuin minulla ei olisi mitään arvoa. Tai meidän parisuhteella. Eikö normaali ihminen tekisi kaikkensa pelastaakseen liittonsa... Ellei sitten ole jo se uusi kiikarissa.
Nyt on vaan tehtävä kaikkensa, ettei lapsen juhlat jää äidin parisuhdeongelmien varjoon. Ei ne jää. Onneksi olemme asuneet erillään viimeisen eron ja yhteen palaamisen jälkeen. Olen nyt aika väsynyt kuulemaan, miten aina kaikissa muissa on vika. Olipa asia mikä tahansa, työ tai kotielämä. Todellakin, jos hän yksin kadulla kävellessään kompastuisi, vika olisi jossain muussa, esim. minussa. Anteeksipyyntöä tuskin olen koskaan kuullut kuuden vuoden aikana ja miksipä olisin, syyllinen kaikkeen olen minä.
Olisipa kiva kuulla ap:n tilanteesta, missä nyt mennään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse narsistin kanssa naimisissa 15v, ei tuo ihan narsisti puhtaasti taida olla mutta anna.fi löytyy artikkeli https://anna.fi/suhteet/ihmissuhteet/narsisti-puolisona-25-merkkia-jois… joten sepä kannattaa lukea..varsin tyhjentävä juttu :)
Nyt on korkea aika nostaa kytkintä!