Kärsin niin pahasta iltapäiväväsymyksestä joka ikinen päivä, että olisi pitänyt jättää joko lapset tai työ hankkimatta!

Asennevika. Huomaa helposti ap:n vastauksista neuvoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vain jaksa olla koko päivää hereillä, vaan tarvitsisin ehdottomasti edes lyhyet päiväunet, joita en saa koska lapset ja työ. Jompi kumpi jos olisi vain, saisin ainakin useimpina päivinä nukuttua päivällä. Nyt elämä on tämän jokapäiväisen väsymyksen takia ihan paskaa ja odotan vain koska se loppuu.

Virkistyn kuitenkin aina hetkeksi lasten mentyä illalla nukkumaan, joten jotenkin sinnittelen niiden iltahetkien voimalla.

Syö vähemmän hiiilihydraatteja lounaalla niin väsymys helpottaa. Lienet sokerikoomassa iltapäivisin.

En ole, enkä ole edes lihava.

Enkä myöskään yh.

Voitteko te muut pakottaa miehenne aina vahtimaan lapsia kun teitä väsyttää?

Ap

Todellakin pitäs puolison mahdollistaa edes 30 min lepohetki!

No toteutuuko tämä teillä joka päivä niin? Ap

Kyllä silloin oli pakko nukkua kun oli ilta töitä ja silloin vaimo oli lapsen kanssa tai lapsi katto posti-patea. Kirjoitin myös tuon aiemman aamu-iltatyökommentin.

Mun ei todellakaan tarvitse pakottaa miestä hoitamaan OMAA lastaan...hoidetaan yhdessä tätä taloutta ja perhettä, ja silloinkin kun olin kotona hoitamassa lastamme, mies otti töiden jälkeen vastuun lapsesta ja hoiti hänen iltatoimet. Itse sain silloin paljon kaivattua omaa aikaa, ja lapsen nukuttua myös yhteistä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 2-vuotias jaksaa keskittyä pikku kakkosen musiikkiohjelmiin, esim. Musarullaa joka löytyy areenasta. Mitkään juonelliset ohjelmat ei sitä vielä kiinnosta. Yhdessä loikoillaan välillä iltapäivisin sohvalla, niin että hän katsoo tabletilta tuota ja itse saan torkahtaa. Herään kyllä, jos hän alkaa kömpiä kainalosta pois. Tämä mun keino lyhyisiin iltapäiväuniin.

Missä muu perhe silloin on? Meidän lapsi ei ikinä antaisi mun nukkua ja pysyisi hiljaa paikallaan vieressä. Ja kuten sanoin, saan nukuttua vain pimeässä ja hiljaisuudessa - ja LAPSIVAPAASSA tilanteessa. Ap

asennevikaa veikkaan minäkin, mikään ehdotus ei kelpaa vaikka tässä ketjussa on tosi rakentavaa kommentointia, toisin kuin monissa muissa ketjuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio kuntoon!

Miten OLETAT ruokavaluoni olevan pielessä?

Mainittakoon vielä, että olen AINA kärsinyt tästä samasta vaivasta. Jo teini-ikäisenä.

Ap

Siis sulla on ollut aina syömiset pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Mun ei todellakaan tarvitse pakottaa miestä hoitamaan OMAA lastaan...hoidetaan yhdessä tätä taloutta ja perhettä, ja silloinkin kun olin kotona hoitamassa lastamme, mies otti töiden jälkeen vastuun lapsesta ja hoiti hänen iltatoimet. Itse sain silloin paljon kaivattua omaa aikaa, ja lapsen nukuttua myös yhteistä aikaa.

... mies otti siis työpäivänsä jälkeen vastuun lapsesta koko illaksi? Missä hänen oma aikansa sitten oli? Onnexolkoon vaan. Kuinka pitkä suhde ja onko miehesi nössö? Ap

No jos lasta et voi poistaa pelistä, voitko vaikuttaa töihin? Molemmat ootte töissä ja 1lapsi (jos tajusin oikein) niin käviskö tuntien vähentäminen? Talous ei siihen välttämättä kaadu, mutta elämänlaatuun se voi vaikuttaa paljonkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 2-vuotias jaksaa keskittyä pikku kakkosen musiikkiohjelmiin, esim. Musarullaa joka löytyy areenasta. Mitkään juonelliset ohjelmat ei sitä vielä kiinnosta. Yhdessä loikoillaan välillä iltapäivisin sohvalla, niin että hän katsoo tabletilta tuota ja itse saan torkahtaa. Herään kyllä, jos hän alkaa kömpiä kainalosta pois. Tämä mun keino lyhyisiin iltapäiväuniin.

Missä muu perhe silloin on? Meidän lapsi ei ikinä antaisi mun nukkua ja pysyisi hiljaa paikallaan vieressä. Ja kuten sanoin, saan nukuttua vain pimeässä ja hiljaisuudessa - ja LAPSIVAPAASSA tilanteessa. Ap

aika epäloogista että ap on niin väsynyt ettei pysty mitään tekemään, mutta uni ei siltikään tule kuin aivan optimaalisissa olosuhteissa. Nyt on todettava, että olisit miettinyt ennen kuin ne lapset teit, jos kerran tästä ongelmasta olet aina kärsinyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio kuntoon!

Miten OLETAT ruokavaluoni olevan pielessä?

Mainittakoon vielä, että olen AINA kärsinyt tästä samasta vaivasta. Jo teini-ikäisenä.

Ap

Siis sulla on ollut aina syömiset pielessä.

Miten voi olla, jos olen kokeilllut vaikka mitä erilaisia ruokavalioita? 😂Ap

Elämäntapa muutos paikallaan. Miten syöt, nukut ja liikut vaikuttaa jaksamiseen.

Vierailija kirjoitti:

No jos lasta et voi poistaa pelistä, voitko vaikuttaa töihin? Molemmat ootte töissä ja 1lapsi (jos tajusin oikein) niin käviskö tuntien vähentäminen? Talous ei siihen välttämättä kaadu, mutta elämänlaatuun se voi vaikuttaa paljonkin

Amfetamiini voisi olla myös hyvä apu... ap

Ei nyt kelpaa oikein mikään. Sitten ei auta kuin valittaa, ja jotenkin tuntuu että taidatkin tykätä siitä aika lailla.

Vierailija kirjoitti:

Elämäntapa muutos paikallaan. Miten syöt, nukut ja liikut vaikuttaa jaksamiseen.

Hyvin, hyvin mutta vituttaa herätä töihin, paljon

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio kuntoon!

Miten OLETAT ruokavaluoni olevan pielessä?

Mainittakoon vielä, että olen AINA kärsinyt tästä samasta vaivasta. Jo teini-ikäisenä.

Ap

Siis sulla on ollut aina syömiset pielessä.

Miten voi olla, jos olen kokeilllut vaikka mitä erilaisia ruokavalioita? 😂Ap

Esimerkiksi?  Tai ehkä vika onkin siinä, että kokeilet kaikkea ilman tietoa asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 2-vuotias jaksaa keskittyä pikku kakkosen musiikkiohjelmiin, esim. Musarullaa joka löytyy areenasta. Mitkään juonelliset ohjelmat ei sitä vielä kiinnosta. Yhdessä loikoillaan välillä iltapäivisin sohvalla, niin että hän katsoo tabletilta tuota ja itse saan torkahtaa. Herään kyllä, jos hän alkaa kömpiä kainalosta pois. Tämä mun keino lyhyisiin iltapäiväuniin.

Missä muu perhe silloin on? Meidän lapsi ei ikinä antaisi mun nukkua ja pysyisi hiljaa paikallaan vieressä. Ja kuten sanoin, saan nukuttua vain pimeässä ja hiljaisuudessa - ja LAPSIVAPAASSA tilanteessa. Ap

Muu perhe eli mies on töissä. Itsekin käyn töissä, mutta lyhennetyllä työajalla. Itse olen viimeiset pari vuotta ollut niin väsynyt, että ei mitään ongelmaa nukahtaa edes vaikka joku kaivaisi legolaatikkoa vieressä. Joku lastenlaulutilutus se vasta unettaakin. Harmi jos sulla on toinen tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio kuntoon!

Miten OLETAT ruokavaluoni olevan pielessä?

Mainittakoon vielä, että olen AINA kärsinyt tästä samasta vaivasta. Jo teini-ikäisenä.

Ap

Jos päivässä menee litra kahvia niin ei hyvältä näytä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäntapa muutos paikallaan. Miten syöt, nukut ja liikut vaikuttaa jaksamiseen.

Hyvin, hyvin mutta vituttaa herätä töihin, paljon

Ap

Jotain sulla on pielessä, kun et saa nukuttia ja joka päivä vituttaa. Sun vastauksetkin tänne on aivan hanurista. Osiko lääkörin tutkimukset mitään? Uniapneaa, masennusta, kilpirauhanen tms. jotain mikä oireilee, mutta ei vie toimintakykyä täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ei todellakaan tarvitse pakottaa miestä hoitamaan OMAA lastaan...hoidetaan yhdessä tätä taloutta ja perhettä, ja silloinkin kun olin kotona hoitamassa lastamme, mies otti töiden jälkeen vastuun lapsesta ja hoiti hänen iltatoimet. Itse sain silloin paljon kaivattua omaa aikaa, ja lapsen nukuttua myös yhteistä aikaa.

... mies otti siis työpäivänsä jälkeen vastuun lapsesta koko illaksi? Missä hänen oma aikansa sitten oli? Onnexolkoon vaan. Kuinka pitkä suhde ja onko miehesi nössö? Ap

Kiitos, itselläni on myös aikuinen mies joka kantaa oman osuutensa perheen hyvinvoinnista. Miestä ei tarvitse _pakottaa_ hoitamaan omaa lastaan niin kuin ei minuakaan. Jos minä näytän väsyneeltä, mies ottaa lapsen ja pitää hänet hiljaisena niin kauan että herään päikkäreiltä. Jos mies näyttää väsyneeltä, minä hoidan lapsen niin että mies saa tunnin tai parin unet. Molemmin puolin homma toimii pyytämättä. Kumpaakaan ei väsytä tai ketuta eikä tarvitse vauvapalstalla kiroilla. Mietipä sitä seuraavan kerran kun haet lapsia ja istut sohvalla pinna kireällä :)

Vierailija kirjoitti:

No kuinka usein ilmoitat ja onko tapasi parisuhteessa muutenkin vain ilmoittaa miehelle asioita ja hän tekee mitä ilmoitat? Ap

Miten niin minä "ilmoitan, mitä mies tekee"? Minä voin kyllä sanoa miehelle, että minua nukuttaa ja menen hetkeksi nukkumaan. Silloin mies jatkaa lapsen kanssa olemista ilman minua. Me vietämme aikaa ihan perheenä yhdessä. Lapsi ei ole "minun" eivätkä ne kotityöt ole "minun" ja mies ei ole "äidin apuna" vaan ihan täysivaltainen aikuinen ja lapsen vanhempi tässä taloudessa.

Jos kerran perheessäsi on mies, miten ihmeessä sinulla ei ole omaa aikaa? Mieskö teillä vain harrastaa ja katselee kaikessa rauhassa yksin telkkaria? Miten se sitten hoituu? Sanooko mies sinulle, että hän lähtee nyt Penan kanssa katsomaan lätkää? Mikset sinä sano miehelle, että sinä menet nyt tunniksi lukemaan kirjaa / kävelylenkille / Mirkun kanssa kahville? Olettaen tietysti, että tiedätte etukäteen, ettei toisella ole jo sovittua menoa juuri silloin.

Kaikken parasta olisi, jos menisit illalla ajoissa nukkumaan.

Tiedän tunteen ap ja täydet sympatiat sulle. Joskin osa-aika yh, omat viikot on helpotusta. Itse nukkunut kuopuksen syntymästä asti huonosti ja pätkissä, joinakin öinä en lainkaan. Rankkoja on päivät herätä aamuyöstä töihin, iltapäivällä ruokkia lapset ja toimitella harkkoihin, joskus kuskattuna joskus ovesta ulos. Nukkumaan ei voi mennä ajoissa, koska vanhempi on yhtä univammanen ku itse, eikä nuku ennen yötä. Ei ole aikuisten aikaa iltaisin, jotta voisi rauhoittua ennen unia. Ei tosiaankaan ole arjessa mahdollisuutta ottaa päiväunia (lapset alakoululaisia). Ehkä tää tästä joskus.

Isoin apu iltapäivän ja alkuillan väsyyn on mulla se, että töissä viivyn sen verran, että juon kahvin ja syön jonkun välipalan ennen ku lähden kotiin.