Miksi lihavat ihmiset yrittää keksiä aina tekosyitä omalle lihavuudelle?
Ainakin tällä palstalla nämä lihavat makkaramahat eivät suostu myöntämään sitä etteikö itsessä ja omissa elämäntavoissa olisi mitään syytä omalle lihavuudelle.
Itse olen huippukunnossa, omaan alhaisen rasvaprosentin, juoksen cooperin testissä 3100 metriä, noudatan terveitä elämäntapoja, liikun joka päivä vähintään tunnin joko kevyttä aerobista tai raskasta kuormittavaa liikuntaa.
Mikä on sinun tekosyysi että et pysty samaan?
Kommentit (26)
Ei ole tekosyytä vaan ihan oikea syy eli olen nautinnonhaluinen ja laiska ihminen. Haluan syödä ja juoda mitä tahansa ja koska tahansa. Haluan maasta sohvalla ja katsoa telkkaria. Liikunta ei innosta.
Olen vielä perusterve ja elämässä kaikki erittäin ok joten ei ole syytä muuttua. Tykkään itsestäni ja elämästäni.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli runsaasti ylipainoa, piile vä diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Läskit lähti vähitellen, osasyynä se, että diabeteslääke vie ruokhalun. Onnmeksi ei jäänyt yhtään roikkuvaa nahkaa vaikka olin ylipainoinen 12-15 vuotta. Maha on sileä kuin nuorella, ikää 52-v., ei edes ryppyjä eikä raskausarpia.
Eikä edes selluliittiä ole koskaan ollut, taitaa nämä olla perinnöllisiä juttuja.
Itsehän olen läski (mies) tai en nyt ihan kauhea mut kuitenkin yli 100kg ja mittaa vaa 180. Toisaalta käyn lenkillä noin 2 krt viikko. (hölkkä/kävely n4km) ja tanssimassa 2-4h viikko sekä teen punnerruksia jne mut paino vaa pysyy ja jopa nousee. Tykkään vaan liikaa ruuasta ja oluesta. Kokeilin et jos lasken kalorit n 1500-2000kcl nii paino alkaisi tippumaan tuolla liikunalla mut en jaksa niin välittää nyt ku kunto on kuitenkin kohillaan :p
Jos ap:n mielestä läski=normaalipainoinen niin voin kertoa että ainakin +50v. akat näyttää liian laihoina kamalilta rusinoilta.
En sanoisi huippukunnoksi jos minä juoksin 3000 muutaman kuukauden treenillä. Jos oikeasti alkaisin juoksemaan, niin menisi varmasti kierros enemmän. Ikävä kyllä sairastelu katkaisee harjoittelua jatkuvasti.
Täytyy sitä jollain yrittää päteä kun oma peilikuva muuten itkettää.