*** HELMIKUISET PINOON TORSTAINA ***

Eikä sit ollu yhtään Kirjoktusvirhhettääkään....nämä äidin kiireet...(seli seli)

Viime yönä olen nukkunut lähes hyvin! Mies siis kerrankin hoiti yövalvomiset, jotta sain yhden yön nukkua. Nukuinkin ihan hyvin puoli neljään asti. Sen jälkeen vauva aloitti niin kovan mekastuksen nukkuessaan, että kukaan muu koko talossa ei varmaan saanut nukuttua...



Eilen oli oikein hyvä päivä vauvan kanssa. Illalla vielä kaverini, jolla on kahden kuukauden ikäiset kaksoset, käväisi meillä. Oli Emmalla ihmettelemistä, kun oli muita vauvoja vieressä! Ja minä taas ajattelin, että miten joku jaksaa kahden pienen vauvan kanssa... Yhdessäkin riittää mulle tekemistä...



Kohta puolin ajattelin lähteä kauppaan. Jospa sitä alkaisi vähän miettiä ostoksia ristiäisiä varten. Ja aurinkokin pilkistelee mukavasti!

Torstaita vaan!! Hurjaa kuinka nopeaan nämä päivät ja viikot menee. Kohta on tämäkin päivä puolessa välissä. Ja vasta on keretty aamutouhut tehdä vauvan kanssa ja itselle laitettu aamupala sekä vaatteet päälle. Alan pikkuhiljaa ymmärtämään niitä kommentteja että päivät menee vain sumussa eikä mitään järkevää kerkeä tekemään. Tai no,järkevää kyllä mutta ei mitään ihmeen rentouttavaa... Meillä nukkuu nyt kaikki muut paitsi minä joten kai tää on se mun renoutumishetki ennen kuin likka taas herää,koira tarvii ulkoilua, ruoka pitää laittaa ja pesukone täyttää sekä tyhjentää... Odottelen tässä kieli pitkänä että vauva-lehti tulis niin pääsisin lukemaan.



Moni kirjoittelee tuosta vauvan iltakitinästä. Meillä on kanssa monen tunnin prosessi saada neiti nukkumaan iltaisin,päivisin sammuu ilman itkua hymy huulilla. Olen päätynyt siihen ratkaisuun etten edes yritä häntä välillä sänkyyn ennen kuin uni on syvää. Tehdään tietyt iltatoimet,pesut ja yökkärit ym ja sitten syödään. Hiljennän vähän telkkarista ääntä vaikka muuten emme päivisin ääniä hiljentele ja sammutan kirkkaimmat valot. Syönnin jälkeen röyhtästään ja sitten sylitellään vaan huovan alla. Välillä sitten alkaa itkemään mutta rauhallinen juttelu,asennon vaihto ja silittely tehoaa. Voi olla että syödään jossain välissä vielä vähän lisää mutta yleisesti ottaen se ilta on vain läheisyyden ja hellyyden kaipuuta,kait. Muutamana iltana olen yrittänyt sitä että vien sänkyyn kun neiti on puolinukuksissa mutta siinä teen vaan itselleni kiusaa koska nukahtamisprosessi alkaa sitten alusta... Itkee kuin syötävä. Pääsen siis helpommalla ja nopeammin itse nukkumaan kun jaksan sen pari-kolme tuntia illalla seurustella ja höpöttää. Niin ja katsoa tyttöä tiukasti silmiin!!! Tuntuu että herää välillä vain katsoakseen että olen varmasti vielä siinä. Aion kyllä tulevaisuudessa totuttaa lapsen siihen että omaan sänkyyn nukahdetaan,ei syliin,mutta vielä tässä vaiheessa vauva ei tajua muusta kuin lämmöstä ja läheisyydestä. Vaikka se välillä on aika hikistä ja väsyttävää puuhaa niin ei tätä aikaa kauan kestä! : ) Niin ja joku ilta on ihan äärimmäisen vaikea,riisun vauvan yöpuvusta ja laitan alastoman vartalon omaa vartaloani vasten niin että olemme peittojen alla,vauva on korva sydämeni kohdalla sikiöasennossa. Se rauhoittaa kummasti,kuulee sen kohdunaikaisen jumputuksen taas ja tuntee jokaisella ihosolullaan äidin lämmön.



Mä taidan nyt mennä itsekin vähän sohvalle torkkumaan. Jospa saisi edes hetken oltua. Yleensä kun tämän teen niin neiti herää... Nyt on nukkunut vasta tunnin verran joten toivoa on että saan tunnin-pari itsekkin nukkua. Mutta jos posti kohta kolahtaa niin en varmaan malta taas nukkua. Kummallista kuinka sitä ajatteli odotusaikana että nukun sitten päivällä aina kun pystyn mutta tähän mennessä en ole ottanut kertaakaan päiväunia. Häärään kaikkea muuta ja sitten havaitsen että kohtahan se neiti taas herää joten päivätissin ja koiran lenkin aika...



Oikein ihanaa päivän jatkoa kaikille ja jaksamista arkeen. Tänään kyllä odotan innolla että pääsen ulkoilemaan koska ilma näyttää ihanalta,aurinko alkaa paistamaan!!! : ) Siitä saa itsekkin uskomattoman paljon voimia!!

DEVIL& TYTTÖNI MUN 3vkoa+1pv

Täällä on toinen yö takana ilman iskää, joka tulee tänään työmatkalta. Tuon vauvan kanssa pärjäisin mutta makkarissamme nukkuu lisäksi reilun vuoden ikäinen tyttö, joten meillä sen vuoksi pompitaan ylös sängystä tuplasti...



Päätin että kun mies on poissa niin nousen heti sängystä pojan kanssa jos meinaa mennä itkuksi koska muuten mulla on pian kaksi nukutettavaa. Yöt menikin mukavasti kun molempina öinä poika heräsi kerran pidemmäksi aikaa ja nousin suosiolla ylös ja laitoin pojan kantoliinaan ja kävelin uneen. Sit vaan takas nukkumaan. Illatkin meni nyt paremmin kun nukutin suosiolla kantoliinassa enkä yrittänyt ollenkaan saada sitä rauhoittumaan sänkyyn. En tiedä teenkö kamalan virheen ja kanna tätä nuorinta vuolä reippikouluikäisenä, mutta nyt näin on paras ; )



Minäkin aloitin kävelylenkit, heti kun säät vaan salli, ja olo on kohentunu kummasti! Tänään kävin aamulenkin jälkeen vielä saunassa kun vauva nukkui sisällä ja tyttö ulkona, oli oikein luksusta!! Ja odotan iltaa kun mies tulee matkalta, tosin on omien sanojensa mukaan luultavasti tosi väsynyt, harmi...



Mutta nyt taidan mennä pukemaan jotain päälleni, esikoinen tulee kohta koulusta ja äiti on vastaheränneen näköinen (vaikka heräsi jo puoli kuusi kun kaikki lapset vielä nukkuivat).



Mymmeli ja poika yli 1kk

Olen siis kovasti koittanut käydä teidän juttuja täällä lukemassa mutta kun ehtii aina vaan pari tekstiä lukea niin olen suosiolla jättänyt kirjoittamisen toiseen kertaan...



Meillä arki rullaa hyvin, aika menee mahottoman nopeaan ja musta välillä tuntuu että poksahdan tästä kaikesta rakkaudesta!! :)

Tsemppiä kaikille jotka asian kanssa kamppailevat. Varsinkin esikoinen on niin suuri muutos mihin ei voi etukäteen valmistautua vaikka kuinka koettaisi. Kun se vauva on aina etusijalla, onhan se aikuiselle, itsestään vastaamaan tottuneelle uusi tilanne.

Ja se väsymys ja ne hormoonit. Niiden piikkiin on vielä hyvä pistää vaikka mitä :)



Meillä esikko on nyt 1,3 v ja herranjumala mikä duracel ja touhupakkaus... Muiden samanikäiset on paljon rauhallisempia... Ei meidän poika pahalla tihutöitään tee, toinen on vaan kova touhuamaan... Vaikka portteihin koittaisi tehdä mitä virityksiä ettei pääse mm. kissan hiekkoja syömään niin tämä avaa ne nopeammin kuin äiti.. Kyllä kuulkaa täällä ollaan välillä ihmeissän :)



Meidän pieni on edelleen tosi kiltti. Itkee lähinnä silloin kun pukeminen ketuttaa tai ei ruoka tule tarpeeksi nopeaan. Nukkuu vaan aika paljon, en muistanutkaan että näin pienet on näin hyväunisia...

Ja tästäkin asiasta, kyllä ne yövalvomiset ja itkut menee ohi! Viimeistään 18-vuotisena.. heh.. ei vaan, jaksamista!!!



Tämä lähtee nyt hetkeksi lepäämään.



Marju ja Mikki 6vko

Terveisiä neuvolalääkäristä, Tuutikin paino ei ole noussut tarpeeksi, nyt sitten ollaan tarkkailussa. Kaiki kasvukäyrät ihan päin prinkkalaa, sekä pituus että paino lähteneet alaspäin. Voi viddu, hienoa. Että mua stressaa, sama ongelma oli jo sairaalassa. Nyt syynä taitaa olla puklauttelu ja oksentelu, joiden syytä taas saa vain arvailla. Itku meinasi neuvolassa tulla kun kuulin taas ne tutut sanat " paino ei ole noussut, mutta älä stressaa" . Kuin tässä nyt olla stressaamatta, äidin ensimmäinen tehtävä on pitää lapsensa hengissä, mutta ei tuokaan multa onnistu. Kävin sitten hakemassa taas ties mitä droppia apteekista, jos vaikka saataisiin tuo oksentelu aisoihin. Käytiin myös labrassa ottamassa bilirubiini kontrollikoe, mulla meinasi sydän pakahtua kun verinäyte otettiin käsivarresta ja Reetta huusi kuin syötävä. Voi pientä. Aurinko paistaa ulkona, mutta meillä vaan elämä on yhtä harmaata pilveä...



Austen ja Reetta

En ole tainnut vauvapuolella vielä kirjoitella.

Meillä menee yllättävän hyvin, tytöllä on hämmästyttävän säännöllinen rytmi 4-viikkoiseksi! Iltakitinöitä meilläkin, mutta olen ratkaissut ne kantoliinalla. Tyttö herää päiväuniltaan 16-17 maissa ja syönnin jälkeen otan liinaan jossa torkkuu ja välillä katselee maailmaa 21 asti, sitten tankataankin yötä varten n.00 asti ja pääsen nukkumaan. Aamulla sitten ylös klo 7 kun esikoinen herättää, mutta tyttö jatkaa uniaan vielä 11 asti, syö yöllä klo 4 ja 8 (eli meillä " yö" on klo 00-11...) En voi kuin olla onnellinen että näin helppoa on, tähän asti ainakin. Aamuisin tosin väsyttää kun yö unet jää melko lyhyiksi, päivällä taas vaikka lapset nukkuu yhtä aikaa niin heti kun meinaan nukahtaa niin jompikumpi vinkaisee ja herättää...



Esikoisella sitä vastoin on elämä hankalaa. Juuri kun vatsataudista selvittiin niin nyt tuli joku flunssa, kuumetta oli eilen 39 astetta. Yksi hammas on tulossa ja uhmaakin taitaa alkaa olla. Ja tietty lisäksi pientä mustasukkaisuutta, vaikka kovasti Riiko tahtoisi myös hoitaa ja suukotella pikkusiskoa. Ei ole helppoa olla pieni poika... :D



Austen: Kiva nimi teidän tytöllä ;)



t. Tuuliina ja Reetta

Austen: Ompas kurja tuo juttu. Voisimpa jotenkin auttaa, mutta se lienee täysin mahdotonta. Kovasti jaksamista sinulle ja toivottavasti kaikki lähtee menemään pian parempaan suuntaa.



Inkeri syö enemmän kuin laki sallii!! En muista, että esikko ois vetänyt tällasia määriä. Alan kohta keittään Inkulle kunnon lihakeittoa ja syötän sitä pullolla, jospa tulis massu täyteen :) Meillä on maanantaina lääkäri neuvola ja saas nähdä mitä siellä sanotaan.



Ulkona on upea ilma, mutta me ei olla vielä päästy vaunutteleen. Inkku nukkuun niin tyytyväisenä enkä raaski herättää ja alkaa pukemaan. On hän pari kertaa herännyt syömään ja nukahtanut syliin saatuaan masun täyteen siitä olen sitten siirtänyt sänkyyn jatkamaan unia. No minä olen saanut tehtyä hirveästi kotitöitä kun pikkuinen on nukkunut eli hyvä niin.



Yöllä heräsin kun esikko näki pahaa unta. Silittelin hänet takaisin uneen ja palasin meidän makuuhuoneeseen missä on myös Inkun sänky. Jäin katselemaan tuhisevaa kääröä ja itkin vuolaasti. Olin pakahtua rakkauteen! Kovasti olen onnellinen kahdesta täydellisestä tyttärestä =) Ei se äidinrakkaus sitten niin kadoksissa ollutkaan vaikka hetken luulin.



Nyt keitän itselleni kaffet ja nautin hiljaisuudesta.



Birdy ja Inkeri 5vk+2pv

Täälläkin hetki ' omaa aikaa' , vauva nukkuu vaunuissa kävelylenkin jäljiltä ja esikoisella pari kaveria käymässä.



Me ollaan ilmeisesti ainakin tähän mennessä päästy tosi helpolla vauvan kanssa, ei itke paitsi kun on nälkä. Välillä auttaa myös tutti. Iltaisin laitan vauvan sänkyynsä kymmenen maissa kun menen itse nukkumaan, nukahtaa sinne itsekseen. Toki on tankannut maitoa viimeiset kolme tuntia, en tiedä tarvisiko sitä lihasoppaa keitellä jo tällekin : ).



Ai niin ja vielä kysymys: miten teillä on käynyt jälkivuodon kanssa, kuinka pitkään on normaalia että jatkuu? Mulla tuntuu vaan lisääntyvän, ärsyttävää!



Toivottavasti austenin vauvelin mahaongelmat selviää. Tosin tuntuu että neuvolassa aina noihin painoasioihin tartutaan aika helposti (tietysti hyvä, varmuuden vuoksi), ei siitä kannata liikaa huolestua. Mä ainakin tiedän enemmän vauvoja joilla on painoa ollut liikaa tai liian vähän, kuin ihannepainoisia : ). Kyllä niistä kunnon ihmisiä kasvaa kuitenkin!



Omat syömiset tällä hetkellä tympii rankasti, olen muka päättänyt laihduttaa... Tulos: ei yhtään onnistunutta laihdutuspäivää, eilenkin tuloksena ainaisen suklaan lisäksi kolme! ihanaa isoa korvapuustia : (.



FannyK ja tytsy ylihuomenna 4 viikkoa

Meillä on nukuttu hyvin viime yö, poika heräsi vaan kerran! Mutta tosin se syöminen, röyhtäiseminen, seurustelu yms rauhoittuminen takaisin unille kestikin sitten pari tuntia... (klo 3.00-5.00) Ja sitten kun kerrankin olis saanut nukkua itsekin pidempään, niin tarvi lähteä viemään pissanäytettä labraan... Tosi kiva. Mulla oli jotain häikkää testissä, minkä terkka halus ti ottaa, kun oli pojan neuvola... No, nyt sitten odotellaan maanantaihin...



Poika olis siis nukkunut, en tiedä kuinka pitkään, mutta äiti joutui pukemaan ja laittamaan kaukaloon... Mutta onneksi poika nukkui tuon koko ajan, ja heräsi vasta kun päästiin kotiin... Sitten syötiin ja seurusteltiin, ja lähdettiin ulkoilemaan, voi vitsi kun on ihanaa käydä kävelemässä tuolla, vaikka kyllähän se varmaan on aika näky, kun käyn tuon karavaanin kanssa kävelemässä... Vaunut ja kaksi koiraa, jotka haluaa mennä omien polkujensa mukaan... Mutta meni kuitenkin ihan hyvin... Ja jopa koiratkin pikku hiljaa ymmärtää, että nyt mennään niinkun minä sanon, eikä niinkuin heitä huvittaa. Kävin vanhalla työpaikalla moikkaamassa tuttuja, oli ihan kiva päästä ihmisten ilmoille. Ja nyt sitten poika nukkuu samoja unia, mitkä aloitti 10.45!!! Saa nähdä kuinka kauan nukkuu... Vois kyllä kohta heräillä, mun tissit huutaa armoo!!!



Mutta jospa nyt sitten lukis vaikka lehden, kun ei sitäkään ole tässä kerennyt...



Niin, ja paljon onnea viimeisille nyyttinsä hakeneille! (ei sinne =masuun ole kukaan vielä jäänyt) vaikka niin meistä moni vielä kuukausi sitten uskoi...



Napero ja poika huomenna 5vko

tää dementia... Onkohan yo_larvanto hengissä, kun ei ole kuulunut mitään...



napero

Ei tosin vauvaa tai lyhyitä yöunia, vaan tota helkkarin esikoista (2 v 9 kk). Miten joku voi olla niin raivostuttava??? Poika aloitti kamalat temppuilut jo ennen vauvan syntymää (ja on ollut uhmaiässä suurin piirtein aina), mutta nyt alkaa päivät sen kanssa olla niin helvetillisiä, etten enää kestä. Poika aloittaa temppuilun heti aamusta ja jatkaa iltaan saakka. Vauvasta tykkää ja häntä kohtaan käyttäytyy tosi nätisti, mutta muuten ei usko yhtään mitään. Ulkovaatteiden pukeminen oli meillä joskus vuosi sitten tosi pitkään (useita kuukausia) tosi vaikeaa, kun poika ei suostunut yhteistyöhön ollenkaan. Viime aikoina se on sujunut jo tosi hyvin, mutta nykyään taas poika tekee siinä ohella kaikkea mahdollista muuta, eikä ulos meinata päästä ollenkaan. Mä en jaksa joka päivä odottaa tunti kaupalla, että poika on valmis lähtemään. Sama juttu kaikkien syömisten, pesujen, lelujen keräämisten yms. kanssa. Koko ajan vetkutellaan ja poika keksii jatkuvasti uusia juttuja, mitä pitää tehdä ennen syömistä tms. Kyllä mä tota jonkin aikaa jaksan katsoa, mutta poika yrittää vedättää meitä koko ajan lisää vaan. Ja sitten tekee myös koko ajan kaikkea, minkä tietää olevan kiellettyä. Eilen mulla meni ihan täysillä hermo, kun tultiin ulkoa ja meidän eteinen oli täynnä kiviä (kenkien pohjista). Poika alkoi heitellä niitä ympäri eteistä, vaikka sanoin monta kertaa, ettei koske niihin. Mua sieppaa niin paljon, kun vaikka miten sanoisi/pyytäisi, niin poika ei usko. Ei ole varmaan 2 kk uskonut yhtään mitä ollaan sanottu. Ja tänään kaiken huipuksi ei nukkunut päiväunia, vaikka heräsi jo 20 vaille 8 (=normaalia aikaisemmin). Miten voi olla näin ristiriitainen viha-rakkaus-suhde omaan lapseen...



Tyttö heräsi juuri 4 h päiväunilta, joten haen sen parvekkeelta sisälle ja tulen tähän koneelle syöttämään ja lukemaan muiden juttuja.



T:Fassiloora ja tyttö tasan 4 viikkoa

Kuulostaa varmaan aika rajulta, mutta oletko kokeillut, jättää lastasi yksin sisään, jos ei pue! Tai ainakin uhkailisit... Siis sanoisit pojallesi " Jos et pue äiti lähtee ilman sinua pihalle" Ja jos poika ei usko vaikka toisen tai kolmannen kerran jälkeen, laitat itsesi ja vauvan valmiiksi, ja otat vauvan kainaloon ja menet vaikka vain ulko-oven toiselle puolelle... (useille lapsille toimii...) Ja laittaisit poikasi keräämään heittelemänsä kivet, vaikka sitten j*malattoman huudon kanssa...



Napero

Ihanaa... aurinko paistaa, ulkona on keväistä ja esikoinen on tarhassa =)

Meillä siis esikko on tiistait ja torstait tarhassa leikkimässä kavereiden kanssa, ja äiti saa rauhassa keskittyä vauvaan kotona. Meillä ainakin tämä järjestely on toiminut loistavasti, ja esikkokin tykkää kun pääsee leikkimään ikäistensä kanssa.



Meille on tänään tulossa pappi keskustelemaan lauantain ristiäisistä, ja en edelleenkään malta odottaa että saadaan vihdoin poitsun oikea nimi käyttöön.



Kiitokset muuten kuumettako se oli kun infosi siitä että nuhaista vauvaa saa ulkoiluttaa? Tämäkin tieto pelasti viikkoni... Päästiin vihdoin eilen ekaa kertaa ulos kunnolla vauvan kanssa kun täällä on ollut koko ajan tähän viikkoon asti sen verran pakkasta ja tuulta etten ole uskaltanut ulkoilla kuin lämpimään autoon =)



Fassiloora: Muistanpas itsekkin tuon vaiheen esikolla... osanottoni. Esikkomme on tosin nyt jo melkein 5-vuotias, samantapaista käytöstä on edelleen välillä havaittavissa, mutta huomattavasti lievempänä, ja nyt vähän vanhempana kuuluisat uhkailu, lahjonta ja kiristyskin toimivat jo paremmin kun poika ymmärtää vähän enemmän kuin kolme vuotiaana seuraukset. Koita siis jaksaa, kyllä tuon luulisi rauhoittuvan... ja onneksi kohta on kesä eikä enään tarvitse pukea haalareita päälle.



Jospas tästä menisi siivoilemaan ennen papin tuloa...



sina77 & Elmeri 1kk 5pv

olis ihana lähtee ulos kävelylle,mut mua laiskottaa ihan kekenä.

just ja just jaksoin kauppaan kävellä ja ihan yksin.



mua alkaa masentaa tää mun makeanhimo,MITÄ HELVETTIÄ MÄ TEEN SILLE????? mä syön karkkia ja makeeta ihan älyttömästi.mä en kestä.



Mun on pakko kysyä et mitä teille on sanottu neuvolassa jotka ovat tuleet raskaaksi piakkoin synnytyksen jälkeen?? luin juuri tätä pinoo ja aika pieniä ikäeroja on muutamilla. ukko meinaan väläytti josko tehtäis toinen ja viimenen muksu tähän het perää.koska aion varata lekurissa nyt sit sterilisaatioon ajan,siihen on kuulemma vuoden jonot..joten kerkeis toisen tässä vääntää.



ja fassilooralle, vai kenen kersa se kiukutteli pukemisesta. koeta silleen et laitat sen sit ulos semmosenaan kun on itse kerennyt pukee,eli puolialastomana. ei varmaan halua montaakaan askelta kävellä ilman kenkiä tai takkia. tyttäreni nimittäin oli mato pukemaan,aina tuli huutoo ja raivoomista. kyllästyin siihen ja sanoin aina kun itse olin pukenut et nyt mennään ja talutin tyttöä rappuun,muutaman kerran mentiin sukkahousuilla alaovelle saakka;))) ja kerran päiväkodista lähdettiin talvella ilman kenkiä kun ei kerran saanut niitä jalkaansa, eipä halunnut montaakaan askelta hangessa ottaa!!!!



jälkivuodosta:mulla se loppui jo pari viikkoa sitten, viimeset päivät olikin vaan satunnaista tiputtelua.onneksi pääsi noin vähällä.



mä taidan mennä makoilemaan kun kaikki muutkin täällä näköjään tekee sitä.



kuumetta ja Dunia 1kk 6 pv

Vielä tosta esikoisesta. Vielä enemmän mua ottaa aivoon itseni, kun ei kestä hermot pojan temppuilua. Mä kun kuitenkin olen se aikuinen, niin ei uskoisi sitä... Mitenköhän tulevaisuudessa kestää hermot kahden lapsen kanssa?! Meillä on nyt jonkin aikaa ollut käytössä sekä jäähy (meillä se on " tuhmailutuoli" eteisessä, jonne joutuu, jos temppuilee, eikä parista kiellosta usko) että lelujen pois ottaminen. Joskus ne vielä toimi, mutta ei enää. Ja mulle itselle tulee aina se kierre, että kun karjumisen (eli huutamisen) tielle lähtee, niin siltä on tosi vaikea päästä pois. Eikä toi huutokaan tehoa ollenkaan. Pukemisessa kyllä monesti sanon pojalle, että äiti lähtee nyt, mutta kun en kuitenkaan voi oikeasti lähteä, niin eipä ole paljon hyötyä. Sitä haluaisin kokeilla, että laittaisin pojan sisävaatteissa ulos, mutta sitten pitäis tulla uudelleen pukemaan, enkä jaksa ravata tuolla rapussa montaa kertaa. Mutta ehkä teen niin joku päivä. Välillä kysyn pojalta, että meneekö hän sitten ulos ilman ulkovaatteita, kun ei voi pukea, niin vastaus on kyllä aina " EI" . Eli saattaisi toimia se, että laittaa pojan ulos sisävaatteissa. Kerran miehellä meni totaalisesti hermo ton pojan pukemistemppuiluun ja laittoi pojan hetkeksi parvekkeelle. Oli pakkasta ja pojalla vain sisävaatteet päällä, mutta poikapa ei halunnut tulla enää sisään parvekkeelta... Sanoi vaan, että " Ovi kiinni, mä olen täällä" . En siis kannata mitään parveke-jäähyjä pakkasella, mutta kerran kun sitä on siis testattu, niin ei siitäkään mitään hyötyä ollut. Meidän perheestä saa varmaan kamalan kuvan, mutta ei me oikeasti olla niin kamalia! Tai ollaan varmaan aina toisinaan, mutta jos poika käyttäytyy edes suht ihmisiksi, niin ollaan kyllä ihan hyvät vanhemmat =) Poika vaan ei ole ihan helpoimmasta päästä... Mutta ihanaa, kun tänne saa purkaa tuntojaan!



No, " pari" sanaa vielä tytöstäkin. Eilen oltiin siis ekan kerran lasten kanssa päivä keskenämme. Tyttö on nyt herännyt aamulla tosi aikaisin, jo klo 7 aikaan (poika heräsi vauvana aina vasta klo 12 aikaan). Aamulla on nukkunut hetken aikaa sitterissä tai jossain ja kunnon unille on alkanut, kun ollaan lähdetty puistoon klo 10-11 aikaan. Tyttö on sitten vielä jatkanut uniaan kotona parvekkeella ja nukkunut yhteensä 3-4 h. Yritän saada esikoisen nukahtamaan päiväunille ennen kuin vauva herää, jotta saisin itse nukuttua hetken aikaa. Iltapäivät on ollut vähän hankalia, kun tyttö ei jaksa valvoa kuin tunnin verran, muttei silti meinaa nukahtaa sisällä mihinkään. Sylissä vähän torkkuu, mutta mulla ei ole mahiksia välttämättä pitää koko ajan sylissä, kun on tosiaan toi esikoinenkin. Pitää alkaa nukuttamaan tyttöä liinassa näin päivisin, että jää kädet vapaiksi. Poika oli meillä ekat 3-4 kk tosi paljon liinassa (kun ei rattaissa ollut) ja oli siinä 99 5 tyytyväinen, mutta tyttö ei tunnu olevan niin liina-tyyyppiä. Ehkä tottuu ajan kanssa. Ruoan jälkeen on pakko lähteä ulos, että saadaan tyttö taas nukkumaan kunnolla (se 3-4 h). Hassua, kun riittää, että kävelee hetken aikaa ulkona ja vie sitten tytön parvekkeelle, mutta jos vie suoraan parvekkeelle (ilman ulkona käymistä), niin tyttö nukkuu huonosti.



Viime yönä kokeilin sitä, että laitoin tytön syönnin jälkeen omaan kehtoonsa, jos nukkuisi siellä hieman pidemmät pätkät kuin sen ½-2 h, mitä vieressä nukkuu. No, ei auttanut ja mä jouduin valvomaan imetyksen ajan ja sen jälkeen nousemaan ylös, että sain tytön kehtoonsa. Eli ensi yönä jatketaan taas perhepedissä nukkumista. Sitä kyllä mietin, että oisko hullua laittaa tyttö ekaksi pätkäksi parvekkeelle nukkumaan, kun nukkuu siellä parhaiten. Jos lähtis vielä illalla kävelylle ja menis itse heti sen jälkeen nukkumaan, niin jos tyttö nukkuis edes 3 h niin kuin on parvekkeella nukkunut, niin sais itse vaikka 2 h nukuttua. Taidanpa kokeilla sitäkin. Haluan nimittäin edes kerran yössä nukkua ton 2 h pätkän! En voi käsittää, miten niin monien vauvat syö vain 1-2 kertaa yössä, kun meillä syödään ainakin 5 kertaa (molemmista rinnoista vielä). Ja yökin on viime aikoina tarkoittanut noin klo 23-07 eli ei kovin pitkää aikaa.



Huh, kun tulee hiki tän liinan kanssa. Nyt täytyy mennä tekemään ruokaa... Ihanaa, että olette olemassa!



T:Fassiloora ja tyttö edelleen tasan 4 viikkoa

FASSILOORA tuskaili kiukuttelevan taaperon kanssa.. Joku tuossa jo ehdottikin uhkailua, että jää sitten kotiin ja äiti ja vauva lähtee kaksin ulos. Meillä on kiltti esikoinen, muttei aina antaisi isin pukea vaan temppuilee. Nyt ollaankin sanottu, että heippa, me sitten lähdetään vauvan kanssa ulos, jää sinä kotiin. Sitten kun alkaakin sanomaan itku silmässä että ei ei, niin sitten vain pyydetään hyvin äkkiä pukemaan että ehtii mukaan. Hyvin toimii ainakin meillä :) Vielä ei ole tarvinnut toteuttaa uhkausta, mutta sekin aiotaan tehdä jos ei tule mukaan, eli " jätetään kotiin" eli oven ulkopuolelle sitten kuuntelemaan. Toivottavasti ei kuitenkaan tartteis alkaa toteuttamaan. Toivon, että tyttö antaa mun pukea itsensä sitten kun jään lasten kanssa kotiin. Ja onneksi tämä toppapukukausi on loppumassa pian joten helpottaa tuo lasten kanssa uloslähtö.



JÄLKIVUODOSTA joku kyseli ja mua askarruttaa sama juttu. Miten monta viikkoa teillä on jälkivuoto kestänyt? Onko eroa onko ensi- vai uudelleensynnyttäjä?



Esikosta mulla loppui vuoto alle 2 viikossa, nyt jatkuu vieläkin (tänään tasan 3vk synnytyksestä). Tai on loppunut jo kaksi kertaa (kolmannen kerran tänään, saas nähdä josko lopullisesti tällä kertaa). Eli on pitänyt päivän-puolentoista taukoja ja taas jatkunut. Hyvin vähäistä vuoto on ollut koko ajan, jo alle kaksi päivää synnytyksestä alkoi tulemaan sitä ruskeaa vähäistä vuotoa jota vuoto on ollutkin koko tämän ajan. Ehdimme jo harrastamaan seksiäkin 8pv synnytyksestä kun vuoto oli " lakannut" , mutta jo seksin aikana alkoi taas valumaan. Mietin vain onko eroa monesko synnytys on, koska nythän on tullut niitä jälkisupistuksia hirmusti, ainakin ekat kaksi viikkoa mua supisteli aina kun imetin. Voisiko aiheuttaa pidempäkestoisempaa vuotamista? Sain esikon synnytyksen jälkeen myös 3pv supistavia lääkkeitä kun epäiltiin että on jäänyt kalvoja sisään, joten ajattelin jos se olisi nopeuttanut kohdun tyhjentymistä?



Meillä vauski voi hyvin, kasvaa ihan silmissä! Eilen väläytti ekat hymynsä meille, oli valloittavaa! Onhan hän unissaan hymyillyt niitä tahattomia, mutta nyt tuli ihan suoraan silmiin katsoen niiiiin isot ja leveät hymyt <3 <3 <3



Lisäksi vauva on jotenkin oppinut ajastamaan mun rinnat! Aina vähän ennen hänen heräämistään mulla alkaa tissit jomottamaan ja kiristämään. Tuolla tytöllä on varmaan jossain jokin kauko-ohjauslaite tähän maitobaariin ;)



Jaaha, nyt onkin jo nälkäisenä tuolla sängyssä, gotta go!



Hyvät voinnit teille!





Mikaela ja tyttö 3vk tasan

Ihan pikaisesti ekana Austenille, jos vaikka pikku-tai keskisisko:) sattuu kohta heräämään...



Eli meillä kaksi vanhempaa tyttöä ovat molemmat aikoinaan olleet tossa samassa tilanteessa kuin Reetta nyt, eivätkä mitenkään hirveästi edes pulautelleet. Kummankin kasvut siis kontrollissa, ekan kanssa yritin hulluna syöttää pullosta (imetys meni persiilleen alusta asti) ja kakkosen kanssa istuttiin tissi suussa 23h/vrk (ei huolinut sitten millään pulloa). Tiedän TODELLAKIN tunteen, kun tuntuu, et enkö mä tätä saa edes kasvamaan... Meillä ei auttanut kuin aika. Esikoisen käyrät " normalisoitui" noin puolivuotiaana, kakkosen vasta 2-vuotiaana, mutta sillä olikin paljon ruoka-aineallergioita, jotka pysyi ekan vuoden ajan piilossa. Myöhemmin olen ajatellut, että on ne kasvukäyrätkin tosi tarkkoja, kun ei nyt kuitenkaan mitään ihan kauheen pieniä olleet noi meidänkään tytöt, ehkä niitä seurataan ja niistä vouhotetaan vähän liikaa! Kyllä se Reettakin siitä lähtee kasvamaan, meidän esikoisesta ennustettu tarkkojen laskelmien mukaan 172-senttistä aikuista, vaikka niin oli ongelmia alussa...



" Almankin" kanssa olen stressannut käyristä, vaikka painoi tosiaan syntyessään melkein sen viisi kiloa. Just eilen oltiin neuvolassa ja jännitin, onko maitoa tullut tarpeeksi vai pitäiskö antaa pullosta lisää. Ihan hyvin oli kumminkin noussut, meillä kun putosi sairaalassa ollessa melkein puoli kiloa tuo paino.



Vähän liian hyvin menee edelleen, kahden huutajan äitinä odottelen koko ajan, milloin tällä kertaa " repeää" . Syöminen tihenee illasta ja varsinkin silloin tuntuu, ettei maito riitä, mutta sitten nukkuu kuitenkin niin hyviä 3-4 tunnin pätkiä, ettei voi olla nälissäänkään. Musta ihan tuntuu, niinkuin " Alma" tajuaisi jo yön ja päivän eroa, ei vaadi öisin juurikaan muuta kuin tissiä, syöminen tosin edelleen kestää noin tunnin. Miten kauan teillä muilla kestää yösyötöt, siis nimenomaan tissitykset?



Nyt pitää mennä, isillä iltatöitä, yksin kolmen mimmin kanssa hela ilta...



adalmiina

Fassilooran kanssa samoja ongelmia, 3-vuotias uhmis joka haluaa tehdä kaiken ite, muttei kumminkaan saa mitään tehtyä. Uloslähtö on se ärsyttävin tilanne kun ei vaatteet mene päälle ei sitten millään vaan vaatekasassa istutaan ja tehhään kaikkea muuta. Yks päivä jyräsin vaunuilla vaatteiden päältä ja menin vauvan kans pihalle. Niimpä tyttö karjui sitten oven raossa vaatteitaan. Toinen mikä ärsyttää kun neiti on niin mielettömän väsynyt eikä osaa edes puhua väsymyksen takia oikein vaan komentelee ja karjuu kaikki asiat. Päikkäreille en saa asettumaan millään vaikka herää aamulla tosi aikaisin (7-8aikaan). Nuijanukutuksenko annan että saan sen välillä hiljaiseksi?? Väsyneenä raivostuu pikkuasioista (ihan niinku minäkin) eikä mun muutenkin kireä pinna jaksa semmoista joten minäkin tunnustaudun kolmivuotiaaksi (nolona). sitten on vielä nuo ekaluokkalainen ja eskari asia erikseen. Mutta kolmivuotias koettelee hermoja tällä hetkellä eniten.



Vauva meillä on kiltti ja ihana vaikka aika totinen tyttö. Tänään hymyili KUNNOLLA ensimmäisen kerran ja jutteli takaisin " gyygyy" . Neljän viikon iässä hymyili yhden kerran tarkoituksella, mutta sen jälkeen ei pariin viikkoon hymyä irronnut millään.



Jälkivuodosta...Mulla kesti nyt neljännellä kertaa kauimmin, 4viikkoa (ed synnytysten jälkeen kestänyt 2-3vk) vieläkin tulee välillä vaaleanpunaista vuotoa pikkusen.



KakkaGalluppia: Kuinka usei teidän vauvat kakkaa ja minkälaista kakka on? Hassua kysyä tämmöistä, mutta ihmetyttää tuo meijän vauvan kakka...

On väriltään ihan ruohon vihreää ja sitä on joka vaipassa eikä ne ole mitään pikkupieruja vaan kunnon pläjiä...

cuplaton ja relatipat käytössä, relatipoissa pidin taukoa, mutta ei ollut vaikutusta joten aloitin uuelleen.



Onnittelut vielä mannalle (ei tainnu mennä oikein..) vauvasta!



matilda & Lumi 6vk