Lue keskustelun säännöt.
Taas Hesarin sivuilla juttu alle 30v. naisesta, joka ei löydä miestä
Kommentit (612)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26-vuotias nainen, enkä ole koskaan seurustellut. Tähän on monia syitä, ja tiedostan niitä vuosi vuodelta paremmin.
Ensinnäkin elämäni on ollut melko rankkaa, ja kotoa olen saanut todella huonot eväät rakkauselämään. Vanhempieni suhde oli hyvin kaverillinen, ja äiti jaksoi varoitella miehistä ja heidän seksinnälästään. Ulkonäköäni väheksyttiin jatkuvasti, ja luulinkin vuosia olevani todella ruma, vaikka todellisuudessa olen ihan normaalinnäköinen. Näitä ongelmia on työstetty terapiassa vuosia, mutta ei se helppoa ole ollut.
Kotoa saatujen vaikutteiden seurauksena tiedostamattani kuljin pitkään muurit ylhäällä ja pelkäsin kaikkia miehiä. En uskaltanut antaa kenellekään mahdollisuutta ja häpesin itseäni suuresti. Pahimmat tuskat ovat onneksi helpottaneet, mutta ihastun edelleenkin melko harvoin, koska kaipaan niin paljon turvallisuutta elämässäni ja voimakas ihastuminen heiluttaa paattia aika paljon.
Kuten huomaatte, kohdallani kyse on ollut lähinnä omista sisäisistä kamppailuistani, ei tukan pituudesta, painosta tai jääkiekkoilijamiehistä haaveilemisesta. On siis turha vetää mutkat suoriksi -tyyppisiä ratkaisuja ja vaikka väittää, että kaikki naiset ovat nirsoja, kun todellisuus on paljon monisyisempi.
Täällä toinen samanlainen :) Mullakin on muurit korkealla. Mua on kiusattu koko mun nuoruus ja vasta aikuisiällä joku on ensimmäistä kertaa sanonut mua kauniiksi. Ei sillä, että kauneus olisi mikään naisena olemisen tärkein asia, mutta koska mun ulkonäköä on haukuttu koko mun lapsuus ja nuoruus (olen pieni, hoikka, lautarintainen, isopäinen ja isonenäinen) ja lisää pontta kiusaamiseen on saatu mun hyvästä koulumenestyksestä, niin olen saanut sellaisen vääristyneen kuvan, että yhteiskunta ei välitä älykkyydestä vaan pelkästään ulkonäöstä (siis naisten kohdalla). Siksi mulla on äärettömän huono itsetunto ja välillä ihmisten silmiin katsominen ja ääneen puhuminenkin on vaikeaa. Olen pikkuhiljaa saanut enemmän rohkeutta, mutta silti jos ihastun edes vähänkin, niin menen ihan lukkoon, enkä saa sanottua mitään järkevää ja häpeän itseäni ja ulkonäköäni ja ajattelen ettei tuo voi koskaan minusta kiinnostua. Siksi annan luultavasti aika torjuvia signaaleja, jolloin kukaan mies ei varsinkaan enää lähesty minua koska ajattelevat että olen ylimielinen enkä ole kiinnostunut. Tinder on auttanut siinä, että pystyn keskustelemaan netin välityksellä luontevasti ja hauskasti jolloin live-tapaaminen on helpompaa, mutta valitettavasti liian moni mies etsii siellä vain seksiseuraa ja häipyvät kun en kolmansienkaan treffien jälkeen "anna".
Täällä kolmas, N34. Oli 32-vuotias, kun kuulin joltakulta mieheltä ensimmäisen positiivisen kommentin ulkonäöstäni. Siihen mennessä olin kuullut mm. olevani lihava (bmi 22.5), liian lyhytjalkainen, liian pienipeppuinen, liian kalpea... No, tuolla kivan kommentin sanoneella oli tyttöystävä, joten se siitä.
Mutta onko siis ihme, että miesten tapaaminen saattaa hiukan jännittää? Että koskahan tämä sanoo taas jotain kamalaa? Tai juuri tuo, että jos heti ei hyppää sänkyyn, ei ole minkäänlaisen tutustumisen arvoinen - en kai enää uskallakaan pyytää miehiä treffeille, kun kerran vain sitä odottavat? Sitten haukutaan lihavaksi ja rumaksi, vaikka minuuttia aikaisemmin yritettiin seksiä.
Olisi niin kivaa tavata mukava mies, joka tykkäisi musta tällaisena kuin olen ja malttaisi tutustua rauhassa. Lapsia tuskin tulen saamaan, mutta toivo elää vielä kumppanin löytymisestä.
Katsellaan sitten kun teille alkaa työtön mies kelvata.
Kyllä mulle "kelpaa" työtön mies. Olen itsekin työtön maisteri, koska huonon itsetuntoni takia en saa töitä enkä suoraan sanottuna edes kykenisi työelämään, koska pelkään sitä hetkeä kun minua aletaan taas kiusaamaan. Olen kuullut ihan liikaa työpaikkakiusaamisista. Ja siksi olenkin tehnyt elämästäni mahdollisimman mielekkään ilman töitä; käyn juoksemassa joka päivä, teen hyvää ruokaa, en käytä päihteitä, pidän tarkkaa budjettia (koska rahat on työttömyyden takia tiukilla) ja ylijääneillä rahoilla teen jotain mukavaa :) Pidän myös yhteyttä vanhempiini ja sisaruksiini ja niihin muutamaan ystävään, jotka olen onnistunut saamaan. Eli jos olet samanlainen mies, niin kuulostat aika hyvältä :)
En ole samanlainen, mutta kiva kuulla että työtönkin mies kävisi. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun täällä joku ilman selityksiä sanoo, että olisi valmis tustustumaan työttömäänkin miehen, siitä iso plussa sinulle.
Miksi täällä oletetaan että työttömyys olisi jokin pysyvä ominaisuus? Jos tutustut työttömään mieheen ja hän löytää työpaikan, niin eihän hän sitten enää ole työtön. Pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät edes etsi töitä, ovat tietysti asia erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se on fakta että Sarita tuolla tyylillä karsii itsestään kiinnostuvat miehet minimiin. Olisi hankala kuvitella 27 v venäläisnaista jolla on sama tyyli..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26-vuotias nainen, enkä ole koskaan seurustellut. Tähän on monia syitä, ja tiedostan niitä vuosi vuodelta paremmin.
Ensinnäkin elämäni on ollut melko rankkaa, ja kotoa olen saanut todella huonot eväät rakkauselämään. Vanhempieni suhde oli hyvin kaverillinen, ja äiti jaksoi varoitella miehistä ja heidän seksinnälästään. Ulkonäköäni väheksyttiin jatkuvasti, ja luulinkin vuosia olevani todella ruma, vaikka todellisuudessa olen ihan normaalinnäköinen. Näitä ongelmia on työstetty terapiassa vuosia, mutta ei se helppoa ole ollut.
Kotoa saatujen vaikutteiden seurauksena tiedostamattani kuljin pitkään muurit ylhäällä ja pelkäsin kaikkia miehiä. En uskaltanut antaa kenellekään mahdollisuutta ja häpesin itseäni suuresti. Pahimmat tuskat ovat onneksi helpottaneet, mutta ihastun edelleenkin melko harvoin, koska kaipaan niin paljon turvallisuutta elämässäni ja voimakas ihastuminen heiluttaa paattia aika paljon.
Kuten huomaatte, kohdallani kyse on ollut lähinnä omista sisäisistä kamppailuistani, ei tukan pituudesta, painosta tai jääkiekkoilijamiehistä haaveilemisesta. On siis turha vetää mutkat suoriksi -tyyppisiä ratkaisuja ja vaikka väittää, että kaikki naiset ovat nirsoja, kun todellisuus on paljon monisyisempi.
Täällä toinen samanlainen :) Mullakin on muurit korkealla. Mua on kiusattu koko mun nuoruus ja vasta aikuisiällä joku on ensimmäistä kertaa sanonut mua kauniiksi. Ei sillä, että kauneus olisi mikään naisena olemisen tärkein asia, mutta koska mun ulkonäköä on haukuttu koko mun lapsuus ja nuoruus (olen pieni, hoikka, lautarintainen, isopäinen ja isonenäinen) ja lisää pontta kiusaamiseen on saatu mun hyvästä koulumenestyksestä, niin olen saanut sellaisen vääristyneen kuvan, että yhteiskunta ei välitä älykkyydestä vaan pelkästään ulkonäöstä (siis naisten kohdalla). Siksi mulla on äärettömän huono itsetunto ja välillä ihmisten silmiin katsominen ja ääneen puhuminenkin on vaikeaa. Olen pikkuhiljaa saanut enemmän rohkeutta, mutta silti jos ihastun edes vähänkin, niin menen ihan lukkoon, enkä saa sanottua mitään järkevää ja häpeän itseäni ja ulkonäköäni ja ajattelen ettei tuo voi koskaan minusta kiinnostua. Siksi annan luultavasti aika torjuvia signaaleja, jolloin kukaan mies ei varsinkaan enää lähesty minua koska ajattelevat että olen ylimielinen enkä ole kiinnostunut. Tinder on auttanut siinä, että pystyn keskustelemaan netin välityksellä luontevasti ja hauskasti jolloin live-tapaaminen on helpompaa, mutta valitettavasti liian moni mies etsii siellä vain seksiseuraa ja häipyvät kun en kolmansienkaan treffien jälkeen "anna".
Täällä kolmas, N34. Oli 32-vuotias, kun kuulin joltakulta mieheltä ensimmäisen positiivisen kommentin ulkonäöstäni. Siihen mennessä olin kuullut mm. olevani lihava (bmi 22.5), liian lyhytjalkainen, liian pienipeppuinen, liian kalpea... No, tuolla kivan kommentin sanoneella oli tyttöystävä, joten se siitä.
Mutta onko siis ihme, että miesten tapaaminen saattaa hiukan jännittää? Että koskahan tämä sanoo taas jotain kamalaa? Tai juuri tuo, että jos heti ei hyppää sänkyyn, ei ole minkäänlaisen tutustumisen arvoinen - en kai enää uskallakaan pyytää miehiä treffeille, kun kerran vain sitä odottavat? Sitten haukutaan lihavaksi ja rumaksi, vaikka minuuttia aikaisemmin yritettiin seksiä.
Olisi niin kivaa tavata mukava mies, joka tykkäisi musta tällaisena kuin olen ja malttaisi tutustua rauhassa. Lapsia tuskin tulen saamaan, mutta toivo elää vielä kumppanin löytymisestä.
Katsellaan sitten kun teille alkaa työtön mies kelvata.
Kyllä mulle "kelpaa" työtön mies. Olen itsekin työtön maisteri, koska huonon itsetuntoni takia en saa töitä enkä suoraan sanottuna edes kykenisi työelämään, koska pelkään sitä hetkeä kun minua aletaan taas kiusaamaan. Olen kuullut ihan liikaa työpaikkakiusaamisista. Ja siksi olenkin tehnyt elämästäni mahdollisimman mielekkään ilman töitä; käyn juoksemassa joka päivä, teen hyvää ruokaa, en käytä päihteitä, pidän tarkkaa budjettia (koska rahat on työttömyyden takia tiukilla) ja ylijääneillä rahoilla teen jotain mukavaa :) Pidän myös yhteyttä vanhempiini ja sisaruksiini ja niihin muutamaan ystävään, jotka olen onnistunut saamaan. Eli jos olet samanlainen mies, niin kuulostat aika hyvältä :)
En ole samanlainen, mutta kiva kuulla että työtönkin mies kävisi. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun täällä joku ilman selityksiä sanoo, että olisi valmis tustustumaan työttömäänkin miehen, siitä iso plussa sinulle.
Miksi täällä oletetaan että työttömyys olisi jokin pysyvä ominaisuus? Jos tutustut työttömään mieheen ja hän löytää työpaikan, niin eihän hän sitten enää ole työtön. Pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät edes etsi töitä, ovat tietysti asia erikseen.
Se nyt on ihan sama vaaditteko sitä että on töissä, vai työllistyy kohta, jos ehdoton vaatimus on kuitenkin työllistyminen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on fakta että Sarita tuolla tyylillä karsii itsestään kiinnostuvat miehet minimiin. Olisi hankala kuvitella 27 v venäläisnaista jolla on sama tyyli..
Miehet ovat kuorossa huutaneet tällä palstalla kuukausia, että kuka tahansa nainen kelpaa, naiset ovat liian nirsoja yms. yms.
Miksi miehillä saa olla vaatimuksia mutta naisilla ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettaisivatko miehet valittamisen, jos naisilla ei olisi vaatimuksia. EI todellakaan, sitten vasta valitus alkaisikin. Mukaan liittyisivät myös ne, jotka nyt saa yllinkin kyllin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saman ikäinen kun jutun nainen, ja olen ollut aikuisiälläni sinkkuna vain noin vuoden ensimmäisen avoliittoni päätyttyä. Kosijoista ei ole ollut pulaa ikinä, olen vain hyvin valikoiva.
Mutta en näytäkään 35-vuotiaalta täti-ihmiseltä kuten tuo jutun nainen! Kun on hoikka, pitkähiuksinen, mutta ei muovinen tekokynsitukkaripsibimbo, vaan sopivasti meikkaava naapurintyttömäinen iloinen naisellinen nainen niin seuraa löytyy aika helposti. Ihan vakavasti otettavaa seuraakin siis, yhdenillanjuttuja en ole harrastanut sinkkunakaan.
Löytyisikö syy sinkkuuteesi kuitenkin epämiellyttävästä persoonastasi, kun koet tarpeelliseksi arvostella tuntemattoman naisen ulkonäköä vauvapalstalla ja toisaalta haukkua myös "bimboja" samalla ylistäen omaa ylivertaisuuttasi.
Ohis mutta itsekehuja jolle vastasit kertoi kuinka EI ole elämässään ollut sinkkuna kuin vuoden. No trollihan se oli anyway
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän nuorekkuutta ilmeeseen niin johan onnistaisi tuotakin naista! Tätimäiset lasit ja kampaus vaihtoon ja uutta vaatetta päälle, lenkille pari kertaa viikossa niin ei tarvitse valittaa miehettömyyttä!
Tää hämmästyttää mua! Nää täti-kommentit siis - keneltä ne oikein tulee? Nuorena kaupunkilaisena taidehiipparinaisena mä nään tossa varsin coolin ilmestyksen. Kauniit silmät ja persoonallinen tyyli, positiivinen kuva jäi jutusta. Tykkäispä tytöistä.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selittää, miksi itselläni oli kaikkein parhaiten vientiä silloin kun tukkani oli lyhyt?
Arvaus: olit nuori, siro ja kaunis, persoona sädehti, hyvä perse, tapasit oikeanlaisia sulle sopivia miehiä.
Kysymys: mitä tapahtui sen jälkeen - sanot "OLI" parhaiten vientiä silloin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Joka kymmenes suomalainen ei solmi elämässään avo- tai avioliittoa." Eli niiden määrä, jotka eivät ole edes parisuhteessa, on vielä pienempi. Eli se niistä lassukoiden "20% miehistä hoitelee 80% naisista" -tilastoista. Kyllä täysin naisettomaksi (tai miehettömäksi) jääminen on edelleen marginaali-ilmiö.
Huom ELÄMÄSSÄÄN.
Kyll 20% ehtii olemaan elämässään vaikka kaikkien naisten kanssa. Ei ne suhteet kestä koko elämää.
Löytää ja huolia on kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Lihava ja lyhythiuksinen nainen ei saa seurustelusuhteeseen miestä, josta moni muukin nainen on kiinnostunut. Shokkiuutinen!
Minä ainakin pidän naisista kaikilla hiuksilla. Rävätkin punk rock goth menevät paremmin kuin hyvin ja jopa siili tai kalju voi olla naisella erittäin seksikäs. Kyse on paljolti miten niitä hiuksia kantaa, kuten vaatteetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selittää, miksi itselläni oli kaikkein parhaiten vientiä silloin kun tukkani oli lyhyt?
Arvaus: olit nuori, siro ja kaunis, persoona sädehti, hyvä perse, tapasit oikeanlaisia sulle sopivia miehiä.
Kysymys: mitä tapahtui sen jälkeen - sanot "OLI" parhaiten vientiä silloin?
Kasvatti pitkän tukan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisekseen johtuu omasta nirsoudesta. Kiinnostuu vaan miehistä, jotka ei kiinnostu hänestä.
Miksi ottaa huono, kun ilmankin pärjää?
Tässä kiteytyy nyky-yhteiskunta. Naiset ovat todenneet, että ilmankin pärjää, ja huonoksi luokiteltavien miesten määrä senkun kasvaa. Rimaa on nostettu tarpeettoman korkealle.
Ei se väärin ole. Rima on just siinä kuin sen pitää olla.
Näin se on Erkilläkin, mutta jostain syystä hänet täällä lytätään (voisi olettaa sen johtuvan hänen sukupuolestaan), kun penteleen ukko on kehdannut asettaa ikäkriteerin kumppanille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen saman ikäinen kun jutun nainen, ja olen ollut aikuisiälläni sinkkuna vain noin vuoden ensimmäisen avoliittoni päätyttyä. Kosijoista ei ole ollut pulaa ikinä, olen vain hyvin valikoiva.
Mutta en näytäkään 35-vuotiaalta täti-ihmiseltä kuten tuo jutun nainen! Kun on hoikka, pitkähiuksinen, mutta ei muovinen tekokynsitukkaripsibimbo, vaan sopivasti meikkaava naapurintyttömäinen iloinen naisellinen nainen niin seuraa löytyy aika helposti. Ihan vakavasti otettavaa seuraakin siis, yhdenillanjuttuja en ole harrastanut sinkkunakaan.
Tämä uutisen naista "arvosteleva" viesti sai reilusti alapeukkuja, kun sanoi lyhyiden hiusten näyttävän tätimäisiltä.
Sitten kun joku kirjoittaa Erkistä tällaisen (lainattuna alla) "lievästi" arvostelevan ja hänet kaljuksi olettava viestin, saa se 200 yläpeukkua ja vain yhden alapeukun. Mikä miesviha ja mitkä tuplastandardit? Ehei täällä ainakaan. Ja onko naisten lisääntymisikä siis oikeasti alle 30? Vai vain tässä tapauksessa liioiteltu noin kymmenen vuotta alakanttiin omaa pointtia reilusti korostaakseen?
Kalju nelivitonen, joka haluaa "lisääntymisikäisen" eli alle kolmekymppisen naisen, jolla ei ole ylipainoa, ei eläimiä eikä liikaa seksikumppaneita. Jopa Erkin oma äitikin aikoinaan pelkäsi, että poikaa huijataan. Mukava veijari. Tsemppiä Erkille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pointtini oli se, että jos liru näyttäisi oikeasti huonolta pitkänä, niin noilla malleillakin olisi kaikilla lyhyt tukka.
Ei noissa mallien kuvissa ollut kyllä yhtäkään pitkää lirutukkaa.
Pitkä ja todella ohut oli monessa. En sitten kyllä tiedä, että mitä liru tarkoittaa, joten vetäydyn tästä keskustelusta.
Tässä esimerkki lirusta, jota ei todellakaan kannata kasvattaa pitkäksi:
http://www.thesundaytimes.co.uk/sto/multimedia/dynamic/00219/Hermione-N…
Ja vaikka ei suomalainen olekaan, niin suomalaisilla on samanlainen hiustyyppi varsin yleinen.
Ja vielä Hermione pitkähiuksisena: http://img.dailymail.co.uk/i/pix/2007/10_03/spooksMS2010_468x578.jpg
Arvaan, että tuohon on jo tarvittu melkoinen määrä muotoilutuotteita.
Näyttää 5x paremmalta pidemmällä. Mikäs vika muotoilutuotteissa?
T: Mies
Ei mitään vikaa, jos haluaa käyttää aikaansa jatkuvaan hiusten laittamiseen.Itse arvostan "wash and go" -hiuksia, koska joudun pesemään hiukset lähes joka päivä liikuntaharrastusten takia.
Oho! Siis että joudut (melkein) pitämään huolta perushygieniasta? Itse pesen hiukset joka päivä ja se on ihan perushygieniaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarita + "Erkki" = match made in heaven! Ei muuta kuin treffailemaan, Saritakin on sopivassa lapsentekoiässä. Toimikoon tuo artikkeli molempien soidinkutsuna.
Mutta anna mä arvaan....eivät kelpaa toisilleen? ;)Sama tuli kieltämättä mieleen. Eli sopisivat hyvin toisilleen ja jakavat saman kokemusmaailman seurustelemattomuudesta, ovat kenties yhtä kokemattomiakin esim. seksuaalisesti.
Mutta tuskinpa kelpuuttaisivat toisiaan. Jos ihan lehdessä asti itketään yksinäisyyttä ja parisuhteen puutetta, voisi sitä vaatimustasoaan pikkuisen laskea ja tyytyä siihen mitä saa. Tai sitten ei kannata valittaa.Sama juttu jos olisi nälkäinen ja valittaisi haastattelussa nälkäänsä. Silti tarjottava ruoka ei kelpaisikaan, se olisi nälkäisen makuun jotenkin vääränlaista. Siinä tilanteessa ei kannata julkisesti valittaa nälkäänsä jos tarjottu ruoka ei kelpaa. Tai sitten ei ole tarpeeksi nälkä, vielä.
Etkö lukenut artikkelia? Saritalla on kyllä ollut useita yhdenillanjuttuja, panoja, seksisuhteita sekä säätöjä, mutta mikään niistä ei ole edennyt seurustelun tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Jutussa oli myös 45- vuotias mies, joka ilmoitti tiukasti, että naisen pitää olla lisääntymisiässä. Onnea vaan taas etsintään. Mistä miehet saavat päähänsä, etteivät he vanhene? Moni nainen tiedostaa jo, että yli 45-vuotiaan miehen kanssa lisääntyminen on riski.
Ilmeisesti jätetty aina ne lapset sinne hamaan "sitten joskus" -tulevaisuuteen, ja nyt alettu havahtua.
Moni nelikymppinenkin nainen on muuten vielä lisääntymisiässä.
Roadwalker kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarita + "Erkki" = match made in heaven! Ei muuta kuin treffailemaan, Saritakin on sopivassa lapsentekoiässä. Toimikoon tuo artikkeli molempien soidinkutsuna.
Mutta anna mä arvaan....eivät kelpaa toisilleen? ;)Sama tuli kieltämättä mieleen. Eli sopisivat hyvin toisilleen ja jakavat saman kokemusmaailman seurustelemattomuudesta, ovat kenties yhtä kokemattomiakin esim. seksuaalisesti.
Mutta tuskinpa kelpuuttaisivat toisiaan. Jos ihan lehdessä asti itketään yksinäisyyttä ja parisuhteen puutetta, voisi sitä vaatimustasoaan pikkuisen laskea ja tyytyä siihen mitä saa. Tai sitten ei kannata valittaa.Sama juttu jos olisi nälkäinen ja valittaisi haastattelussa nälkäänsä. Silti tarjottava ruoka ei kelpaisikaan, se olisi nälkäisen makuun jotenkin vääränlaista. Siinä tilanteessa ei kannata julkisesti valittaa nälkäänsä jos tarjottu ruoka ei kelpaa. Tai sitten ei ole tarpeeksi nälkä, vielä.
Etkö lukenut artikkelia? Saritalla on kyllä ollut useita yhdenillanjuttuja, panoja, seksisuhteita sekä säätöjä, mutta mikään niistä ei ole edennyt seurustelun tasolle.
Voi vittu. Joku kokokylän heila ja sitten vielä ihmettelee kun 'kiinnostavilta' miehiltä ei saa vastakaikua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattais pitkän tukan nyt ainakin ens alkuun.
Tässä se taas nähdään, kummalla sukupuolella on epärealistisen korkeat kriteerit.
Hah, Tukan kasvattaminen jotenkin liikaa vaadittu? :D Ei tarvii tehdä YHTÄÄN MITÄÄN sen eteen. Kyllä nyt taas naisia sorretaan.
Miksi miehet sitten kaljuuntuvat, vaikka tukan kasvattamiseen ei vaadita yhtään mitään?
okei, aika liki tyhmin argumentti ikinä
Kerro, miksi on tyhmää väittää, että tukan kasvattaminen on miehille vaikeampaa kuin naisille. Molemmilla on kyse geeneistä, kuten tuolla aiemmin on viestikaupalla kirjoitettu. Jos naisella on ohuet hiukset ja niiden elinkaari lyhyt, niin hän ei voi kasvattaa pitkiä hiuksia - ainakaan hyvännäköisiä pitkiä hiuksia - edes yrittämällä.
Luulevatko jotkut todella, että jos naiset eivät leikkauttaisi hiuksia niin ne kasvaisivat kaikilla pitkiksi? :-o
Varmaan siinä haettiin takaa sitä, että naiset eivät lähtökohtaisesti kärsi perinnöllisestä kaljuuntumisesta. Tämän toki tiesit.
Oliko nämä molemmat HS:n jutussa olevat sinkut pääkaupunkiseudulta?