Lue keskustelun säännöt.
Lapsen edun nimissä yhteiskunnan tulisi puuttua pettämiseen
22.01.2017 |
Lapsen paras paikka kasvaa on perhe. Pettäminen ei ole vain aikuisten väliseen suhteeseen vaikuttava tekijä vaan se vaikuttaa myös lapseen. Pettäjä pahimmassa tapauksessa rikkoo lapseltansa perheen ja tuhoaa turvallisen kasvuympäristön.
Yhteiskunnan tulisi puuttua asiaan, sillä perheen rikkoutuminen aiheuttaa kustannuksia terveydenhuollossa, sosiaalimenoissa ja välillisesti paljon laajemmallakin yhteiskunnassa. Miksi lasten ja yhteiskunnan pitäisi maksaa kustannukset vanhemman tekemästä sopimusrikkomuksesta?
Kun perheellinen avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva henkilö pettää ja rikkoo luottamuksen, tulisi tästä säätää tuntuva sakkorangaistus ja vahingonkorvausvelvollisuus. Rangaistuksista kertyvät varat ohjattaisiin terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja koulutuksen piiriin. Vahingonkorvaukset maksettaisiin lapsille ja petetylle puolisolle. Lapsen etu on monelle egoistiselle vanhemmalle vain sanahelinää, mutta kun kyseessä olisi omat rahat, niin ehkä järki ohjaisi paremmin kuin vietit.
Yhteiskunnan tulisi vaatia lapsellisilta pariskunnilta selvitys suhteen tilasta. Jos suhde on määritelty yksiavioiseksi pariskunnan välillä, niin pettämisestä seuraisi rangaistus. Avoimet suhteet ja muutu sopimukselliset vapaudet pariskunnan välillä olisivat kirjattuna ja sallisivat heidä toimia juuri niin kuin ovat yhdessä sopineet. Näin kenenkään oikeutta harjoittaa seksuaalisista kanssakäymistä ei loukattaisi.
Todistustaakka tässä mallissa jäisi valitettavasti petetylle osapuolelle.
Rangaistavuutta voitaisiin myös koventaa, jos käy ilmi, että pettäjä ei ole huolehtinut puolisonsa ja lastensa turvallisuudesta eli jos pettäjä olisi aiheuttanut esimerkiksi terveydellisen uhan tai haitan puolisolleen ja mahdollisesti lapselleen, niin rangaistukseksi ei riittäisi sakot ja vahingonkorvaus. Esimerkiksi sukupuolitaudin tartuttaminen raskaana olevalle puolisolle olisi erittäin raskauttava tekoa ja sitä myöten rangaistuskin kovenisi.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen paras paikka kasvaa on perhe. Pettäminen ei ole vain aikuisten väliseen suhteeseen vaikuttava tekijä vaan se vaikuttaa myös lapseen. Pettäjä pahimmassa tapauksessa rikkoo lapseltansa perheen ja tuhoaa turvallisen kasvuympäristön.
Yhteiskunnan tulisi puuttua asiaan, sillä perheen rikkoutuminen aiheuttaa kustannuksia terveydenhuollossa, sosiaalimenoissa ja välillisesti paljon laajemmallakin yhteiskunnassa. Miksi lasten ja yhteiskunnan pitäisi maksaa kustannukset vanhemman tekemästä sopimusrikkomuksesta?
Kun perheellinen avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva henkilö pettää ja rikkoo luottamuksen, tulisi tästä säätää tuntuva sakkorangaistus ja vahingonkorvausvelvollisuus. Rangaistuksista kertyvät varat ohjattaisiin terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja koulutuksen piiriin. Vahingonkorvaukset maksettaisiin lapsille ja petetylle puolisolle. Lapsen etu on monelle egoistiselle vanhemmalle vain sanahelinää, mutta kun kyseessä olisi omat rahat, niin ehkä järki ohjaisi paremmin kuin vietit.
Yhteiskunnan tulisi vaatia lapsellisilta pariskunnilta selvitys suhteen tilasta. Jos suhde on määritelty yksiavioiseksi pariskunnan välillä, niin pettämisestä seuraisi rangaistus. Avoimet suhteet ja muutu sopimukselliset vapaudet pariskunnan välillä olisivat kirjattuna ja sallisivat heidä toimia juuri niin kuin ovat yhdessä sopineet. Näin kenenkään oikeutta harjoittaa seksuaalisista kanssakäymistä ei loukattaisi.
Todistustaakka tässä mallissa jäisi valitettavasti petetylle osapuolelle.
Rangaistavuutta voitaisiin myös koventaa, jos käy ilmi, että pettäjä ei ole huolehtinut puolisonsa ja lastensa turvallisuudesta eli jos pettäjä olisi aiheuttanut esimerkiksi terveydellisen uhan tai haitan puolisolleen ja mahdollisesti lapselleen, niin rangaistukseksi ei riittäisi sakot ja vahingonkorvaus. Esimerkiksi sukupuolitaudin tartuttaminen raskaana olevalle puolisolle olisi erittäin raskauttava tekoa ja sitä myöten rangaistuskin kovenisi.
Ap on i*iootti joska voisi painua takas keskiajalle. Ei ole lapsen etu kasvaa riitaisessa perheessä. Jospa aattelisit ihan itse millaisen mallin parisuhteesta saa lapsi jonka lapsuudenperheessä koko ajan tapellaan? Parisuhteeseen sekaantuminen ei ole yhteiskunnan asia eivätkä täysi-ikäiset ole mitään holhottavia. Herää pahvi.
Ei mulla muuta
Miten riitely ja tappelu liittyvät aloitukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannatettava ajatus. Joudun työssäni yläkoulun opettajana kohtaamaan paljon oireilevia nuoria, joilla on kotona vanhempien ero- tai uusperhekuvioita. Kyllä se vaikuttaa lapseen, väittivät vanhemmat sitten mitä tahansa. Sääliksi käy lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petetty voisi vinkata poliisin paikalle sinne, missä tietää pettämisen juuri tapahtuvan. Niinhän Mauri Sariolalle kävi. (En muista menikö paikalle poliisi vai riippumaton todistaja). Näin jäi kiinni myös kaukainen sukulaiseni. (Aika noloa muuten. Yksityisetsivä oli laitettu paljastamaan ja selvittämään.)
Entä jos petetty ei halua syystä tai toisesta tehdä poliisille ilmoitusta, pitäisikö sen voida tehdä myös muiden?
Pitäisin tätä asianomistajarikoksena.
Miten lapsen etu toteutuu jos toinen vanhemmista ei halua ilmoitusta edes tehdä?
Jos ei halua ilmoitusta tehdä, niin sitten a) perhe, jatkaa perheenä ja vanhemmat pohtivat sopivan jatkon parisuhteen säännöille. Petetty osapuoli pyrkii osaltansa myös siten oikeaan anteeksiantoon ja asia selvitetään tai b) tulee ero ja petetty osapuoli tai lapset eivät saa korvauksia. Tässä tapauksessa petetty osapuoli sitten omantuntonsa mukaan evää korvaukset lapseltaan ja kantaa itse vastuun siitä, että lapsi joskus haluaa tietää, miksi häneltä evättiin korvaukset.
Vierailija kirjoitti:
Kannatettava ajatus. Joudun työssäni yläkoulun opettajana kohtaamaan paljon oireilevia nuoria, joilla on kotona vanhempien ero- tai uusperhekuvioita. Kyllä se vaikuttaa lapseen, väittivät vanhemmat sitten mitä tahansa. Sääliksi käy lapsia.
Onko olemassa jotakin todisteita että rangaistukset vähentäisi eroja tai uusperheitä?
Ei toimi. Pettäminen vain salattaisiin entistä paremmin. Ap ilmeisesti tullut petetyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika jännää, että ihmisoikeusjärjestöt samaan aikaan paiskivat hartiavoimin töitä, että aviorikos saataisiin lukuisissa maissa poistettua rikoslaista.
Mitä tuollaisesta niuhottaa, se on ainoa, mikä aiheuttaa ongelmia. Antakaa ihmisten elää, tämä on tätä pohjolan pönötustä. Muissa maissa rakastajat on normi perheen sivussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
riitaisa parisuhde on jo lastensuojelun huoli miten käy kun petetään ja manipuloidaan ja alistutaan ja masennutaan kuviossa lapsien? Aikuisetkin pelaa valtapelejä ja kostavat kyllä lapset kärsii
Ennen sai eron kun löytyi todisteet pettämisestä. Nykyään pettäminen ei oikeuta eroon mikä on surullista ja huonoissa suhteissa elävät kasvattaa lapsia. Lapset voi huonosti.Pettäminen ja oudot asiat perheessä vaikuttaa koko loppu elämän.
Saisinkohan mä mun isäni eroamaan, kun selvisi, että hänen vaimonsa pitää sivusuhdetta ja on samalla työntänyt isäni hoivakotiin ja haluaa isäni edunvalvojaksi, eli elellä elämäänsä isäni varoilla uudn miehen kanssa?
Isä on jo vain sellainen, ettei ymmärrä enää kaikkia asioita, joita hänen elämässään tapahtuu :(
Se olisi lapsen etu, koska ositus tehtäisiin isän vielä eläessä ja muistellessa kaikki seikat, joiden perusteella omaisuutta ei kuulu avio-oikeuteen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
.... Tässä tapauksessa petetty osapuoli sitten omantuntonsa mukaan evää korvaukset lapseltaan ja kantaa itse vastuun siitä, että lapsi joskus haluaa tietää, miksi häneltä evättiin korvaukset.
Korvaako raha todella sen mitä pettäminen mahdollisesti lapselle aiheuttaisi?
Eikö korvauksia voisi "maksaa" vapaaehtoisesti tai korvata vahingot jotenkin muuten?
Joka kolmas suomalaismies pettää. Joka kolmas suomalaisäiti on yksinhuoltaja. Mitähän asialle voisi tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä olisi myös,että avioliitot olisivat sellaisia sopimuksia esim 5v tai 10v ja niissä sopimuksissa olisi myös sovittu kyseisistä asioista,koska nykyään niin moni pettää.Olisi parasta uusia koko avioliittolaki.
Avoliitto siis purkautuisi ellei sopimusta uusita.Maailma on niin muuttunut ja ihmiset nykyään haluavat kokea enemmän ja valinnanmmahdollisuudet kumppanin valinnassa ovat räjähdysmäisesti laajenneet(netti) aina tuntuu löytyvän rikkaampi,kauniimpi,nuorempi ihminen.Netti mahdollistaa erittäin hyvin pettämisen,jos esim mies haluaa seksiä niin kyllä se on paljon helpompaa nykyään kuin esim 5-10 v. sitten ja paljon sallitumpaa.
Vierailija kirjoitti:
Joka kolmas suomalaismies pettää. Joka kolmas suomalaisäiti on yksinhuoltaja. Mitähän asialle voisi tehdä?
Solmia vähemmän parisuhteita ja/tai tehdä vähemmän lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.... Tässä tapauksessa petetty osapuoli sitten omantuntonsa mukaan evää korvaukset lapseltaan ja kantaa itse vastuun siitä, että lapsi joskus haluaa tietää, miksi häneltä evättiin korvaukset.
Korvaako raha todella sen mitä pettäminen mahdollisesti lapselle aiheuttaisi?
Eikö korvauksia voisi "maksaa" vapaaehtoisesti tai korvata vahingot jotenkin muuten?
Ei tietenkään korvaa. Se kompensoi. Mutta kuten jo mainittu, niin pettäjän korvausvelvollisuus ja sitä kautta mahdollinen ymmärrys, että hän ei riko vain puolisoaan kohtaan vaan myös lapsiansa kohtaan, toimisi ennemminkin pettämistä estävä keinona.
Näin tämä menee kirjoitti:
Liha on heikkoa Aina.
Tuore tutkimus brittiläinen vahvistaa että 80% naisista pettää ja miehistä 50%
Todennäköisesti siis nainen pettää huomattavasti enemmän ja useammin, mutta se tietysti ihan ok eikä siinä ole mitään väärää tai pahaa .
International luonteinen 18-45v nainen vaan on ulospäin suuntautunut, avoin, positiivinen ja elämänmyönteinen nykyaikainen & elää täysillä...Siis täysin normaalia..Vai onko ?
Kun saman ikäinen mies tekee jotain niin : hitto mikä Sika ( melko reilua ? )
Että vielä lisää tasa-arvoa.. hmm.. Tottakai t:tossu
Kyllä mun mielestä pettävä nainen toimii yhtä halveksuttavasti kuin pettävä mies, eikä ole mikään täysillä elävä ja nykyaikainen. Yhtä tuomittavaa - oli tekijä mies tai nainen. Ja uskon, että suurin osa ajattelee näin ilman mainitsemaasi kaksinaismoralistista kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.... Tässä tapauksessa petetty osapuoli sitten omantuntonsa mukaan evää korvaukset lapseltaan ja kantaa itse vastuun siitä, että lapsi joskus haluaa tietää, miksi häneltä evättiin korvaukset.
Korvaako raha todella sen mitä pettäminen mahdollisesti lapselle aiheuttaisi?
Eikö korvauksia voisi "maksaa" vapaaehtoisesti tai korvata vahingot jotenkin muuten?Ei tietenkään korvaa. Se kompensoi. Mutta kuten jo mainittu, niin pettäjän korvausvelvollisuus ja sitä kautta mahdollinen ymmärrys, että hän ei riko vain puolisoaan kohtaan vaan myös lapsiansa kohtaan, toimisi ennemminkin pettämistä estävä keinona.
Teoriassa ehkä mutta käytännössä en siihen hekilökohtaisesti usko joten sanktiot ei mielestäni olisi todellisuudessa tehokas keino ongelmien hoitamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi hyvää päivää, ihan kun se pettäminen olisi jotenkin suurin syy ihmisten eroille. Eiköhän sielläkin ole taustalla kaikkia muita ongelmia ja kusipäisyyttä jotka johtaisivat eroon joka tapauksessa.
Kyse ei ole niinkään erosta vaan lapsen edusta. Pettävä vanhempi, joka tekee sopimusrikkomuksen, ei toimi lapsen edun mukaisesti ja yhteiskunnan tulisi rangaistuksen voimalla saada ihmiset ottamaan vastuuta omista teoistaan.
Miten kaäytänössä rankaistus vaikuttaisi siihe että teijä on vastuussa teosta lapselle? Maksettaisiinko lapselle vahingonkorvauksia vai miten lapsi hyötyisi yhteiskunnalle maksettavista sanktioista?
Kuten jo aloituksessa luki, niin lapset ja petetty osapuoli saisivat vahingonkorvauksia ja yhteiskunta sakkotuloja.
Miten ne olisi lapsen etu? Vahinkonkorvaukset varmasti vaikuttaisi lapsen ja vanhemman suhteeseen myös jatkossa, ne saattaisi hyvinkin aiheuttaa katkeruutta joka ei millään muotoa edes taloudellisesti loppupeleissä olisi lapsen edun mukaista. En myöskään että valvonnan ja käsittelykulujen jälkeen sanktioista jäisi yhteiskunnalle mitään tuloja jotka edes teoriassa olisi mahdollista korvamerkitä esim. terveydenhuotoon tai koulutukseen, päin vastoin myös verovaroja jouduttaisiin ohjaamaan myös siihen että asiat pystyttäisiin tutkimaan ja syytteet käsiteltyä.
Miten se vaikuttaisi lapsen ja vanhemman suhteeseen? Perheensä pettänyt vanhempi kokisi katkeruutta omaa lastaan kohtaa, kun joutuu vastuuseen omista teoistaan? Ihmisten todellakin olisi hyvä miettiä tarkoin ja hartaasti haluaako lapsia ja jos haluaa, niin millä tavalla ja kenen kanssa. Jos ollaan sitouduttu yksiavioiseen suhteeseen ja perheeseen, niin se ei ole lapsen vika ja vanhemmalle oikeutus olla katkera, jos vanhempi kusee itse koko perheen muroihin ja joutuu tästä vastuuseen.
Sanktiot suhteessa kuluihin.
Vierailija kirjoitti:
Aika jännää, että ihmisoikeusjärjestöt samaan aikaan paiskivat hartiavoimin töitä, että aviorikos saataisiin lukuisissa maissa poistettua rikoslaista.
Aika jännää. Väitän, että näissä maissa on naisella huonompi asema suhteessa mieheen ja aviorikoksesta tulee lähinnä tuomituiksi naiset, vaikka eivät meidän länsimaalaisten silmissä ole edes rikosta tehneet vaan ovat esim. joutuneet raiskatuiksi.
Vierailija kirjoitti:
Petetty voisi vinkata poliisin paikalle sinne, missä tietää pettämisen juuri tapahtuvan. Niinhän Mauri Sariolalle kävi. (En muista menikö paikalle poliisi vai riippumaton todistaja). Näin jäi kiinni myös kaukainen sukulaiseni. (Aika noloa muuten. Yksityisetsivä oli laitettu paljastamaan ja selvittämään.)
Vähän kuin siinä cheaters/pettäjät- ohjelmassa! Ken muistanee tämän? kamerat mukaan niin saadaan uusi ohjelmakin telkkariin.
Miten ne olisi lapsen etu? Vahinkonkorvaukset varmasti vaikuttaisi lapsen ja vanhemman suhteeseen myös jatkossa, ne saattaisi hyvinkin aiheuttaa katkeruutta joka ei millään muotoa edes taloudellisesti loppupeleissä olisi lapsen edun mukaista. En myöskään että valvonnan ja käsittelykulujen jälkeen sanktioista jäisi yhteiskunnalle mitään tuloja jotka edes teoriassa olisi mahdollista korvamerkitä esim. terveydenhuotoon tai koulutukseen, päin vastoin myös verovaroja jouduttaisiin ohjaamaan myös siihen että asiat pystyttäisiin tutkimaan ja syytteet käsiteltyä.