Jouduin raiskatuks, miehen tapailu (lähes seurustelu), miten tästä eteenpäin??
Olen nyt jo pidempään tapaillut yhtä miestä (asutaan melko kaukana toisistamme) ja nyt jo hetken on molemmille ollut selvää, ettei enää tapailla muita vaan keskitytään ainoastaan toisiimme.
Jouduin vähän aikaa sitten raiskatuksi, raiskaaja ei ollut tämä tapailemani mies. Olen tapahtuneesta aivan hajalla enkä ole saanut kerrottua tapahtuneesta vielä tälle miehelle.
Kannattaako tapailua edes jatkaa, koska en tällä hetkellä kykene läheisyyteen tai edes tiedä, koska siihen kykenisin tai oikeasti haluaisin.
Kommentit (25)
Kerro miehelle. Jos ei sua ymmärrä niin saa mennäkin. Parhaassa tapauksessa mies on sulle iso tuki
Vierailija kirjoitti:
Kamala juttu, tuli paha olo puolestasi. Minusta sinun kannattaa yrittää kertoa miehelle juuri noin kun kerroit fiiliksistäsi. Eiköhän se seurustelujuttukin sitten selviä. Olethan tehnyt rikosilmoituksen? Jos et, soita vaikka Naisten Linjaan, saat sieltä tukea. Voimia kovasti.
Kiitos vastauksestasi. Rikosilmoituksen olen kyllä tehnyt ja lähipiiri on hienosti ollut tukena ja on varmasti jatkossakin. Myös ammattiapua minulle on tarjottu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jäikö se nek ru kiinni?
Raiskaaja on ihan suomalainen mies ja mulle ns. etäisesti tuttu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Anna miehen mennä. Miehet haluavat puhtaan ja käyttämättömän naisen.
Eihän sellaisia ole muutenkaan, miten raiskaus muka muuttaa asian joksikin. Jos ei tauteja tullut, niin haavat paranee. Pahinta on psyykkinen haitta, ja sitä varten on olemassa ammattilaiset.
Käyttäjä3988 kirjoitti:
Kannattaisi tapailla poliisia. On huono juttu, jos poliisille menee vain tarinatädit, kun oikeat uhrit nuolee haavansa kotona.
Tämä on hyvä ymmärtää. Vaikka raiskaus on hirveä rikos ja pahinta väkivaltaa, niin nainen ei siitä mene piloille, kunhan käy terapiassa ja gynekolokilla, niin homma on pulkassa ja rohkeasti taas elämässä eteenpäin.
Et oo tosissas!! Mut on raiskattu ja fyysisten vammojen takia olin pitkään sairaalassa, puhumattakaan henkisistä vammoista ja niistä toipuminen kesti pitkään, vaikka sain varmasti ihan parhaan mahdollisen avun.
Minulle auttoi se, että käsittelin asian rauhassa ammattilaisten kanssa loppuun ennenkuin yritin aloittaa seurustelua uudelleen.
Ja äläkä välitä näistä kammottavista trolleista, suurin osa ihmisistä on empaattisia ja valmiita auttamaan/tukemaan vastaavassa tilanteessa, normaali ihminen ei tällaisia suustaan päästele kuten tässä ketjussa. Itse pelkäsin kauheasti toisille ihmisille kertomista, koska pelkäsin että sieltä tulee juuri tällaista av-tason trollia, mutta todellisuus olikin täysin päinvastainen, jokainen jolle olen ikinä kertonut on ollut ymmärtäväinen.
Anteeksi nyt vain. Missä kohtaa en voisi olla tosissani? Siinä kohtaa kun sanoin, että pitää mennä poliisille? Vai siinä kohtaa kun sanoin, että nainen ei mene raiskauksessa piloille. Tässä oli ne kaksi tärkeintä kohtaa.
Missään kohtaa en viitannut, että sinä olet tarinatäti, vaan että poliiseilla käy niitä ihan liikaa kun oikeasti raiskatut nuolevat haavansa kotona.
Mitenkään ilkeä en tarkoittanut olla.
Kerrot sille sun miehellesi, että sulla on vaikeaa juuri nyt. Että kerrot asian sitten myöhemmin ja hoidat itsesi ja asiasi kuntoon, ja harkitset millä aika välillä se saattaisi olla mahdollista ja sen kautta päätät kannattaako seurustelua jatkaa.
Käyttäjä3988 kirjoitti:
Anteeksi nyt vain. Missä kohtaa en voisi olla tosissani? Siinä kohtaa kun sanoin, että pitää mennä poliisille? Vai siinä kohtaa kun sanoin, että nainen ei mene raiskauksessa piloille. Tässä oli ne kaksi tärkeintä kohtaa.
Missään kohtaa en viitannut, että sinä olet tarinatäti, vaan että poliiseilla käy niitä ihan liikaa kun oikeasti raiskatut nuolevat haavansa kotona.
Mitenkään ilkeä en tarkoittanut olla.
Kerrot sille sun miehellesi, että sulla on vaikeaa juuri nyt. Että kerrot asian sitten myöhemmin ja hoidat itsesi ja asiasi kuntoon, ja harkitset millä aika välillä se saattaisi olla mahdollista ja sen kautta päätät kannattaako seurustelua jatkaa.
Minä eli kommentoija numero 14 en siis ollut ap. Kommenttisi vaikutti omaan korvaani jotensakin vähättelevältä.. Raiskaus ei ole mikään pikkujuttu, vaikkei olisi edes niin paha minkä itse jouduin kokemaan.
Ap:lle sanoisin vähän samaa kun muutama muukin. Kerro miehelle tilanne ja jos ei ymmärrä niin sitten hän kyllä joutaa mennä. Toisaalta tämä mies voisi olla sinulle suuri tuki.
14
Vierailija kirjoitti:
Minulle auttoi se, että käsittelin asian rauhassa ammattilaisten kanssa loppuun ennenkuin yritin aloittaa seurustelua uudelleen.
Ja äläkä välitä näistä kammottavista trolleista, suurin osa ihmisistä on empaattisia ja valmiita auttamaan/tukemaan vastaavassa tilanteessa, normaali ihminen ei tällaisia suustaan päästele kuten tässä ketjussa. Itse pelkäsin kauheasti toisille ihmisille kertomista, koska pelkäsin että sieltä tulee juuri tällaista av-tason trollia, mutta todellisuus olikin täysin päinvastainen, jokainen jolle olen ikinä kertonut on ollut ymmärtäväinen.
Kiitos tästäkin ja myös muillekin vastanneille. Ongelmallisen tästä tekee ehkä se, etten tiedä onko mulla sanoisinko oikeutta olettaa, että tapailemani mies jaksaisi odottaa niin kauan, että olen tapahtuneesta toipunut ja voitais jatkaa siitä mihin jäätiin. Vai olisko fiksumpaa vaan antaa miehen mennä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle auttoi se, että käsittelin asian rauhassa ammattilaisten kanssa loppuun ennenkuin yritin aloittaa seurustelua uudelleen.
Ja äläkä välitä näistä kammottavista trolleista, suurin osa ihmisistä on empaattisia ja valmiita auttamaan/tukemaan vastaavassa tilanteessa, normaali ihminen ei tällaisia suustaan päästele kuten tässä ketjussa. Itse pelkäsin kauheasti toisille ihmisille kertomista, koska pelkäsin että sieltä tulee juuri tällaista av-tason trollia, mutta todellisuus olikin täysin päinvastainen, jokainen jolle olen ikinä kertonut on ollut ymmärtäväinen.
Kiitos tästäkin ja myös muillekin vastanneille. Ongelmallisen tästä tekee ehkä se, etten tiedä onko mulla sanoisinko oikeutta olettaa, että tapailemani mies jaksaisi odottaa niin kauan, että olen tapahtuneesta toipunut ja voitais jatkaa siitä mihin jäätiin. Vai olisko fiksumpaa vaan antaa miehen mennä.
ap
Minä sanoisin, että kerro miehelle ja anna miehen itse päättää onko valmis odottamaan vai ei. Älä tee päätöstä miehen puolesta, vaan anna miehelle tilaisuus tehdä itse päätöksensä.
Jos ei ole valmis odottamaan tai tukemaan niin sitten annat miehen mennä ja keskityt paranemiseen, mutta jos mies on valmis niin hänestä voi olla sinulle todella suuri apu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle auttoi se, että käsittelin asian rauhassa ammattilaisten kanssa loppuun ennenkuin yritin aloittaa seurustelua uudelleen.
Ja äläkä välitä näistä kammottavista trolleista, suurin osa ihmisistä on empaattisia ja valmiita auttamaan/tukemaan vastaavassa tilanteessa, normaali ihminen ei tällaisia suustaan päästele kuten tässä ketjussa. Itse pelkäsin kauheasti toisille ihmisille kertomista, koska pelkäsin että sieltä tulee juuri tällaista av-tason trollia, mutta todellisuus olikin täysin päinvastainen, jokainen jolle olen ikinä kertonut on ollut ymmärtäväinen.
Kiitos tästäkin ja myös muillekin vastanneille. Ongelmallisen tästä tekee ehkä se, etten tiedä onko mulla sanoisinko oikeutta olettaa, että tapailemani mies jaksaisi odottaa niin kauan, että olen tapahtuneesta toipunut ja voitais jatkaa siitä mihin jäätiin. Vai olisko fiksumpaa vaan antaa miehen mennä.
ap
Minä sanoisin, että kerro miehelle ja anna miehen itse päättää onko valmis odottamaan vai ei. Älä tee päätöstä miehen puolesta, vaan anna miehelle tilaisuus tehdä itse päätöksensä.
Jos ei ole valmis odottamaan tai tukemaan niin sitten annat miehen mennä ja keskityt paranemiseen, mutta jos mies on valmis niin hänestä voi olla sinulle todella suuri apu.
Tämä! Vähän vastaavassa tilanteessa ollut, me kyllä jo seurustelimme, mutta suhde ihan alussa kun jouduin raiskatuks. Kerroin miehelle ja sanoin ymmärtäväni, jos haluaa lähteä. Ei lähtenyt vaan jäi ja mies oli mulle se paras tuki sen kaiken keskellä. Edelleen 15v jälkeen yhdessä.
Uhrille neuvoksi. Älä jaa tarinaasi enempää täällä vaan ota heti vastaan tarjottu ammattiapu. Voit ehkä luulla pärjääväsi nyt mutta tilanne pahentua nopeasti.
- sivusta seurannut
Vierailija kirjoitti:
Minä eli kommentoija numero 14 en siis ollut ap. Kommenttisi vaikutti omaan korvaani jotensakin vähättelevältä.. Raiskaus ei ole mikään pikkujuttu, vaikkei olisi edes niin paha minkä itse jouduin kokemaan.
Ap:lle sanoisin vähän samaa kun muutama muukin. Kerro miehelle tilanne ja jos ei ymmärrä niin sitten hän kyllä joutaa mennä. Toisaalta tämä mies voisi olla sinulle suuri tuki.
14
Sanoinko, että se on pikku juttu. Minusta turha draama ei vaan auta ketään. On paljon parempi olla käytännöllinen näissä asioissa. Eli, mennä poliisille, mennä lääkärille, mennä psykiatrille ja hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä. Näin minä toivoisin, että minua opastettaisiin tilanteessa, jossa en itse ole tunteideni takia aivan järjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Uhrille neuvoksi. Älä jaa tarinaasi enempää täällä vaan ota heti vastaan tarjottu ammattiapu. Voit ehkä luulla pärjääväsi nyt mutta tilanne pahentua nopeasti.
- sivusta seurannut
Ehdottomasti näin. Nyt ei ole oikea aika murehtia parisuhdetta, vaan pitää priorisoida oma hyvinvointi etusijalle. Uudehko parisuhde vaatii liikaa energiaa tuossa kohtaa.
Käyttäjä3988 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä eli kommentoija numero 14 en siis ollut ap. Kommenttisi vaikutti omaan korvaani jotensakin vähättelevältä.. Raiskaus ei ole mikään pikkujuttu, vaikkei olisi edes niin paha minkä itse jouduin kokemaan.
Ap:lle sanoisin vähän samaa kun muutama muukin. Kerro miehelle tilanne ja jos ei ymmärrä niin sitten hän kyllä joutaa mennä. Toisaalta tämä mies voisi olla sinulle suuri tuki.
14
Sanoinko, että se on pikku juttu. Minusta turha draama ei vaan auta ketään. On paljon parempi olla käytännöllinen näissä asioissa. Eli, mennä poliisille, mennä lääkärille, mennä psykiatrille ja hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä. Näin minä toivoisin, että minua opastettaisiin tilanteessa, jossa en itse ole tunteideni takia aivan järjestyksessä.
Et ehkä sanonut, mutta kirjoituksesi antoivat kyllä näin ymmärtää.
14
Vierailija kirjoitti:
Uhrille neuvoksi. Älä jaa tarinaasi enempää täällä vaan ota heti vastaan tarjottu ammattiapu. Voit ehkä luulla pärjääväsi nyt mutta tilanne pahentua nopeasti.
- sivusta seurannut
Olen kyllä ottanut minulle tarjotun avun vastaan, en ole ajatellutkaan siitä kieltäytyä, koska tuskin tästä omin neuvoin pääsen ns. ylitse.
Tiedän myös, että en tällä hetkellä pysty keskittymään kenenkään tapailuun tai parisuhteeseen. Pohdin enemmän sitä, että mitä teen tämän tapailemani miehen suhteen, koska tähän saakka kaikki on vaikuttanut hyvältä, mutta tämä nyt mutkisti asioita. Kerron miehelle tapahtuneesta, kun parin päivän päästä näemme ja hän saa sitten päättää jaksaako odottaa vai ei.
Kiitän vielä vastauksista.
ap
Käyttäjä3988 kirjoitti:
Anteeksi nyt vain. Missä kohtaa en voisi olla tosissani? Siinä kohtaa kun sanoin, että pitää mennä poliisille? Vai siinä kohtaa kun sanoin, että nainen ei mene raiskauksessa piloille. Tässä oli ne kaksi tärkeintä kohtaa.
Missään kohtaa en viitannut, että sinä olet tarinatäti, vaan että poliiseilla käy niitä ihan liikaa kun oikeasti raiskatut nuolevat haavansa kotona.
Mitenkään ilkeä en tarkoittanut olla.
Kerrot sille sun miehellesi, että sulla on vaikeaa juuri nyt. Että kerrot asian sitten myöhemmin ja hoidat itsesi ja asiasi kuntoon, ja harkitset millä aika välillä se saattaisi olla mahdollista ja sen kautta päätät kannattaako seurustelua jatkaa.
Anteeksi nyt itsellesi vaan, mutta kenellekään, kenellekään et sano, että ei se nainen nyt raiskauksesta pilalle mene. Nimenomaan ne siitä johtuvat elinikäiset traumat pilaa ihmisen.
Oletko mies? Tunnetko yhtään väkivaltaisen raiskauksen uhria?
Kamala juttu, tuli paha olo puolestasi. Minusta sinun kannattaa yrittää kertoa miehelle juuri noin kun kerroit fiiliksistäsi. Eiköhän se seurustelujuttukin sitten selviä. Olethan tehnyt rikosilmoituksen? Jos et, soita vaikka Naisten Linjaan, saat sieltä tukea. Voimia kovasti.