Parikymppisenä kuuluu bilettää, harrastaa irtosuhteita ja juhlia

Haram

Missä iässä ne saa lopettaa? Onko 25 jo riittävä vai pitääkö odottaa 30 asti?

Kukin tekee niin kuin parhaaksi näkee. Ei kaikkia kiinnosta rellestäminen. 

Minua kiinnosti ja voin sanoa näin jälkikäteen, että olisi senkin ajan voinut jotenkin fiksustikin käyttää. Mutta mennyt on mennyttä.

LOPETAAAAAAA!!!!!

Mitä nyt kukakin tarvitsee. Voishan sitä vaikka opiskella ja matkustaa, ja siinä sivussa vähän rellestää. Siskoni sai lapsen 18 v. Hän on jumissa täysin mulkun miehen kanssa, elämä pilalla, säälin häntä. Teki vielä kaksi lasta lisää kun oletti että isovanhemmat huoltaa.

Siinä vain pilaa itsensä lopullisesti. Parempi olisi odotella eläkeikään ja sitten alkaa vasta.

Samaa mieltä. Itse olin liian sosiaalisten tilanteiden pelkoinen tuohon ja nyt kärsin siitä, että minulla ole mitään, mitä nuoruudesta muistella.

Ei ole kuule mikään pakko jos ei halua.

Minä täytän ensi kuussa 57 ja biletän ja harrastan irtosuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Itse olin liian sosiaalisten tilanteiden pelkoinen tuohon ja nyt kärsin siitä, että minulla ole mitään, mitä nuoruudesta muistella.

Ei se, ettei ole bilettänyt 20-vuotiaana, tarkoita ettei olisi mitään mitä nuoruudesta muistella! Onhan elämässä muutakin muisteltavaa.. Harva meistä edes muistaa tarkasti mitään biletyskertoja

Kyllä tuli vähän yli parikymppisenä opiskelijana rellestettyä. Mukavat muistot ja hieman laajempi elämänkatsomus niistä ajoista mukana. Nyt kolmikymppisenä töimistotyöläisenä haikeana muistelee niitä opiskeluaikojen huolettomia reissuja.

Jotenkin käy sääliksi noita jotka sitoutuvat parikymppisenä vakavasti, puhumattakaan jostain lasten teosta. Siitä ei seuraa kuin ongelmia. Nuoruus jää elämättä. Ei pysty opiskelemaan, matkustelemaan, pitämään hauskaa, ei mitään. Eläkää siis oikein ja älkää sitoutuko vakavaan parisuhteeseen noin nuorena. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin käy sääliksi noita jotka sitoutuvat parikymppisenä vakavasti, puhumattakaan jostain lasten teosta. Siitä ei seuraa kuin ongelmia. Nuoruus jää elämättä. Ei pysty opiskelemaan, matkustelemaan, pitämään hauskaa, ei mitään. Eläkää siis oikein ja älkää sitoutuko vakavaan parisuhteeseen noin nuorena. 

Millä tavalla vakava parisuhde muka estää opiskelun, matkustelun ja hauskanpitämisen?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuli vähän yli parikymppisenä opiskelijana rellestettyä. Mukavat muistot ja hieman laajempi elämänkatsomus niistä ajoista mukana. Nyt kolmikymppisenä töimistotyöläisenä haikeana muistelee niitä opiskeluaikojen huolettomia reissuja.

Haikeus kasvaa iän myötä, ja lopulta nelikymppisenä olet samassa tilanteessa, että haluat taas bilettää. Silloin nuorempana pariutuneet ja lapsiakin tehneet ovat jo vapaita taas bilettämään, mutta taas myöhemmin sitoutuneet eivät. Järjestyksiä on monia.

Nuorena aloilleen asettuminen häiritsee pahiten sellaista opiskelua, joka koostuu alkoholintäyteisistä opiskelijariennoista monena iltana viikossa. Muuten ei tietysti voi opiskella. Ja jos matkustelu tarkoittaa viinin kittaamista etelän lämmössä 24h, niin ikävähän tuollaiseen reissuun on perheen kanssa lähteä. Hauskaa, eihän sitä voi olla ilman viinaa, eihän. Jotkut oppivat vähemmästä, että mitä se aito ilo on ja mitä se ei todellakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin käy sääliksi noita jotka sitoutuvat parikymppisenä vakavasti, puhumattakaan jostain lasten teosta. Siitä ei seuraa kuin ongelmia. Nuoruus jää elämättä. Ei pysty opiskelemaan, matkustelemaan, pitämään hauskaa, ei mitään. Eläkää siis oikein ja älkää sitoutuko vakavaan parisuhteeseen noin nuorena. 

Joo, nämä alkaa sitten neli-viisikymppisenä viettämään sitä parikymppisen elämää kun omat lapset on täysi-ikäisiä ja ehkä miehestäkin jo erottu. Sepä se vasta onkin huvittavaa katseltavaa kun mammat örveltää ravintoloissa harva se viikonloppu :D

Onnistuu se näin kolmekymppisenäkin.