Miten saa tämän tyhjän olon pois kun tietää ettei toinen ole rakastunut?
Rakastuin hyvään ystävääni, hän ei tunne samoin. Ystävyys on kuitenkin hyvä ja kestää tämän MUTTA itseäni häiritsee se, että rakastan häntä yhä liikaa ja se tekee minulle tyhjän olon. En kuitenkaan halua laittaa välejä poikki tai millekään tauolle oman rakastumiseni vuoksi, vaan yritän olla ystävyyden arvoinen.
Haluaisin tietää miten tästä pääsee eteenpäin?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Ootko siis kysynyt tältä ystävältäsi hänen tunteistaan sinua kohtaan?
Olen kysynyt. Olin ihan varma että niitä oli, niin paljon kaikkea oli, no hän myönsi vaan ystävyyden ja siihen nyt opettelen tyytymään...
Ei ole muuten ihan helppoa. Haluaisin tietää miten saisin sen hyvän olon hänen kanssaan takaisin. Siis sen ystävyyden.
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan aika ei auta, sen sanon kokemuksesta.
Miksi aika ei auttaisi? Yleensähän ajan myötä helpottaa..
Ei toimi, käy pitemmän päälle sen rakastuneen itsetunnolle (miksei toinen voi rakastaa?). Puhun useamman vuoden kokemuksesta, oon ollut se rakastunut osapuoli. Siihen kun siihen sotkee fwb-kuvion ja että tää ei-rakastunut saa käydä muidenkin luona, niin väkisinkin mustasukkaisuus kasvaa toisella ja saattaa jopa ahdistava stalkkaus alkaa. Itse lopetin puoliksi tahallani käytökselläni tämän suhteen n. kuukausi sitten. Hyvä, että lopetin, oon palasina, näen joka yö hyviä tai pahoja unia hänestä, masentunut. Mutta en halua nähdä häntä, kaveerata, soitella, olla yhteyksissä enää koskaan. Poistin puhelinnumeron, blokattiin toisemme fb:stä. Mutta tiedän, että tulevaisuus on parempi, aika tekee tehtävänsä, on sitten parempi olla ja suurin osa taakasta poistunut. Maailmassa on useita ihania ihmisiä ja voi sitä käydä niinkin, että rakkaus on molemminpuoleista.
Ei kai ole mitään mihin aika ei auttaisi. Viimeistään sitten kun rakastut seuraavan kerran, ystäväsi muuttuu sinulle jälleen vain ystäväksi.
Tää on se joka ihastui naispuoliseenystäväänsä ja jauhaa nyt sitä täällä seuraavan vuoden.
Muillakin lienee kokemuksia?