Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Professori: Suomen koulujärjestelmässä vakava sisäänrakennettu ongelma

Vierailija
23.01.2017 |

"Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen arvioi, että poikien tyttöjä huonompi koulumenestys liittyy asenneongelmaan, joka on juurtunut syvälle suomalaiseen koulujärjestelmään.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee sitä, miksi tilanne ei muutu vaikka asia nostetaan esille säännöllisesti. Hän kaipaisi selvää tutkimustulosta siitä, mikä tyttöjen ja poikien välisen eron selittää.

– Kääntäisin katseen siihen, miksi meidän arviointisysteemimme tytöille ja pojille ovat niin erilaiset. Meillä on (koulussa) sellainen sisäänrakennettu systeemi, että tyttöjä ja poika arvioidaan eri tavalla, Keltikangas-Järvinen toteaa MTV Uutisten haastattelussa.

– Havaitsimme omassa tutkimuksessamme, että kun tytön tyyli toimia, siis hänen synnynnäinen temperamenttinsa, on sellainen, mitä meidän yhteiskuntamme arvostaa, eli ekstrovertti, ulospäin suuntautunut, avoin, hän saa siitä reippaasti bonuksia, enemmän kuin poika. Vastaavasti jos poika on varautunut, ujo, ehkä hieman huonotuulinen, sisäänpäin kääntynyt, häntä rangaistaan siitä huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Tämä on mystinen arvoitus. Minkä takia kouluun on rakennettu tämmöinen?."

Kommentit (85)

Vierailija
61/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ja asiallinen kysymys. Koulussa pärstäkertoimella on liian suuri merkitys arvosanoihin.

Onko kouluissakin niin että viehättäviä oppilaita suositaan enemmän kuin muita? Koska tämä ainakin pätee esimerkiksi työpaikoilla mm. siten, että kauniit saavat parempaa palkkaa.

Tämähän on ihan tutkittu ilmiö, joka vaikuttaa ihmisen saamaan kohteluun läpi elämänkaaren. 

Söpö vauva saa synnytyslaitoksella hoitajilta enemmän huomiota, päiväkodissa söpöt lapset saa vähemmän toruja, koulussa parempia arvosanoja ja opet tykkäävät enemmän. Työelämässä kaunis/komea saa parempaa palkkaa. Näin siis molempien sukupuolten kohdalla, hyvännäköisellä elämä on helpompaa.

Vierailija
62/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vielä kun joku opettaisi pojille miksi heidän tulee oppia! Tämä on peruskysymys, johon viisaat Maisterit eivät ole keksineet vastausta.

On opettajan tehtävä opettaa, vielä sellaisella opettamistavalla ja -tyylillä, että oppiminen kiinnostaa oikeasti kaikkia oppilaita. Toki naisvaltaisilla aloilla vastuu omasta työstä on täysin vieras ajatus.

Parhaat opettajat ovat miehiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ja asiallinen kysymys. Koulussa pärstäkertoimella on liian suuri merkitys arvosanoihin.

Onko kouluissakin niin että viehättäviä oppilaita suositaan enemmän kuin muita? Koska tämä ainakin pätee esimerkiksi työpaikoilla mm. siten, että kauniit saavat parempaa palkkaa.

Tämähän on ihan tutkittu ilmiö, joka vaikuttaa ihmisen saamaan kohteluun läpi elämänkaaren. 

Söpö vauva saa synnytyslaitoksella hoitajilta enemmän huomiota, päiväkodissa söpöt lapset saa vähemmän toruja, koulussa parempia arvosanoja ja opet tykkäävät enemmän. Työelämässä kaunis/komea saa parempaa palkkaa. Näin siis molempien sukupuolten kohdalla, hyvännäköisellä elämä on helpompaa.

Siksikö Tarja Halonenkin pääsi aina presidentiksi asti?

Vierailija
64/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oman kokemukseni mukaan poikien tekemisiä katsottiin läpi sormien. Ai että häiriköi ja kiusaa tunnilla, ei haittaa, pojat on poikia ja onhan se hyvä matikassa! Pienemmillä ponnisteluilla pojille annettiin luokassani hyviä numeroita, kuvaamataidossa rumatkin työt oli upeita, koska se riittää että pojat yrittää!

Tyttöjen piti osoittaa taitonsa vain kokeilla ja näyttämällä. Ei ollut mitään oletusta että olisi hyvä missään. Vaikka kokeesta sai 10 saattoi todistukseen tulla 9 koska "ei käyttäytynyt hyvin" vaikka oikeasti käyttäytyi. Pojilla saattoi nousta ysi kymppiin, vaikka häiriköivät hirveästi.

Luokassani tyttöjen virheitä puitiin isoon ääneen ja kiusaamisesta puhuttiin, samaan aikaan kun pojat tekivät mitä halusivat eikä kukaan puuttunut.

Enkä ole käynyt alakoulua 70-luvulla, ihan vuosina 2003-2009. Itse olen kokenut, että pojat pääsivät helpommalla. Että inhoan sitä mun poikien huonoa käytöstä selitetään sillä että ne on poikia. Huono käytös on huonoa käytöstä oli sitten tyttö, poika tai taisteluhelikopteri.

Nämä artikkelit ja tutkimukset ovat tosi asenteellisia. Pitää selitellä sitä miksi pojat eivät enää pärjää. Johtuu siitä että oikeasti heidät päästettiin ennen helpolla ja nyt pitääkin tehdä jotain.

Vierailija
65/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidinkielenopettaja on oikeassa. Ei niitä saada niitä tyhmiä oppimaan kepillä eikä videoilla.

Ainoa, mikä vaikuttaa on se, kuinka paljon oppilas uskoo tarvitsevansa koulumenestystä koulun jälkeen. Ja tähän vaikuttavat vanhemmat usein eniten.

Miksei voida suoraan sanoa, että sä Jami muuten myyt persettä torilla kakskymppisenä, jos et opi lukemaan etkä kirjoittamaan NYT. Ja tässä 200 hengen taajamassa ei sitten kauppa todennäköisesti käy sen perseen kanssa kovinkaan hyvin.

Tärkeintä olisi opettaa vaikkapa, että nää sosiaaliturvajärjestelmät ajetaan täydellisesti alas siihen mennessä, kun olette aikuisia, ja siinä vaiheessa olisi aika v*tun hyvä osata kieliä, sillä tässä maassa teille ei välttämättä ole toimeentuloa.

Vierailija
66/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellinen ongelma on se, että koulujen opetus ei tue poikien tapaa oppia.  Siksi miehiä hakeutuu oettajakoulutukseenkin vähemmän.

Opetus olisi korkein aika uudistaa ottamaan huomioon poikien tarpeet , korkeakoulut ovat täynnä naisia.

Aivokuvauksissa on ilmennyt, että pojat ratkovat kielellisiä valmiuksia vaativia tehtäviä toisilla aivojen osilla kuin tytöt. Myös eri aivoalueiden aktiivisuudessa on jonkin verran eroa. Testi, jossa lapset näkevät sanan kuulematta sitä tai kuulevat sanan näkemättä sitä, on paljastanut, että tytöt käsittelevät kieltä yleensä abstraktisemmin eli käsitteellisemmin kuin pojat. Pojat taas soveltavat enemmän sensorista eli aistitietoon perustuvaa lähestymistapaa.

Aivokuvausten mukaan tytöt käsittelevätkin kieltä enimmäkseen niillä osilla, jotka liittyvät käsitteelliseen ajatteluun, kun taas pojat käyttävät lähinnä näkö- ja kuuloalueita. Tämä vaikuttaa oppimistapaan. Ero ei ole kovin suuri, mutta ilmeisesti sillä on merkitystä.

Olen äikänope yläasteella ja voin sanoa, että tuo on potaskaa.

Nykykoulussa on monenlaisia kirjallisia töitä ja suullisia, esittelyjä, puheita, keskusteluita, esitelmiä, on opettajajohtoista luennointia ja itsenäistä tiedonhakua aiheista, saa tehdä piirrustaen tai powerpointtina tai vaikka näytellen, työskennellään yksin, pareittain, ryhmässä, tehdään tarkan ohjeen mukaan tai vapaasti valiten, luetaan romaanien lisäksi tietokirjoja ja elämäkertoja urheilijoista, saa ilmaista mielipiteitä jne.

Kokemukseni on, että hyvät tekevät ja oppivat hyvin kaikilla tavoilla, kun taas ne eräät muut eivät jaksa/viitsi/osaa/vaivaudu/osaa/opi vaikka olisi minkämoinen metodi meneillään. Tulokset ovat ihan samantasoiset, tekevät nämä sankarit sitten puhetta tai piirrustusta formulatähdestä tai novellianalyysia Minna Canthin teoksesta.

Ja nämä näkö- ja kuuloalueet, hah! Jos näytän oppilaille audiovisuaalista materiaalia opiskeltavasta aiheesta, eivät ne pojat opi sitä yhtään paremmin. Samat oppilaat, jotka ymmärtävät lukemaansa, bongaavat parhaiten asiat myös videolta.

Opettajat opettavat nykyään varsin vaihtelevin metodein. Samaa aihetta lähestytään monella tavalla: luetaan, katsotaan, kuunnellaan, piirretään, kirjoitetaan, puhutaan. Lopputulokseen tämä ei vaikuta mitään, vaikka tunnit ovatkin vaihtelevampi ja siinä mielessä mukavampia.

On yksi suurimmista kouluopetukseen liittyvistä harhoista, että joku heikompi, sisäistä motivaatiopulaa poteva poika saadaan jotenkin mystisesti oppimaan paremmin, kun vain ope keksisi oikean metodin. Todellisuus on, että heikko on heikko vaikka voissa paistaisi, ja ne kaikki metodit ovat jo käytössä. Ja ihan vapaasti voi itse kukin tulla puolestani kokeilemaan, miten herätetään sen murkkupojan sisäinen motivaatio opiskella opsin mukaan 30 tunniksi viikossa.

Säälin poikaoppilaitasi, koska miesvihainen asenteesi on käsin kosketeltavaa.

Mieleeni tulee oma lukion ruotsinopettajani, joka jaksoi kolme vuotta kertoa minulle kuinka en koskaan tule pääsemään ruotsin kirjoituksista läpi ja opettamiseni on vain ajanhukkaa. Samaisen opettajan leuka oli pudota lattiaan ja ilme oli epätoivoisen tuskainen kun tarkisti ruotsinkirjoitusteni palautuneen arvosanan joka oli heittämällä M. Näin siis vuonna -98

Kannattaisi varmaan miettiä tuota omaa asennettasi ja koittaa päästä eroon miesvihastasi.

Hahah, eräskin poikaoppilas sanoi, että koulussa ei olisi mitään ongelmia, jos kaikki opettajat olisivat niin kuin minä. Kyseisen pojan arvosanat olivat kyllä minunkin aineessani 5-6, koska jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Ihan hyvin tullaan kundien kanssa juttuun, mutta kun ei riitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmankos oli ysejäkin kymppien joukossa.

Vierailija
68/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nämä tutkimukset ovat rautaista faktaa, joka tietysti feministiä ärsyttää.

Feministi tulkitsee kaiken aina nurinkurisesti. Kun poikien sukupuolielimiä esim. muokataan uskonnon nimissä, niin sekin on jotenkin miesten suosimista. Se on kun päähän ei mahdu kuin ideologinen totuus, ja jos muun hyväksyy, niin huomaisi kuinka pahaksi ihmiseksi on itse muuttunut ja sitä feministi ei kestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä kun joku opettaisi pojille miksi heidän tulee oppia! Tämä on peruskysymys, johon viisaat Maisterit eivät ole keksineet vastausta.

On opettajan tehtävä opettaa, vielä sellaisella opettamistavalla ja -tyylillä, että oppiminen kiinnostaa oikeasti kaikkia oppilaita. Toki naisvaltaisilla aloilla vastuu omasta työstä on täysin vieras ajatus.

Parhaat opettajat ovat miehiä.

Motivaatiolla on valtava merkitys oppimishalulle ja sitä kautta myös oppimistuloksiin. Ihan fiksutkaan oppilaat eivät millään meinaa oppia mm ruotsinkieltä, koska kokevat, etteivät sitä ikinä tarvitse jne. Motivointi ei nyt versinaisesti ole opettajan tehtävä sillä, opittavat asiat tulevat ylhäältä ja 'ne nyt vain on opiskeltava', jotta saa kurssin suoritetuksi. Koulussahan opetetaan hirveä määrä turhaa tauhkaa, joita ei ikinä tarvitse enää koulusta ulos päästyä tietää. Pojat vain eivät tajua, että asiat kannattaa osata arvosanojen ja parempien jatkomahdollisuuksien takia, ei välttämättä siksi, että siitä olisi jotain oikeaa hyötyä.

Vierailija
70/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksei voida suoraan sanoa, että sä Jami muuten myyt persettä torilla kakskymppisenä, jos et opi lukemaan etkä kirjoittamaan NYT.  

Mutkun Jamia ja Janica-Jessicaa EI KIINNOSTA! 

Ja kun kaiken pitää nykyään olla kivaa ja innostavaa, niin ei voi vaatia Jamia tai Janica-Jessicaa tekemään koulussa tai elämässä muutenkaan mitään mikä ei ole mukavaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on yx lapsi ja on poika ja todella hyvin menestynyt koulussa ja pääsi yliopistoon 18 v jonne erittäin vaikee päästä ja oli pääsykokeet. Kerroin miksi kannattaa käydä koulua jne. Innostin.motivoin.kehuin ja jopa palkitsin rahalla. Käytöshän se tahtoi olla huonoin eli 8. Välillä urheilu.

Vierailija
72/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei voida suoraan sanoa, että sä Jami muuten myyt persettä torilla kakskymppisenä, jos et opi lukemaan etkä kirjoittamaan NYT.  

Mutkun Jamia ja Janica-Jessicaa EI KIINNOSTA! 

Ja kun kaiken pitää nykyään olla kivaa ja innostavaa, niin ei voi vaatia Jamia tai Janica-Jessicaa tekemään koulussa tai elämässä muutenkaan mitään mikä ei ole mukavaa. 

Ei kun siis tässä just tehdään siitä kiinnostavaa. Itketään ja kiinnostutaan, jos ei muuten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuo olisi ongelma, kun aikuisina miehet kuitenkin jylläävät maailmassa oman tahtonsa mukaan?

Siitä on on oikeastaan haittaa molemmille sukupuolille, että tytöille annetaan korkeampia arvosanoja kuin he ansaitsisivat. Tämä vaikuttaa siihen, että pojat luulevat olevansa todellista tasoaan huonompia koulussa ja tytöt vastaavasti parempia. Aikuisena sitten tytöistä kasvaa humanisteja, jotka kuvittelevat olevansa liian fiksuja putkimiehille. 

Kommenttini on tottakai ot mutta pakko naurahtaa; olen juurikin humanisti ja avopuolisoni putkimies.

Ongelma on kuitenkin todellinen. Helsinki on "täynnä" akateemisia sinkkunaisia, joille ei kelpaa kuin akateeminen mies.

Maailma on täynnä akateemisia miehiä. Ei tarvitse tyytyä amk-tasoon tahikka amitsuun.

Vierailija
74/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arvioin oppilaitani heidän tuntiosaamisensa ja töittensä jäljen avulla, en pästäkertoimella. Jos työt on hyvin tehty ja tuntiaktiivisuuttakin riittää, annan hyvän numeron sekä tytöille että pojille. On kertynyt tuhansien oppilaiden arvioinnista kokemusta yläkoulussa tähän asti. Kuinka monta oppilasta professori on opettanut ja arvioinut? Ns. asiantuntijoita riittää järkyttävän paljon kasvatustieteen ympärillä. Itse opetustoimeen EI anneta lisää resursseja mutta professoreiden palkkoja on varaa valtiolla maksaa näistä ns. asiantuntijalausunnoista. Itse arvostan sekä tytöissä että pojissa hyvää käytöstä sekä opitunnilla että muuten koulussa. Toisille vittuilu ja nahistelu, läksyjen tekemättömyys, kirjojen ja kynien poisjäänti sekä kokeisiin surkea valmistelu ja surkea koetulos antaa numeroksi tällaiselle melko huonon numeron. Ei se sen kummempaa ole. Turha lässytys pitää nyt lopettaa kokonaan ja antaa resursseja apukoulujen uudelleen perustamiseen ja tasokurssien luomiseen luonnontieteissä ja kielissä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimii suuntaan tai toiseen. Tänään kirjoittaessani tuli mieleen, kun kielten kokeessa sain miinuksia, koska opettaja ei muka saanut selvää, oliko kirjain e vai c. Sana oli esim. peanut, jolloin siinä olisi lukenut pceanut c:llä. Poikien harankanvarpaat varmasti olisivat menneet seulan läpi. Mainittakoon, että käsialani on erinomaista ja saan vieläkin siitä kehuja, mutta kynä oli tylsistynyt vähän liikaa.

Vierailija
76/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"tyttöjä ja poika arvioidaan eri tavalla"

Joo varmaan näinkn, mutta vielä räikeämpää on arvioida open suosikkeja eri tavalla kuin muita oppilaita. Pärstäkerroin tuo numeron tai kaksi lisää todistukseen. Toki tämä sama ilmiö on tuttu työelämästä.

Vierailija
77/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Arvioin oppilaitani heidän tuntiosaamisensa ja töittensä jäljen avulla, en pästäkertoimella. Jos työt on hyvin tehty ja tuntiaktiivisuuttakin riittää, annan hyvän numeron sekä tytöille että pojille. On kertynyt tuhansien oppilaiden arvioinnista kokemusta yläkoulussa tähän asti. Kuinka monta oppilasta professori on opettanut ja arvioinut? Ns. asiantuntijoita riittää järkyttävän paljon kasvatustieteen ympärillä. Itse opetustoimeen EI anneta lisää resursseja mutta professoreiden palkkoja on varaa valtiolla maksaa näistä ns. asiantuntijalausunnoista. Itse arvostan sekä tytöissä että pojissa hyvää käytöstä sekä opitunnilla että muuten koulussa. Toisille vittuilu ja nahistelu, läksyjen tekemättömyys, kirjojen ja kynien poisjäänti sekä kokeisiin surkea valmistelu ja surkea koetulos antaa numeroksi tällaiselle melko huonon numeron. Ei se sen kummempaa ole. Turha lässytys pitää nyt lopettaa kokonaan ja antaa resursseja apukoulujen uudelleen perustamiseen ja tasokurssien luomiseen luonnontieteissä ja kielissä. 

Kaikille sama opetus ei todellakaan ole toimiva menetelmä. Tasokursseja ihan joka aineeseen.

Vierailija
78/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vastaavasti jos poika on varautunut, ujo, ehkä hieman huonotuulinen, sisäänpäin kääntynyt, häntä rangaistaan siitä huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Tämä on mystinen arvoitus. Minkä takia kouluun on rakennettu tämmöinen?."

Koska suurinosa opettajista (3/4) on naisia. Naiset rankaisevat epäsosiaalisesta käytöksestä huomattavasti kovempaa ja laaja-alaisemmin.

Valmistautukaa että 30% osuus pojista menee ysiltä kortistoon... Peruskoulu on päin helvettiä.

Vierailija
79/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellinen ongelma on se, että koulujen opetus ei tue poikien tapaa oppia.  Siksi miehiä hakeutuu oettajakoulutukseenkin vähemmän.

Opetus olisi korkein aika uudistaa ottamaan huomioon poikien tarpeet , korkeakoulut ovat täynnä naisia.

Aivokuvauksissa on ilmennyt, että pojat ratkovat kielellisiä valmiuksia vaativia tehtäviä toisilla aivojen osilla kuin tytöt. Myös eri aivoalueiden aktiivisuudessa on jonkin verran eroa. Testi, jossa lapset näkevät sanan kuulematta sitä tai kuulevat sanan näkemättä sitä, on paljastanut, että tytöt käsittelevät kieltä yleensä abstraktisemmin eli käsitteellisemmin kuin pojat. Pojat taas soveltavat enemmän sensorista eli aistitietoon perustuvaa lähestymistapaa.

Aivokuvausten mukaan tytöt käsittelevätkin kieltä enimmäkseen niillä osilla, jotka liittyvät käsitteelliseen ajatteluun, kun taas pojat käyttävät lähinnä näkö- ja kuuloalueita. Tämä vaikuttaa oppimistapaan. Ero ei ole kovin suuri, mutta ilmeisesti sillä on merkitystä.

Olen äikänope yläasteella ja voin sanoa, että tuo on potaskaa.

Nykykoulussa on monenlaisia kirjallisia töitä ja suullisia, esittelyjä, puheita, keskusteluita, esitelmiä, on opettajajohtoista luennointia ja itsenäistä tiedonhakua aiheista, saa tehdä piirrustaen tai powerpointtina tai vaikka näytellen, työskennellään yksin, pareittain, ryhmässä, tehdään tarkan ohjeen mukaan tai vapaasti valiten, luetaan romaanien lisäksi tietokirjoja ja elämäkertoja urheilijoista, saa ilmaista mielipiteitä jne.

Kokemukseni on, että hyvät tekevät ja oppivat hyvin kaikilla tavoilla, kun taas ne eräät muut eivät jaksa/viitsi/osaa/vaivaudu/osaa/opi vaikka olisi minkämoinen metodi meneillään. Tulokset ovat ihan samantasoiset, tekevät nämä sankarit sitten puhetta tai piirrustusta formulatähdestä tai novellianalyysia Minna Canthin teoksesta.

Ja nämä näkö- ja kuuloalueet, hah! Jos näytän oppilaille audiovisuaalista materiaalia opiskeltavasta aiheesta, eivät ne pojat opi sitä yhtään paremmin. Samat oppilaat, jotka ymmärtävät lukemaansa, bongaavat parhaiten asiat myös videolta.

Opettajat opettavat nykyään varsin vaihtelevin metodein. Samaa aihetta lähestytään monella tavalla: luetaan, katsotaan, kuunnellaan, piirretään, kirjoitetaan, puhutaan. Lopputulokseen tämä ei vaikuta mitään, vaikka tunnit ovatkin vaihtelevampi ja siinä mielessä mukavampia.

On yksi suurimmista kouluopetukseen liittyvistä harhoista, että joku heikompi, sisäistä motivaatiopulaa poteva poika saadaan jotenkin mystisesti oppimaan paremmin, kun vain ope keksisi oikean metodin. Todellisuus on, että heikko on heikko vaikka voissa paistaisi, ja ne kaikki metodit ovat jo käytössä. Ja ihan vapaasti voi itse kukin tulla puolestani kokeilemaan, miten herätetään sen murkkupojan sisäinen motivaatio opiskella opsin mukaan 30 tunniksi viikossa.

Ottamatta kantaa muihin tässä esitettyihin asioihin puolin tai toisin, tuli minulle ope vuodatuksestasi sellainen fiilis kuin olisit luovuttanut noiden poikien suhteen. Jos fiilikseni osuu oikeaan, tarkoittaa se, että pojat ovat menettäneet viimeisenkin mahdollisuutensa. Pelottava ajatus.

Vierailija
80/85 |
23.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan yhtälailla on minuakin ujoudesta ja hiljaisuudesta rangaistu, vaikka olin tyttö. Esim. en ikinä saanut kymppiä, vaikka taito ja osaaminen olisi riittänyt, mutta tuntiaktiivisuus kuulemma ei. Olin kuitenkin aktiivinen, koska keskityin 110% tunnin aiheeseen, tein tehtävät ja kotiläksyt ahkerasti. Paneuduin huolellisesti kaikkeen ja olin hyvin kiinnostunut asioista. Koen, että minua rangaistiin vain luonteeni vuoksi, kun en tykännyt puhua koko luokan kuullen, jonka vuoksi en viitannut koskaan.

Voi, ihan kuin tyttäreni :( Arviointikeskustelussa opettaja sanoi tytölle että kyllä pitää rohkaistua puhumaan tunnillakin. Pitää rohkaistua? Helppohan se on opettajan sanoa, ekstorvertit tuolle alalle yleensä hakeutuvat ja palkitsevat kaltaisiaan.

Sitähän varten koulussa pitäisi olla ammattitaitoinen henkilökunta, jotka valmentavat ja tukevat lapsia esiintymään ja rohkaistumaan, toimimaan tiiminä ja käyttämään vahvuuksiaan. Omat lapseni ovat käyneet koulua USAssa ja olen nähnyt ihan vierestä, miten sitä työtä tehdään taidolla ja sydämellä ja koko lasten oppimisvuosien ajan. Ja kyllä se vaikuttaa! Totta kai myös se, mihin koti, suku, ystäväpiiri ja naapurusto opettaa pienestä pitäen, vaikuttaa. 

Pärstäkerroin-arvostelusta olen palstalla kirjoittanut monen monta kertaa. Sen sijaan että olisi yksi arvosana, jossa "aktiivisuus" arvioidaan,  lapsia kurmuutetaan sillä joka ikisessä oppiaineessa. Hiljaiset kärsivät,  sukupuolesta riippumatta.  Toisaalta olen itse nähnyt, miten pojat saavat vähemmällä osaamisella mutta "oikealla asenteella" helpommin hyviä arvosanoja ja kaiken maailman tsemppauspalkintoja. 

Mielenkiintoista, että Keltikangas-Järvinen noin vahvasti esittää, että tyttöjä sisäänrakennetusti suositaan koulussa, kun hän itse kuitenkin toteaa myös kaipaavansa "selvää tutkimustulosta siitä, mikä tyttöjen ja poikien välisen eron selittää."

Jostain syystä pojista on jopa hävettävää menestyä muissa kouluaineissa kuin liikunnassa. Toisaalla ehdotettiin, että koska pojat ovat kilpailuhenkisiä, pitäisi luoda kokeissa vapaa ja avoin kilpailutilanne oppilaiden välille ja palkita näkyvästi menestyjät, se kannustaisi.

Omiin kokemuksiin perustuen olisin varmis lyömään vetoa tämän konstin puolesta, joskaan ei ehkä ihan välitöntä muutosta Suomessa saataisi aikaan. USAssa (anteeksi nyt kovasti että viittaan taas tähän, arvaan että kaikkia USA-heittereitä tämä ärsyttää)  annetaan kaikenlaisia tunnustuksia mitä erilaisimmissa asioissa menestyneille, yleensä hieno sertifikaatti ja aplodeja koko koulun edessä ja joskus enemmänkin aina stipendeihin saakka.  Tunnustukset voivat liittyä paitsi menestymiseen kouluaineissa, liikunnassa myös esim. reiluna kaverina toimimisesta, community servicestä, pienempien koululaisten jeesaamisesta, pihan haravoinnista, pikkulintujen pelastamisprojektista, awareness-tilaisuuden järkkäämisestä, fillarilla kokuluun tulemisesta, ihan mistä hyvänsä. 

Tuon kehumisen suhteen olet varmasti oikeassa.

Suomalaisista kuusivuotiaista on tehty ns.lapsibarometritutkimus. Sen mukaan joka viides 6-vuotias poika jää kokonaan ilman kehuja.

Pojista vain kolme neljästä kokee saavansa kehuja. 18 prosenttia ei koe saavansa kehuja ja loput eivät osaa sanoa asiaa varmaksi. Tytöistä lähes yhdeksän kymmenestä sanoo saavansa kehuja. 

Tämä sukupuolten välinen ero on tilastollisesti tutkimuksen ainoa merkittävä poikkeama. Julkistustilaisuudessa selitykseksi tarjottiin muun muassa sitä, että pojat joutuvat tyttöjä helpommin vaikeuksiin ja saavat huonoa palautetta. Arvostelu voi myös jäädä mieleen kehuja syvemmin. 

Lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastajan Terhi Tuukkasen mielestä tutkimus herättää positiivisesta yleiskuvasta huolimatta huolta lasten eriarvoisuudesta. Pieni ryhmä kuusivuotiaista ei tunnista myönteisiä asioita elämässään. Noin kymmenesosa ei esimerkiksi osannut sanoa mitään, missä olisi hyvä. 

Surullista.