Olen tainnut ihastua vaimon siskoon
Hän on minua rapiat 15 vuotta nuorempi, vielä niin ihana ja iloinen ja orvokin värisissä silmissä palaa vielä se valo mikä vaimollanikin joskus vuosia sitten. Hän nauraa pää kenossa ja väittelee turhuuksista kuin viimeisestä lihanpalasta. Hän kiroilee varpaiden osuessa kynnykseen tai lapsemme piirtäessä hänen vaatteelleen, sitten hän pyytää anteeksi ja sanoo, että jokainen lapsi tarvitsee yhden pahiksen elämäänsä. Hän pelottelee vaimoani että syöttää lapsellemme suklaakakkuja vaan hoidossaan. Hänen kyntensä ovat kauniit ja hiukset paksut ja taipuisat. Taidan olla ihastunut. Hän myös tuksuu hyvälle, juo liikaa kahvia ja alkoholia ja joutuu mitä kummallisimpiin tilanteisiin. Taidan olla myös kateellinen. Sanokaa nyt etten olisi tuollaista naista edes saanut. Tuollaista jolle Jumala on antanut lahjaksi valon ja syvät hymykuopat.
Toivottavasti tunnistat itsesi.
Kommentit (30)
Kyllä jokaisessa pitkässä suhteessa tulee ihastumisia vastaan. Ei niitä kannata säikähtää. Aloittaja, muista että 10-15 vuotta ja vaimosi sisko on varmaan aika samassa tilanteessa kuin vaimosi nyt. Sanoithan itsekin vaimon silmissä olleen ennen sama palo. Ihminen ikääntyy ja voi olla raskas elämänvaihe. Nuoruuden huolettomuudessa ei voi pysyä kiinni. Saisit aina 10v välein vaihtaa nuorempaan.
Kuulostaa mutkattoman ihastuttavalta persoonalta. Sellaiselta, joiden energiaa itsekin saatan joskus kadehtia. Mutta myönnä pois, että ihastumisesi on vain hetken unelmaa. En usko että kannattaa kertoa vaimolle ja aiheuttaa tarpeetonta pahaa oloa. Ethän kuitenkaan ole asialle mitään tekemässä.
Ok, nai sitten se sisko, vaimolla ei ole mitään väliä. On ainakin samat appivanhemmat.
Ajatteleekohan vaimosi samalla tavalla jostain toisesta miehestä?
Kiva että on viehko sisko, mutta jotain rajaa pitäisi pitää ketä alkaa katsella sillä silmällä. Ihastuminen on valintasi ei mitään muuta.
Oi voi. Olet ihastunut unelmaan nuoruudesta.
15 vuoden päästä hänenkin kasvoistaan, hiuksistaan ja vartalostaan näkyvät eletyt vuodet ja vallattomuus on vaihtunut vastuuseen omasta ja muiden elämästä.
Tunnistin kuvauksesta itseni 20 vuotta sitten 😂
Itse joskus huppelissa myös vaimon sisko oli päädyimme sänkyyn.. Vedin kyllä aamullakin vielä kun tiesin etten herkkua enimpiä saisi katseemme pitkiä kun näämme tiedän päivän tulevan kun tuo toistuu..
Minulle tulee vain mieleeni, että mitä sinä olet vaimollesi tehnyt että se valo silmistä on sammunut. Entä jos siskon ihailun sijaan miettisit miten saisit vaimosi rentoutumaan ja valon taas syttymään hänen silmiinsä?
Mulle tuli tästä hirveän surullinen olo. Miksi ihminen on nuori niin vähän aikaa? Miksi yhtäkkiä alkaa tuntemaan, että on jäänyt rekan alle..
Ei ole oma valinta että hunajapurkki muistuttaa hänen hiuksistaan ja kahvi hänen kädestään kahvikupin ympärillä, että hän hymyilee ilkikurisuuttaan mielessäni kun yritän selvitä arjesta. Että kolottava ruumiini lakkaa kolottamasta kun alan nauraa hänen jutulleen, että vaimoni tuntuu entistä ankeammalta hänen näkemisensä jälkeen. Kun hän ainoana pöydässä nauraa kovaan ääneen vitseilleni ja jatkaa niitä mitä kummallisempiin suuntiin, yritän pysyä mukana ja osan jutuista tajuan vasta myöhemmin kotona. Kun vaimo kysyy mille hymyilen on vaikea oikein keksiä mitään. Moccamasterin logolle ehkä. Vaimoni on ja oli kaunis mutta valo ei syttynyt huoneeseen hänen kävellessään sinne. Täällä maassa kävelee enkeleitä, yksi tuhannesta on ilontuoja.
Ap
En ole vaimolle mitään tehnyt. Hän on itse tehnyt itselleen elämän johon ei mahdu elämää. Pelkkää työtä ja suorittamista ja ankeutta. Huumori katosi aikoja sitten. Hän ei hymyile eikä ole pehmeä ja lämmin enää. En tiedä oliko koskaan.
Ap
Nolous ja häpeä ovat ihmisten luomia sanoja pelolle. Vuodatus netissä voi aiheuttaa samaa myötähäpeää kuin lauluohjelmat, sen ymmärrän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En ole vaimolle mitään tehnyt. Hän on itse tehnyt itselleen elämän johon ei mahdu elämää. Pelkkää työtä ja suorittamista ja ankeutta. Huumori katosi aikoja sitten. Hän ei hymyile eikä ole pehmeä ja lämmin enää. En tiedä oliko koskaan.
Ap
Suoraan sanottuna minäkään en olisi lämmin sinua kohtaan, jos olisin vaimosi. Hän ansaitsee jonkun, joka arvostaa ja rakastaa häntä ja sinä selvästi et niin tee.
Vierailija kirjoitti:
Itse joskus huppelissa myös vaimon sisko oli päädyimme sänkyyn.. Vedin kyllä aamullakin vielä kun tiesin etten herkkua enimpiä saisi katseemme pitkiä kun näämme tiedän päivän tulevan kun tuo toistuu..
Taidat olla kännissä vieläkin.
Kannattaa olla rehellinen, ja myöntää se vaimollesi. Ei ole oikein olla suhteessa, jos on ihastunut toiseen ihmiseen.