Professori: Suomen koulujärjestelmässä vakava sisäänrakennettu ongelma

Vierailija kirjoitti:

On yksi suurimmista kouluopetukseen liittyvistä harhoista, että joku heikompi, sisäistä motivaatiopulaa poteva poika saadaan jotenkin mystisesti oppimaan paremmin, kun vain ope keksisi oikean metodin. Todellisuus on, että heikko on heikko vaikka voissa paistaisi, ja ne kaikki metodit ovat jo käytössä. Ja ihan vapaasti voi itse kukin tulla puolestani kokeilemaan, miten herätetään sen murkkupojan sisäinen motivaatio opiskella opsin mukaan 30 tunniksi viikossa.

Ei varmaan tosiaan auta murkkuun jota ei vaan kiinnosta. Mutta sellaisiin joita edes jonkin verran kiinnostaa, mutta on vaikea oppia, voi auttaa itselle sopivat oppimistavat. 

Itselleni esimerkiksi tämä nykykoulu olisi kauhistus. Olen aina ollut sellainen, että opin lähinnä täydellisessä yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa, mutta kuitenkin niin ettei minun tarvitse olla hiljaa. Kun ratkaisen jotain vaikeaa työongelmaakin, olen etänä kotona töissä, mutta puran jännitystä ja ahdistusta ongelman vaikeudesta ravaamalla kämppää päästä päähän, höpisemällä, lauleskelemalla. Konttorilla en pysty tekemään oikein mitään kun siellä ei voi mölistä ja liikkua, ja toisaalta kuuluu häiriöääntä. 

Siihen aikaan kun itse kävin koulua onneksi oli aika lukemispainotteista, mikä sopi kaltaiselleni hyvin. Mutta taas joillekin ihan muunlaisille ihmisille ei yhtään. Mutta oman kokemuksen perusteella kyllä uskon että joillekin ihmisille voi olla valtava ero oppimiskykyyn, kun löytää omat tapansa oppia ja hyväksyy ne. 

mä kirjoitin lukiossa aineen äikkään ja sain ysin, annoin saman toisessa koulussa olevalle poikaystävälleni, hän sai siitä tismalleen samasta seiskan. että kyllä, asiallinen aloitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä, kun miehet pärjää kuitenkin paremmin työelämässä?

Kyllä tyttöjä ja poikia tarvitsee silti kohdella oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti, vaikka miehet pärjäisivätkin työelämässä naisia paremmin.

Tietenkin se on ihanne, mutta maailma kohtelee ihmisiä pitkälti sukupuolen mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin mikään asia on vain sisäänrakennettuna kouluun vaan jos asia on olemassa yhteiskunnassa, se näkyy myös koulussa. Miehiä ja naisia kohdellaan eri tavalla, Miten sitten muka voisi olla niin, että tyttöjä ja poikia ei kohdeltaisia eri tavalla. Heitä kohdellaan ja se pätee sekä koulussa että kotona. Erään tutkimuksen mukaan perheissä mm. annetaan keskimäärin enemmän viikkorahaa pojille kuin tytöille. Tämä ei tietenkään ole mitenkään yllättävää, koska miehet saavat palkkaakin enemmän. Yhteiskunta odottaa mieheltä aloitteellisuutta ja siksi sitä odotetaan pojalta koulussa. Jos haluatte koulun muuttuvan, pitää muuttaa myös yhteiskuntaa ja perheitä.

Linkkaatko tähän kaikkien niiden alojen työehtosopimusten palkkataulukot , joissa on eri palkat miehille ja naisille? Kiitos.

Taidat itsekin tietää, mistä palkkaerot johtuvat? Naiset ovat kaikessa vastuunpakoilijoita ja hakeutuvat julkisen sektorin suojatyöpaikkoihin vailla vastuuta.

Jaa-a. Itse oon koodari (nainen) yksityisyrityksessä, ja mitä olen meidän alan aika vähien naisten kanssa jutellut, meillä on yleensä varsin huono palkka jopa isoilla kokemusvuosilla. Itse tienaan 3400 kuussa 16 vuoden kokemuksella, java / j2ee full stack developer hommista. Tiedän että miespuoliset aivan samaa työtä tekevät tiimissämme saavat 4200 eurosta ylöspäin, yhden tiedän saavan yli 5000 euroa kuussakin. 

Ja olen pyytänyt lisää palkkaa. Vastaus aina tekosyitä. No kun on huonot ajat ja yt:itäkin päällä joten ei ne ylemmät esimiehet nyt anna lupaa palkankorotuksiin... Tai kun ei ole tehtävänimike muuttunut niin ei voi nostaa palkkaa. Miespuolisille on voinut nostaa. Luulin itse olevani pitkään ainoa jolla ei yhtään nouse palkka vaikka kokemusvuosia tulee, mutta sitten yhdessä projektissa oli kaksi muuta naiskoodaria, ja heilläkin oli paska palkka ja sitä ei suostuttu nostamaan...

Teillähän jännä työpaikka on , kun noin avoimesti jokainen palkkansa ilmoittaa. Vai onko teillä palkkanauhat kaikkien nähtävillä taukotiloissa? Älä viitsi puhua paskaa.

Ei ole nähtävissä, mutta eräissä pikkujouluissa tästä asiasta tuli keskustelua ensimmäisen kerran. Keskustelu alkoi siitä että jotkut oli sitä mieltä, että esim. Insinööriliiton julkaisemat tilastot palkkatasosta on melkoisia, että ei taida meidän työnantaja maksaa sellaisia palkkoja. Jotkut sitten kertoivat mitä tienaavat. Itse en muuten kehdannut, koska alin kerrottu palkka mun jälkeen oli 4200 euroa, ja olisi ollut tosi luuseri olo sanoa että tienaan 800 euroa vielä vähemmän. Joten totesin vaan että tienaan vielä vähemmän kuin ne jotka on sanoneet palkkansa.

Sinänsä kyllä tuo palkkojen kertominen, pienen humalatilan avittamana, ei tainnut solidaarisuutta lisätä. Itse ainakin kun joudun joskus auttelemaan näitä viiden tonnin tienaajia, niin ajattelen, että ei hitto, tehän olette niitä huippuosaajia kun teillä on kova palkkakin, miten tällainen paska perusduunari duunarin palkalla taas joutuukin teitä pelastelemaan pulasta...

Ihmeellistä, että naisia on yhtä paljon työttömänä kuin miehiäkin, jos naisten palkkakustannukset kerran ovat noin paljon edullisempia työnantajille. Eli puhut paskaa.

En ole tuo kirjoitttaja mutta it-alalla myös ja käsitykseni on että koodarinaisia on yleensä vähän mutta äärimmäisen vähän heitä on työttöminä. Ymmärrän kyllä myös miksi: ainakin mun tuntemat on sellaisia tunnollisia puurtajia että ne tekee mukisematta tylsiä rutiinitöitäkin, ihan mitä vaan. Tuo voi olla osasyy huonoon palkkaan, että eivät tunnu kauheasti kyvyistään pitävän meteliä ja jos pomo määrää auttamaan poikia niin ne sitten vaan auttavat, hiljaa ja nöyrästi.

Lapsimaisempiin ihmisiin suhtaudutaan lempeämmin ja anteeksiantavammin kuin aikuismaisiin. Mies on aikuismaisempi ja ihmisten silmissä tavallisesti rumempi kuin nainen. Naisen naama herättää lähtökohtaisesti positiivisia mielleyhtymiä ja miehen ei.

Miesopettaja voi pitää naispuolisista lapsista, koska hänellä on romantisoitunut käsitys tytöistä, jota naisilla ei ole tai hän haluaa jotenkin olla kosketuksissa omaan feminiiniseen puoleensa ja signaloida jaloutta tsemppaamalla tyttöjä, mikä saa hänet näyttämään entistä uljaammalta urokselta.

Naisopettaja taas ei yleensä ajattele samalla tavalla pojista, koska hän on saanut feministisen kasvatuksen, jossa maailman pahuus johtuu miesmäisistä valtarakenteista tai miehistä itsestään (sitä pahuutta ei ole vaivauduttu määrittelemään neutraalilla nimikkeellä, vaan miehiin viittaavalla 'patriarkka' nimellä) eikä hän tule tuntemaan seksuaalista viehätystä suurinta osaa miehistä kohtaan kun taas miesopettaja tulee viehättymään seksuaalisesti suuresta osasta naisia, mikä aiheuttaa sen, että hän alitajuisesti arvioi seksuaalisen kiinnostuksen kohteen myös miellyttäväksi ihmiseksi.

Niin, jospa oikeasti mietittäisiin tätä asiaa eikä vain heiteltäisi arvauksia. Poikien oppimistulokset ovat huonontuneet vasta viime vuosina (suurin ero n. viimeisen 10-15 vuoden ajalta, Pisan mukaan vielä lyhyemmässä ajassa pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen). Koulu on siinä ajassa muuttunut vapaampaan suuntaan, jossa tehdään enemmän ilmiöoppimista, enemmän toiminnallista, enemmän vapaampaa toimintaa. Nyt lääkkeeksi vaaditaan lisää vapautta, että pojat pärjäisivät? Vaikka pojat ovat pärjänneet paremmin koulussa, jossa opettaja on auktoriteetti, jossa oppitunnit ovat olleet hyvin perinteisiä ja joilla on vaadittu paikallaan istumista ja pakertamista. 

Mutta tehdään toki niinkuin asiantuntija sanoo. Annetaan vielä lisää vapautta, lisätään toiminnallisuutta ja jätetään keskittymisen vaatiminen lasten tuleville työpaikoille. Ihmetellään sitten, kun olemme kasvattaneet pari sukupolvea tyyppejä, joiden on mahdotona käydä töissä, koska siellä on pakko puurtaa ja oikeasti keskittyä tekemiseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä, kun miehet pärjää kuitenkin paremmin työelämässä?

Kyllä tyttöjä ja poikia tarvitsee silti kohdella oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti, vaikka miehet pärjäisivätkin työelämässä naisia paremmin.

Tietenkin se on ihanne, mutta maailma kohtelee ihmisiä pitkälti sukupuolen mukaan. 

Ei tässä nyt mistään "maailmasta" ole kyse, vaan opettajista. Joista muuten valtaosa on naisia.

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä ihan hyvä pointti, mutta koulumenestyksen osalta muistetaan kuitenkin että

1. PISA-koe on universaali, täysin vakioitu, anoyymi ja ulkopuolisten arvioima ja tytöt menestyvät siinä silti paremmin joka osa-alueella kuin pojat.

2. Poikien koulumenestyksen romahdus Suomessa on tuore ilmiö, notkahdus tapahtunut 10-20 vuoden sisällä.

Toki koulussa saatu kohtelu vaikuttaa asenteeseen ja motivaatioon ja sitä kautta myös koulumenestykseen, mutta ei pojille anneta huonompia arvosanoja koska ovat poikia.

Ruumiillisen kurituksen kieltäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On yksi suurimmista kouluopetukseen liittyvistä harhoista, että joku heikompi, sisäistä motivaatiopulaa poteva poika saadaan jotenkin mystisesti oppimaan paremmin, kun vain ope keksisi oikean metodin. Todellisuus on, että heikko on heikko vaikka voissa paistaisi, ja ne kaikki metodit ovat jo käytössä. Ja ihan vapaasti voi itse kukin tulla puolestani kokeilemaan, miten herätetään sen murkkupojan sisäinen motivaatio opiskella opsin mukaan 30 tunniksi viikossa.

No tottahan se on että opettaja ja koulu voi vaikuttaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Enemmänkin suuntaisin joidenkin muksujen osalta katseen kotiin. Eikö vanhemmat enää vaadi lapsilta sitä että läksyt ja tehtävät hoidetaan ja kokeisiin luetaan? Onko oikeasti perheitä joissa on ihan ok että  nuori kantaa kotiin kokeista viitosta ja kuutosta "kun ei kiinnostanu"? Hitto, ei se Minna Canthin elämästä kirjoitettava essee kiinnosta muitakaan teinejä, jotkut vaan silti jaksaa sen kirjoittaa ja toiset ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellinen ongelma on se, että koulujen opetus ei tue poikien tapaa oppia.  Siksi miehiä hakeutuu oettajakoulutukseenkin vähemmän.

Opetus olisi korkein aika uudistaa ottamaan huomioon poikien tarpeet , korkeakoulut ovat täynnä naisia.

Aivokuvauksissa on ilmennyt, että pojat ratkovat kielellisiä valmiuksia vaativia tehtäviä toisilla aivojen osilla kuin tytöt. Myös eri aivoalueiden aktiivisuudessa on jonkin verran eroa. Testi, jossa lapset näkevät sanan kuulematta sitä tai kuulevat sanan näkemättä sitä, on paljastanut, että tytöt käsittelevät kieltä yleensä abstraktisemmin eli käsitteellisemmin kuin pojat. Pojat taas soveltavat enemmän sensorista eli aistitietoon perustuvaa lähestymistapaa.

Aivokuvausten mukaan tytöt käsittelevätkin kieltä enimmäkseen niillä osilla, jotka liittyvät käsitteelliseen ajatteluun, kun taas pojat käyttävät lähinnä näkö- ja kuuloalueita. Tämä vaikuttaa oppimistapaan. Ero ei ole kovin suuri, mutta ilmeisesti sillä on merkitystä.

Olen äikänope yläasteella ja voin sanoa, että tuo on potaskaa.

Nykykoulussa on monenlaisia kirjallisia töitä ja suullisia, esittelyjä, puheita, keskusteluita, esitelmiä, on opettajajohtoista luennointia ja itsenäistä tiedonhakua aiheista, saa tehdä piirrustaen tai powerpointtina tai vaikka näytellen, työskennellään yksin, pareittain, ryhmässä, tehdään tarkan ohjeen mukaan tai vapaasti valiten, luetaan romaanien lisäksi tietokirjoja ja elämäkertoja urheilijoista, saa ilmaista mielipiteitä jne.

Kokemukseni on, että hyvät tekevät ja oppivat hyvin kaikilla tavoilla, kun taas ne eräät muut eivät jaksa/viitsi/osaa/vaivaudu/osaa/opi vaikka olisi minkämoinen metodi meneillään. Tulokset ovat ihan samantasoiset, tekevät nämä sankarit sitten puhetta tai piirrustusta formulatähdestä tai novellianalyysia Minna Canthin teoksesta.

Ja nämä näkö- ja kuuloalueet, hah! Jos näytän oppilaille audiovisuaalista materiaalia opiskeltavasta aiheesta, eivät ne pojat opi sitä yhtään paremmin. Samat oppilaat, jotka ymmärtävät lukemaansa, bongaavat parhaiten asiat myös videolta.

Opettajat opettavat nykyään varsin vaihtelevin metodein. Samaa aihetta lähestytään monella tavalla: luetaan, katsotaan, kuunnellaan, piirretään, kirjoitetaan, puhutaan. Lopputulokseen tämä ei vaikuta mitään, vaikka tunnit ovatkin vaihtelevampi ja siinä mielessä mukavampia.

On yksi suurimmista kouluopetukseen liittyvistä harhoista, että joku heikompi, sisäistä motivaatiopulaa poteva poika saadaan jotenkin mystisesti oppimaan paremmin, kun vain ope keksisi oikean metodin. Todellisuus on, että heikko on heikko vaikka voissa paistaisi, ja ne kaikki metodit ovat jo käytössä. Ja ihan vapaasti voi itse kukin tulla puolestani kokeilemaan, miten herätetään sen murkkupojan sisäinen motivaatio opiskella opsin mukaan 30 tunniksi viikossa.

Säälin poikaoppilaitasi, koska miesvihainen asenteesi on käsin kosketeltavaa.

Mieleeni tulee oma lukion ruotsinopettajani, joka jaksoi kolme vuotta kertoa minulle kuinka en koskaan tule pääsemään ruotsin kirjoituksista läpi ja opettamiseni on vain ajanhukkaa. Samaisen opettajan leuka oli pudota lattiaan ja ilme oli epätoivoisen tuskainen kun tarkisti ruotsinkirjoitusteni palautuneen arvosanan joka oli heittämällä M. Näin siis vuonna -98

Kannattaisi varmaan miettiä tuota omaa asennettasi ja koittaa päästä eroon miesvihastasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä ihan hyvä pointti, mutta koulumenestyksen osalta muistetaan kuitenkin että

1. PISA-koe on universaali, täysin vakioitu, anoyymi ja ulkopuolisten arvioima ja tytöt menestyvät siinä silti paremmin joka osa-alueella kuin pojat.

2. Poikien koulumenestyksen romahdus Suomessa on tuore ilmiö, notkahdus tapahtunut 10-20 vuoden sisällä.

Toki koulussa saatu kohtelu vaikuttaa asenteeseen ja motivaatioon ja sitä kautta myös koulumenestykseen, mutta ei pojille anneta huonompia arvosanoja koska ovat poikia.

Ruumiillisen kurituksen kieltäminen.

...kiellettiin jo paljon aiemmin. Arvosanat romahtaneet vasta 10 vuoden sisällä.

Parempi kuri nykykouluihin kyllä tarvittaisiin, ovat kuin eläintarhoja.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin monella pojalla on se asenne, että opettajat ovat vihollisia ja koulussa pärjäävät ovat heitä mielistelevää eliittiä, joita "meidän tavallisten" kuuluu vihata.

Sama asenne tuntuu olevan monella av-mammallakin.

Kaikkia oppilaita arvioidaan samoilla kriteereillä ottaen huomioon menestys erilaisissa suorituksissa (kokeet, pistokokeet, kirjoitelmat, esitelmät), läksyjen tekeminen ja aktiivisuus oppitunneilla.

Tuo aktiivisuusasia tuntuu olevan varsinainen kuuma peruna. Kyllä se on ihan ihmisestä  itsestä kiinni, nostaako sen kätensä, kun kysytään jotain. Siihen on turha muiden tulla urputtamaan mitään, sopii oppilaan katsoa peiliin. Jos tietää muttei viittaa - oma valinta olla epäaktiivinen ja antaa kuva osaamattomuudesta. Jos ei edes tiedä eikä sen takia viittaa - no ilmeisesti ei silloin ole lukenut läksyjänsä, ja sehän on suora osoitus osaamattomuudesta.

Siitä taitaa olla jo aika pitkä aika, kun Keltikangas-Järvinen on ollut siellä luokkahuoneen edessä pitämässä tuntia ja arvioimassa oppilaita.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin monella pojalla on se asenne, että opettajat ovat vihollisia ja koulussa pärjäävät ovat heitä mielistelevää eliittiä, joita "meidän tavallisten" kuuluu vihata.

Keltinkankaan jutun perusteella pojat taitavat olla ihan oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellinen ongelma on se, että koulujen opetus ei tue poikien tapaa oppia.  Siksi miehiä hakeutuu oettajakoulutukseenkin vähemmän.

Opetus olisi korkein aika uudistaa ottamaan huomioon poikien tarpeet , korkeakoulut ovat täynnä naisia.

Aivokuvauksissa on ilmennyt, että pojat ratkovat kielellisiä valmiuksia vaativia tehtäviä toisilla aivojen osilla kuin tytöt. Myös eri aivoalueiden aktiivisuudessa on jonkin verran eroa. Testi, jossa lapset näkevät sanan kuulematta sitä tai kuulevat sanan näkemättä sitä, on paljastanut, että tytöt käsittelevät kieltä yleensä abstraktisemmin eli käsitteellisemmin kuin pojat. Pojat taas soveltavat enemmän sensorista eli aistitietoon perustuvaa lähestymistapaa.

Aivokuvausten mukaan tytöt käsittelevätkin kieltä enimmäkseen niillä osilla, jotka liittyvät käsitteelliseen ajatteluun, kun taas pojat käyttävät lähinnä näkö- ja kuuloalueita. Tämä vaikuttaa oppimistapaan. Ero ei ole kovin suuri, mutta ilmeisesti sillä on merkitystä.

Olen äikänope yläasteella ja voin sanoa, että tuo on potaskaa.

Nykykoulussa on monenlaisia kirjallisia töitä ja suullisia, esittelyjä, puheita, keskusteluita, esitelmiä, on opettajajohtoista luennointia ja itsenäistä tiedonhakua aiheista, saa tehdä piirrustaen tai powerpointtina tai vaikka näytellen, työskennellään yksin, pareittain, ryhmässä, tehdään tarkan ohjeen mukaan tai vapaasti valiten, luetaan romaanien lisäksi tietokirjoja ja elämäkertoja urheilijoista, saa ilmaista mielipiteitä jne.

Kokemukseni on, että hyvät tekevät ja oppivat hyvin kaikilla tavoilla, kun taas ne eräät muut eivät jaksa/viitsi/osaa/vaivaudu/osaa/opi vaikka olisi minkämoinen metodi meneillään. Tulokset ovat ihan samantasoiset, tekevät nämä sankarit sitten puhetta tai piirrustusta formulatähdestä tai novellianalyysia Minna Canthin teoksesta.

Ja nämä näkö- ja kuuloalueet, hah! Jos näytän oppilaille audiovisuaalista materiaalia opiskeltavasta aiheesta, eivät ne pojat opi sitä yhtään paremmin. Samat oppilaat, jotka ymmärtävät lukemaansa, bongaavat parhaiten asiat myös videolta.

Opettajat opettavat nykyään varsin vaihtelevin metodein. Samaa aihetta lähestytään monella tavalla: luetaan, katsotaan, kuunnellaan, piirretään, kirjoitetaan, puhutaan. Lopputulokseen tämä ei vaikuta mitään, vaikka tunnit ovatkin vaihtelevampi ja siinä mielessä mukavampia.

On yksi suurimmista kouluopetukseen liittyvistä harhoista, että joku heikompi, sisäistä motivaatiopulaa poteva poika saadaan jotenkin mystisesti oppimaan paremmin, kun vain ope keksisi oikean metodin. Todellisuus on, että heikko on heikko vaikka voissa paistaisi, ja ne kaikki metodit ovat jo käytössä. Ja ihan vapaasti voi itse kukin tulla puolestani kokeilemaan, miten herätetään sen murkkupojan sisäinen motivaatio opiskella opsin mukaan 30 tunniksi viikossa.

Ja onko tämä yleistettävissä kaikkiin muihin aineisiin ja muihin opettajiin? Miten paljon yläasteella voi vielä vaikuttaa oppilaan oppijakäsitykseen itsestään ja muuhun, joka on jo ala-asteella muodostunut. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ja asiallinen kysymys. Koulussa pärstäkertoimella on liian suuri merkitys arvosanoihin.

Onko kouluissakin niin että viehättäviä oppilaita suositaan enemmän kuin muita? Koska tämä ainakin pätee esimerkiksi työpaikoilla mm. siten, että kauniit saavat parempaa palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellinen ongelma on se, että koulujen opetus ei tue poikien tapaa oppia.  Siksi miehiä hakeutuu oettajakoulutukseenkin vähemmän.

Opetus olisi korkein aika uudistaa ottamaan huomioon poikien tarpeet , korkeakoulut ovat täynnä naisia.

Aivokuvauksissa on ilmennyt, että pojat ratkovat kielellisiä valmiuksia vaativia tehtäviä toisilla aivojen osilla kuin tytöt. Myös eri aivoalueiden aktiivisuudessa on jonkin verran eroa. Testi, jossa lapset näkevät sanan kuulematta sitä tai kuulevat sanan näkemättä sitä, on paljastanut, että tytöt käsittelevät kieltä yleensä abstraktisemmin eli käsitteellisemmin kuin pojat. Pojat taas soveltavat enemmän sensorista eli aistitietoon perustuvaa lähestymistapaa.

Aivokuvausten mukaan tytöt käsittelevätkin kieltä enimmäkseen niillä osilla, jotka liittyvät käsitteelliseen ajatteluun, kun taas pojat käyttävät lähinnä näkö- ja kuuloalueita. Tämä vaikuttaa oppimistapaan. Ero ei ole kovin suuri, mutta ilmeisesti sillä on merkitystä.

Olen äikänope yläasteella ja voin sanoa, että tuo on potaskaa.

Nykykoulussa on monenlaisia kirjallisia töitä ja suullisia, esittelyjä, puheita, keskusteluita, esitelmiä, on opettajajohtoista luennointia ja itsenäistä tiedonhakua aiheista, saa tehdä piirrustaen tai powerpointtina tai vaikka näytellen, työskennellään yksin, pareittain, ryhmässä, tehdään tarkan ohjeen mukaan tai vapaasti valiten, luetaan romaanien lisäksi tietokirjoja ja elämäkertoja urheilijoista, saa ilmaista mielipiteitä jne.

Kokemukseni on, että hyvät tekevät ja oppivat hyvin kaikilla tavoilla, kun taas ne eräät muut eivät jaksa/viitsi/osaa/vaivaudu/osaa/opi vaikka olisi minkämoinen metodi meneillään. Tulokset ovat ihan samantasoiset, tekevät nämä sankarit sitten puhetta tai piirrustusta formulatähdestä tai novellianalyysia Minna Canthin teoksesta.

Ja nämä näkö- ja kuuloalueet, hah! Jos näytän oppilaille audiovisuaalista materiaalia opiskeltavasta aiheesta, eivät ne pojat opi sitä yhtään paremmin. Samat oppilaat, jotka ymmärtävät lukemaansa, bongaavat parhaiten asiat myös videolta.

Opettajat opettavat nykyään varsin vaihtelevin metodein. Samaa aihetta lähestytään monella tavalla: luetaan, katsotaan, kuunnellaan, piirretään, kirjoitetaan, puhutaan. Lopputulokseen tämä ei vaikuta mitään, vaikka tunnit ovatkin vaihtelevampi ja siinä mielessä mukavampia.

On yksi suurimmista kouluopetukseen liittyvistä harhoista, että joku heikompi, sisäistä motivaatiopulaa poteva poika saadaan jotenkin mystisesti oppimaan paremmin, kun vain ope keksisi oikean metodin. Todellisuus on, että heikko on heikko vaikka voissa paistaisi, ja ne kaikki metodit ovat jo käytössä. Ja ihan vapaasti voi itse kukin tulla puolestani kokeilemaan, miten herätetään sen murkkupojan sisäinen motivaatio opiskella opsin mukaan 30 tunniksi viikossa.

Et voi olla äikänope, jos kirjoitat "piirrustusta". Et oikeasti voi.

T. Ex-ope

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä, kun miehet pärjää kuitenkin paremmin työelämässä?

No, olisi varmaan ihan suotavaa että pärjäisivät hyvin jatkossakin?

Ne miehet jotka tällä hetkellä tuolla uraa luovat,olivat PISA-testeissä aikanaan vähintään yhtä hyviä kuin tytöt, jopa parempia joillain sektoreilla. Heidän aikanaan yliopistoihin pääsijöissä oli suht tasainen määrä naisia ja miehiä. He tekivät hommia ja näkivät vaivaa opiskelun ja nyt uransa eteen.

Tämän hetken murkkuiässä olevien pärjääminen nähdään vasta parin vuosikymmenen päästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuo olisi ongelma, kun aikuisina miehet kuitenkin jylläävät maailmassa oman tahtonsa mukaan?

Siitä on on oikeastaan haittaa molemmille sukupuolille, että tytöille annetaan korkeampia arvosanoja kuin he ansaitsisivat. Tämä vaikuttaa siihen, että pojat luulevat olevansa todellista tasoaan huonompia koulussa ja tytöt vastaavasti parempia. Aikuisena sitten tytöistä kasvaa humanisteja, jotka kuvittelevat olevansa liian fiksuja putkimiehille. 

Kommenttini on tottakai ot mutta pakko naurahtaa; olen juurikin humanisti ja avopuolisoni putkimies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuo olisi ongelma, kun aikuisina miehet kuitenkin jylläävät maailmassa oman tahtonsa mukaan?

Siitä on on oikeastaan haittaa molemmille sukupuolille, että tytöille annetaan korkeampia arvosanoja kuin he ansaitsisivat. Tämä vaikuttaa siihen, että pojat luulevat olevansa todellista tasoaan huonompia koulussa ja tytöt vastaavasti parempia. Aikuisena sitten tytöistä kasvaa humanisteja, jotka kuvittelevat olevansa liian fiksuja putkimiehille. 

Kommenttini on tottakai ot mutta pakko naurahtaa; olen juurikin humanisti ja avopuolisoni putkimies.

Ongelma on kuitenkin todellinen. Helsinki on "täynnä" akateemisia sinkkunaisia, joille ei kelpaa kuin akateeminen mies.

Vielä kun joku opettaisi pojille miksi heidän tulee oppia! Tämä on peruskysymys, johon viisaat Maisterit eivät ole keksineet vastausta.