Kuinka nopeasti sinun tuntemasi pitkästä suhteesta leskeksi yllättäen jäänyt on aloittanut uuden suhteen?

Mitenkäs on, oletko sinä tutustunut tänä aikana joihinkin uusiin ihmisiin, kaverustunut, jopa ystävystynytkin?

Se, että muodostaa uuden suhteen, ei poista surua, ei kaipausta.

Itse olisin lesken puolesta iloinen, että on voinut tuntea pääsevänsä eteenpäin ja löytänyt jonkun kenen kanssa jakaa ilot ja surut uudelleen. Uudesta kumppanista on ollut varmasti myös lohtua leskelle

Oma äitini joka yllätys yllätys oli heti isäni kuoleman jälkeen julkisesti suhteessa isäni hyvään ystävään, jonka vuoksi kai isäni pisti välit poikki tähän ystäväänsä. Paljon on tapauksia joissa sureva leski pian löytää lohduttajan, eikä siinä ole kenelläkään kieroon katsominen.

No siis. Tällä leskellä on lapsia, joiden takia piti olla kova ja yrittää eteenpäin, jotta lapsilla olisi hyvä olla.

Siinä ehkä hyvä ystävä auttoi arjen pyörittämisessä ja leski huomasi voivansa olla onnellinen. Ehkä lapsetkin alkoivat pitää tästä ihmisestä ja niin he päättivät yrittää seurustelua. He huomasivat sopivansa yhteen ja sen pituinen se.

Oli uusi valmiina jo ennen kuin jäi leskeksi. Nyt viisi vuotta myöhemmin lapsilla on jo kolmas äitipuoli kierroksessa. Tuskinpa jää viimeiseksi tämäkään, lapsiparat.

Tunnen myös erään naisen jonka mies kuoli äkillisesti hieman yli 40-vuotiaana. Ei mennyt puoltakaan vuotta kun tämä nainen oli jo yksissä miehensä hyvän ystävän kanssa. Tosin suhde ei kestänyt pitkään.

Ymmärrän kyllä että kaikilla on hyvin erilaisia tapoja käsitellä surua ja menetyksiä. Toiset kieriskelevät surussa pitkään päästäkseen siitä yli, toiset eivät pääse koskaan. Jotkut pyrkivät jatkamaan elämäänsä mahdollisimman pian. Se, että jatkaa elämää läheisen kuoleman jälkeen ei tarkoita että rakkaus ja suru olisivat poissa.

Mulla menisi ehkä noin puoli tuntia...