Lue keskustelun säännöt.
Monenkohan parisuhteen Kiinailmio on tuhonnut? Mies sanonut KYLLA uratoiveilleen. Meille meinasi kayda nain, mutta onneksi han tuli toisiin aatoksiin.
Kommentit (39)
että monet paikkakunnat, joihin työntekijöitä lähetetään, ovat oikeasti vaarallisia! Myös saasteet eivät ole mikään pikku juttu, ainakaan jos lapset astmaattisia.
Meillä on kärkytty tilaisuutta lähteä ulkomailla jo pitkään. Insinöörimieheni ainoat mahdolliset komennukset tähän asti olisivat suuntautuneet Kiinaan. Sille on meidän perheemme sanonut " ei kiitos" . Voi olla että tilanne olisi toinen, jos meillä ei olisi kahta pientä lasta.
Ja nuo miehenviettelemisjutut olivat kyllä itselleni ihan uusi juttu, en usko että mikään pari päättää jättää lähtemättä Kiinaan sen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ja nuo miehenviettelemisjutut olivat kyllä itselleni ihan uusi juttu, en usko että mikään pari päättää jättää lähtemättä Kiinaan sen perusteella.
Jos mies on pettääkseen, hän voi tehdä sen ihan koto-Suomessakin :D
miehensä viejiä, tai ovat jotenkin huonoja vaimoja esim. seksuaalisesti.
Minä olen varma, että mieheni ei olisi sortunut houkutuksiin, on niitä täälläkin.
Hän pitää vahvoista, mielipiteensä ilmaisevista ja sanojensa takana seisovista naisista. Mielestäni suomalaista ei voi ymmärtää täysin kuin toinen suomalainen. Jokin vivahde-ero puuttuu, ja se on paljon!
Enkä edelleenkään ole rasisti.
En ole tähän ketjuun edes aiemmin kirjoittanut, mutta arvaapa mitä minä olen huomannut? Sen että miehet yleisesti ottaen arvostavat itsenäistä (ja - päistä) naista. Sellaista joka tietää mitä tahtoo, eikä vaan yritä miellyttää miestä. Varmimmin petetyiksi tulevat ne pikkurouvat, jotka yrittävät kaikin tavoin ja koko ajan miellyttää miestä. Miksi sellasita edes arvostaisi, kynnystmattoa?
T: Nainen, jonka mies mm. hoitanut lapsia kotona, kun itse olen luonut uraa...
Vierailija:
Sinun miehesi todennäköisesti jättää sinut jossain vaiheessa, olet nimittäin erittäin itsekeskeinen ja rajoittunut. Parista lauseesta voi jo lukea, millainen pirttihirmu olet ja kuka teillä arkea ja elämää pyörittää.Varo vain, tällainen ei varmasti miehellesi pitemmällä tähtäimellä sovi. Mutta sinänsä hyvä päätös olla lähtemättä Kiinaan, siellä viimeistään olisitte eronneet sillä miehesi ollessa ilmeisen alistettu, olisivat kiinatarten houkutukset uponneet erittäin nopeasti häneen.
vähän töitä kun ulkomailla asuessamme. Suomessa kyllä työntekijästä puristetaan viimeisetkin mehut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille tarjottiin mahdollisuutta muuttaa miehen työn vuoksi Kiinaan ja vastasimme KYLLÄ.
Pettymykseksemme asemapaikka sitten vaihtuikin ja oli Euroopassa.
Kiinassa on sika halpaa kaikki, ihana olisi ollut päästä sinne shoppaamaan. Siellä asuu paljon suomalaisia ja mammoilla on omat tapaamiset, on muksuillekin omia kerhoja suomeksi jne. Hienosto alueilla on mahtavat luksustalot ja kerrostaloissakin on omat kuntosalit ja uima-altaa ilmaiseksi talon asukkaille käytössä.
Sen sijaa muutimme yhteen Euroopan kalleimmista maista (joten ei tullut shoppailtua, kun Suomessa oli halvempaa), toisia suomalaisia ei paikkakunnalla asunut (joten saimme puhua enkku, mikä oli minusta hyvä asia), mitään suomikerhoja ei lapselle ollut (se oli tylsää) ja luksus asunnosta ei ollut tietoakaan.
Jos vielä meitä pyydettäisiin muuttamaan Kiinaan, niin lähtisimme ilomielin sinne =D
Vierailija:
että monet paikkakunnat, joihin työntekijöitä lähetetään, ovat oikeasti vaarallisia! Myös saasteet eivät ole mikään pikku juttu, ainakaan jos lapset astmaattisia.Meillä on kärkytty tilaisuutta lähteä ulkomailla jo pitkään. Insinöörimieheni ainoat mahdolliset komennukset tähän asti olisivat suuntautuneet Kiinaan. Sille on meidän perheemme sanonut " ei kiitos" . Voi olla että tilanne olisi toinen, jos meillä ei olisi kahta pientä lasta.
Ja nuo miehenviettelemisjutut olivat kyllä itselleni ihan uusi juttu, en usko että mikään pari päättää jättää lähtemättä Kiinaan sen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse tehnyt loistavan uran, samoin kuin mieheni. Ja suunta on molemmilla edelleen eteenpäin. Joitakin vuosia sitten mieheni sai tarjouksen Singaporen komennuksesta. Minä puolestani sain yllättäen tarjouksen eurooppaan suuntautuvasta komennuksesta. Singapore olisi ollut kulttuurillisesti ja miehen uran kannalta erittäin hyvä vaihtoehto, mutta hänpä päättikin lähteä kanssani minun komennusmaahani, joka ei ollut hänen kannaltaan yhtä hyvä vaihtoehto kuin minulle.
Katson asiaa siis tästä näkökulmasta. Tiedän mistä puhun. On tehtävä uhrauksia toisen puolesta ja vuoronsa kullakin aikanaan. Nyt minä olen tehnyt kaksi lasta ja ollut äitiyslomat poissa töistä, pudonnut palkankorotuksista ja urakin on seestynyt samaan kuin se oli muutama vuosi sitten. Mutta mieheni puolestaan etenee mukavasti tällä kertaa. Näin se vaan menee.
Kun ja jos seuraava ulkomaankomennus tulee, katsotaan asiaa yhteisestä näkökulmasta, ei periaatteella " minä en kiinaa opettele enkä englantia ala puhumaan" ;-)
kaikkia ei kiinnosta shoppailu tai kansainväliset koulut jne.
Että joku voi olla tyytyväinen oloonsa SUomessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen höpinää asiasta tietämättömältä?
Kiinassa on erittäin turvallista, oikea poliisivaltio. Meidän komennuspaikkamme ovat teknisiä keskuksia Kiinassa ja erittäin länsimaalaisesti rakennettuja. Asunnot on tehty komennuslaisille ja kaikki syynätään taustoja myöten valtion toimesta, joten fyysistä vaaraa maassa ei ainakaan ole, tai huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Tämä on raakalaismainen paikka verraten Kiinan komennuskohteisiimme, rikoksi tapahtuu kymmenkertaisesti jos puhutaan ihan tavallisesta kansalaisesta.
Jos sitten puhutaan korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista, se on eri juttu mutta ei kohdistu komennuslaisiin.
Vaarallista voi olla, jos ajattelee lintuinfluenssaa yhtä hysteerisesti kuin palstalaiset ajattelet, mutta se tauti iskee Suomessakin ajan kanssa.
Älkää höpöttäkö asioista, joista ette tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuimme perheen kanssa pari vuotta ulkomailla, nyt ollaan asuttu jo jonkin aikaa Suomessa.
Täytyy sanoa, että reissun jälkeen huomasin maailmankuvani avartuneen huimasti, olen paljon itsevarmempi, enkä pelkää ottaa vastaan isompiakin haasteita. Vaikka olimme reissussa lapsiperheenä, en kokenut sitä missään vaiheessa (no ehkä suunnitteluvaiheessa asia mietitytti) esteeksi, hidastehan se voi joissain tapauksissa olla.
Jos olisimme tehneet keikkamme miehen kanssa kahden, emme olisi tarvinneet ehkä niin valmista suunnitelmaa etukäteen, olisimme voineet ottaa kaiken vähän enemmän seikkailumielellä. Lasten kanssa piti kaiken olla kuitenkin varmaa ja selvää. Seikkailuilta ei kuitenkaan selvitty täysin :) Lapsille kokemus oli myös ihana, kaipaavat siellä saamiaan ystäviään ja harmittelevat kun kielitaito rapistuu..
Olemmekin jo suunnittelemassa uutta reissua, ensi vuonna keväällä haluaisimme muuttaa koko kesäksi, 3 kuukauden ajaksi Lontooseen tai sen lähettyville jonnekin maaseutukaupunkiin. Nyt säästösysteemit käyntiin vain!
Olen pitänyt periaatteena että siihen asti voi reissata kun lapset ovat kouluikäisiä...mutta kesäthän voi olla aina pois täältä kotimaasta :)
Ulkomailla asuminen kannattaa kokea!
Kiitos ei, en halua Kiinaan edes aivojani voimistuttamaan.
Pointteja on paljon, lisäksi liiallisen talouskasvun ja ulkomaisten eristäytyneisyyden sekoitus eriyttää reaalimaailmasta, elä siinä näennäisen turvallista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin pitääkin pysyä Suomessa kotipitäjässä, jos noin ajattelee, kuin lainausmerkeissä olevan tekstin kirjoittaja ajattelee. Tai erota, että antaa miehelle mahdollisuuden tehdä loistavaa uraa.
Aika ahdasmielisesti ajateltu puolison kannalta. Kyllä niissä komennusmaissa voi muutakin tehdä kuin shoppailla tai käydä kansainvälistä koulua. Voi harrastaa urheilua, musiikkia, taidetta, opiskella itse jotain. Viettää laatuaikaa perheenä, pitää välivuotta omasta työstä yms. Se on SEIKKAILU koko perheelle, joka avartaa.
Mutta ei sinne pakko ole mennä, pysykään vaan siellä perähikiällä vanhempienne helmoissa, siellä on tuttua ja turvallista.
Itselleni ei olisi tullut mieleenkään estellä mieheni uranetenemistä sanomalla, että en halua muuttaa ulkomaille. Ei siellä koko loppuelämää olla ja sieltä pääsee lomille Suomeen firman kustannuksella monta kertaa vuodessa. Ja sukulaiset ja tuttavat tulevat innoissaan sinne päin myös vierailulle.
" Ettekö voi ymmärtää, että
kaikkia ei kiinnosta shoppailu tai kansainväliset koulut jne.
Että joku voi olla tyytyväinen oloonsa SUomessakin."
Ulkomailla ei osata asua ilman " valvojaa" joka järjestää kaiken. Sitten tullaan Suomeen ja niin kerrotaan kuinka asuttiin Kiinassa ja kuinka ollaan tietävinään Kiinasta kaikenlaista.
Niin tosiasiahan on se että asuivat ulkomaalaisten alueella, lapset ulkomaalaisten koulussa, siivoojat ym. kotiapulaiset, ei kiinalaista elämää siis lainkaan.
Terveisin ulkomailla asuva ihan omatoimisesti en minkään " suojatyöpaikan" takia!
Huvittaa nämä urattomat naiset, jotka ovat valmiita joka uhraamaan omat (olemattomat)suunnitelmansa miehen uran takia tai sitten haluavat seikkailun takia ulkomaille. Tai haluavat vain lomailla eristyksissä siivoojien ja kotiapulaisten kera, ovat muka niin ulkomailla kulttuuriaivojumpassa.
Jos mies halua tehdä uraa ja muuttaa ulkomaille, se on arvokysymys,johon ei voi olettaa naisen vain sanovan joo-joo.
...siinä mielessä, että kaikilla tuntuu olevan MIEHET joita on pyydetty Kiinaan. Siis eletäänkö täällä edelleen sellaisessa pikkurouvakulttuurissa, että mies tienaa ja miehen mukaan mennään!!!
Jotenkin järkyttäävää
Vierailija:
monet paikkakunnat, joihin työntekijöitä lähetetään, ovat oikeasti vaarallisia!
Vaarallisia?!? Kiinassa?!? Et tyttö-parka taida tietää Kiinasta mitään.
Ja olen uraäiti, tällä hetkellä hoitovapaalla.
Enkä ole ennakkoluuloinen, en rasisti. En missään nimessä haluaisi luopua kaikesta rakentamastamme täällä Suomessa. Kyllä mieheni tiesi sen, kun minun kanssani yhdessä alkoi perhettä perustamaan, vaikka koko Kiina-asia ei tuolloin tapetilla ollutkaan.