Monenkohan parisuhteen Kiinailmio on tuhonnut? Mies sanonut KYLLA uratoiveilleen. Meille meinasi kayda nain, mutta onneksi han tuli toisiin aatoksiin.

vuoden yhessä yhen kiinalaisen kaa vaikka oli aloittanu seurustelun mun kaa. raukkamaista toimintaa..jättäkää ennen kuin siirrytte seuraavaan..



sellasta kiinailmiötä

Ollaan keskella kiinailmiota ja parisuhde talla hetkella aika huonossa jamassa.... Niin, etta oikein ituttaa kunnolla. Suomeen tekis mieli lahtea just nyt!!



T:eras mama idasta

Siinähän on hyvä mahdollisuus koko perheelle kokea jotain uutta ja kenties ainutlaatuista. Asua hetki ihan toisenlaisessa ympäristössä, oppia uusi kulttuuri, ehkä kielikin. Itse olen asunut useita vuosia Aasiassa, myöskin muutaman vuoden Kiinassa (oman työni vuoksi, ei siis miehen), ja toivottaisin ko. Kiinailmiön tervetulleeksi meidän perheeseen uudelleenkin taas näin muutaman Suomen vudoen jälkeen.



Ymmärrän toki, että puolisolle saattaa olla vaikeaa löytää oma paikkansa, kun toinen tekee töitä ja pitkääkin päivää, mutta mielekästä tekemistä riittää ihan varmasti laidasta laitaan, kunhan asennoituu expattiuteen oikein.

lasten kanssa.

Ihan eri kulttuuri, saasteet. Ja kun toiselle tarjotaan työtä toistaiseksi, siis ei mitään projektia.

Pakko oli panna kova kovaa vastaan.

Kiina on mahdollisuus koko perheelle, meillä firmassa on useita perheitä siellä nytkin ja viihtyvät tosi hyvin. Palkka on huikea ja edut uskomattomia, mm. ilmainen iso talo ja kotiin saa siivoojat, taloudenhoitajat jne. Lapset käyvät kansainvälistä koulua. Tämä on erittäin positiivinen mahdollisuus ajatellen perhettä.



Ikäviäkin tapauksia on silti paljon, heikoimmat miehet sortuvat paikallisten naisten viettelyyn ja harrastavat sitä itsekin. Tottakai pikkasen mitättömän villapaitainsinöörin itsetuntoa hivelee, jos on AINA 2-3 kaunista kiinatarta kimpussa. Tämä on se ikävä toinen puoli, eli miehen ja parisuhteen on oltava vahva jos sinne lähtee.



Tiedän 6 tapausta minäkin, joissa vaimo ja lapset ovat lähteneet keskenään pois ja mies tuonut uuden vaimon Suomeen aikanaan. Nämä liitot vaan ovat aika kovilla, vaimot kun luulevat suomalaista villapaitatyyppiä rikkaaksi ja yllättyvät kun joutuvat jonnekin perähikiälle asumaan rivitaloon ilman palvelijaa:-) Olen todistanut itse kahta tällaista tapausta.



Niin, ja joillakin siellä käyvillä on vakituiset paikalliset tyttöystävät, tämä on mielestäni myös törkeää mutta aika yleistä.

Teit tyhmästi kun et ottanut mahdollisuutta vastaan. Tai sitten pelkäät parisuhteen puolesta, sen kun on oltava vahva jos Kiinaan menee, monestakin syystä.



Miehesi kantaa kaunaa sinulle loppuikänsä, näin käy aina. Olen työssäni nähnyt tapauksia, joissa mies vielä vuosien päästä puhuu kuinka vaimo ei suostunut lähtemään... Ja miehen ura jämähtää paikalleen. Ja sinunkin elämäsi olisi ulkomailla käytyäsi erilainen, olisithan voinut vaikkapa opiskella, koska kodinhoitaja hoitaa kodin.



Tietysti jos kyseessä on Peking, niin saasteet ovat valtavia ja sinne menoa lasten kanssa kannattaakin harkita. Mutta on Kiinassa muitakin paikkoja, joissa saaste ei ole sama ongelma.

Vierailija:

Kyllä se olis mulle ollut vaikea loisia siellä pitkiä päiviä kielitaidottomana lasten kanssa..

Ja varmasti tuolla " loisimisasenteella" olisikin ollut vaikeaa. Positiivisella asenteella olisit varmasti saanut paljon hyvää ja hyödyllistä imettyä ko. kulttuurista ja elämästä itsellesikin; lapsista nyt puhumattakaan.

Eikö teidän perhetilannetta kartoitettu kun lähditte? Meillä ainakin käydään tarkka syyni läpi sekä lähtijän että perheen kohdalla. Olen itsekin ollut eväämässä joitakin lähtijöitä em. syistä.



Ei kannata lähteä kauas jos parisuhteen perusta ei ole kunnossa, sillä ex pat komennus on aina rasite perheelle vaikkakin siitä saa enemmän kuin se ottaa, jos lähtemisperusteet ovat oikeat ja kunnossa.





T: Näistä asioista erittäin paljon tietävä

Alani on erittäin suomi-painotteinen, en todellakaan alkaisi tällä ikää uudelleen kouluttautumaan.

Enkä voisi kuvitella puhuvani englantia loppuelämääni tai kiinaa.

Vierailija:

Enkä voisi kuvitella puhuvani englantia loppuelämääni tai kiinaa.

Ilosta kiljuen lähtisimme mukaan. Olemme tosin aina haaveilleetkin ulkomailla asumisesta, pelottaisihan se tosin, mutta ihan mieletön tilaisuus saada itselle ja varsinkin lapsille ihan uudella tavalla avarampi kuva maailmasta. Mieheni ei vaan haluaisi Kiinaan, joten saapa nähdä, minne päädymme. Minusta Kiina olisi juuri sopivan erilainen paikka, jonnekin Jenkkeihin jos menee, niin se nyt on kuitenkin niin lähellä suomea kulttuurillisesti (ainakin Kiinaan verrattuna).

Sinun miehesi todennäköisesti jättää sinut jossain vaiheessa, olet nimittäin erittäin itsekeskeinen ja rajoittunut. Parista lauseesta voi jo lukea, millainen pirttihirmu olet ja kuka teillä arkea ja elämää pyörittää.



Varo vain, tällainen ei varmasti miehellesi pitemmällä tähtäimellä sovi. Mutta sinänsä hyvä päätös olla lähtemättä Kiinaan, siellä viimeistään olisitte eronneet sillä miehesi ollessa ilmeisen alistettu, olisivat kiinatarten houkutukset uponneet erittäin nopeasti häneen.

Vierailija:

Minusta Kiina olisi juuri sopivan erilainen paikka, jonnekin Jenkkeihin jos menee, niin se nyt on kuitenkin niin lähellä suomea kulttuurillisesti (ainakin Kiinaan verrattuna).

Suomalainen mentaliteetti on esim. huomattavan paljon lähempänä kiinalaista. Siksi suomalaiset (sekä ihmiset että yritykset) pärjäävätkin keskimäärin paremmin Kiinassa kuin esim. amerikkalaiset. Tästä oli muuten juttuakin lähiviikkoina muistaakseni Talouselämässä tai Kauppalehdessä. Kieli on toki vaikeampi, mutta muuten suomalainen sopeutuu paremmin Kiinaan kuin Jenkkeihin (viitaten tuohon samaan tutkimukseen / lehtiartikkeliin).

te tiedätte täällä aina parista lauseesta aina kaiken.

Sori vaan, mutta en ole todellakaan pirttihirmu, vaan uranainen, jonka mies on myöhemmin löytänyt paremman työn täältä, kun Kiinavaihe meni ohi meiltä.

Ja meillä menee paremmin kuin hyvin. Joskus yhdessä nauretaan, että onneksi ei lähdetty.

joilla menee huonosi haluavat aloittaa uudestaan. Luulevat että käy hyvin vieraassa maassa. Mutta totuus on valitettavasti päinvastainen.

minua raivostuttaa se, että oman asenteenne lisäksi siirrätte tuota suvaitsemattomuutta, uuden/vieraan asian kohtaamisen pelkoa ja omia turhautumianne omiin lapsiinne. Jos ette itse uskalla mennä oman kylän maitolaituria kauemmas, niin älkää hyvät ihmiset tekemällä tehkö omista lapsistanne samanlaisia, vaan antakaa heille mahdollisuus kohdata uusia asioita ja opetelkaa suvaitsevuutta heiltä.

Miehelle olisi ollut mahdollisesti tarjolla muutaman vuoden komennus etelä-Amerikkaan. Olisin ollut valmis lähtemään mukaan (taaperon kera), koska olisihan se ollut mahdollisuus nähdä ja kokea jotain uutta. Ja niillä tienisteillä, jotka sieltä olisi saanut, olisi lyhennetty asuntolainaa mukavasti ;) Kerroin valmiuteni lähtöön miehelleni, joka kuitenkin lopulta teki päätöksen jäädä tänne, koska myös täällä tuli eteen mahdollisuus edetä uralla. Molempi parempi ;D

Mutta itsehän juuri toteat, että et ala englantia puhumaan ja että ketjussa mainituista syistä perheenne jätti komennuksen väliin.



Et voi olla mikään uraäiti, vaikka näin väitätkin. Vai onko uraäidiksi itseään kutsuva joku muu kuin nro 7/12 tai ehkä aloitkin perua sanojasi takaisin, kun sinua alettiin ruotia töksöistä mielipiteistäsi?

...jossain vaiheessa ulkomaille vuodeksi tai pariksi, ennen kuin lapsi menee kouluun. Se on varmasti koko perhettä hyödyttävä ja yhdentävä kokemus.



Nim. kokemusta ulkomailla asumisesta on

Vierailija:

Teit tyhmästi kun et ottanut mahdollisuutta vastaan. Tai sitten pelkäät parisuhteen puolesta, sen kun on oltava vahva jos Kiinaan menee, monestakin syystä.

Miehesi kantaa kaunaa sinulle loppuikänsä, näin käy aina. Olen työssäni nähnyt tapauksia, joissa mies vielä vuosien päästä puhuu kuinka vaimo ei suostunut lähtemään... Ja miehen ura jämähtää paikalleen. Ja sinunkin elämäsi olisi ulkomailla käytyäsi erilainen, olisithan voinut vaikkapa opiskella, koska kodinhoitaja hoitaa kodin.

Tietysti jos kyseessä on Peking, niin saasteet ovat valtavia ja sinne menoa lasten kanssa kannattaakin harkita. Mutta on Kiinassa muitakin paikkoja, joissa saaste ei ole sama ongelma.

****en ole 7, mutta omasta puolestani sanoisin, etten IKINÄ lähtisi mihinkään Kiinaan MIEHEN uraa tekemään. Kun on se omakin tehtävänä. Yhdessä on sovittu, että lähdetään vain, jos se on molemmille mielekästä uran kannalta, koska kumpi tahansa meistä katkeroituisi tuollaisen uhrauksen tehdessään. Siispä puolin ja toisin uhraudumme sen verran, että pidämme työkuviomme kotikaupunkimme alueella.

Juu, mielenkiintoista olisi varmasti. Mutta ei sen arvoista, että luopuisi omasta työstään, palkastaan ja elämästään toisen hyväksi. Pidätkö selvänä, että naisen työ on toisarvoista eikä siitä luopuminen kirpaise?

Miksi miehiltä ei muka voisi odottaa eds sen tasoista " uhrausta" , ettei sentään vaadi toista heittämään koko omaa ammattitaitoaan ja pitkää koulutusta romukoppaan? Mutta naista voi haukkua tyhmäksi, jos hän ei tuota viimeksi mainittua uhrausta lähde tekemään?

Lasten kannalta en ole lainkaan vakuuttunut, että kansainvälinen koulu Kiinassa tekisi heistä onnellisempia ihmisiä.