Miksi nykyää kauheasti kilpaillaan kuka on hyvä äiti?
Oliko ennen vanhemmuus samanlaista? Tyyliin otettii suuret määrät velkaa lastenvaatteiden takia ,että päästiin siitäkin kilpailemaan? Tai just toi yli suorittaminen, kaikessa pitää olla paras. Miksi sitä elämää ei voi elää rennommin? Jos ostaa lapselleen vaatteita, niin sitten ostaa, mutta ei osta siksi kun kaverikin ostaa. Lähinnä kilpailu mielessä. Tämäkin olen huomannut, ainakin omassa kaveripiirissä on tätä. Tehdään lapsi siksi kun kaverikin teki. Vaikka ikää olisi 18. Herttis sentää. Eläkää ja nauttikaa , siitä kun saatte olla vapaita ja elää nuoruutta. Jos teette lapsen, tehkää. Mutta silloin tehkää se niin , että se on varmasti toivottu eikä niin että kaveri teki, minäkin teen. Tai jos ostat talon , oman asunnon, niin teet sen itsesi vuoksi. Et suinkaan sen takia , koska kaveritkin osti tai kilpailun vuoksi. Onko se kiva sitten elää korvia myöten veloissa, hyvä että elää pystyy. Kun kaverikin osti blabla.. minusta tuo huono selitys tai syy miksi ostaa asunto. Minusta asunto ostetaan esim. Perhettä tulossa tai jotain muuta, mutta se että ostetaan asunto/rakennetaan talo/ ostetaan omakotitalo siksi koska kaverikin osti. Ei mee mulla jakeluu.
Kommentit (84)
Ja minusta pohjimmiltaan kyse on siitä, että nykyään on varaa valita että pystyy olemaan vain niiden ihmisten kanssa, jotka ovat samaa mieltä asioista. Muihin voi katkaista siteet.
Netistä katsellaan ja kadehditaan.
Kaikilla pitäisi olla samat asiat ja jos ei ole, niin onhan siinä toisessa jotain vikaa.
Toisilla on aikaa, toisilla on rahaa.
Mut eihän se voi niin mennä, pitäähän minullakin olla kun tuolla on, ja jos en minä saa, niin tuolta pois.
Nettiin pääsee esimerkiksi helposti keskustelemaan suljettuihin ryhmiin ihmisten kanssa, jotka ovat samaa mieltä varmasti.
Muuta elämää ei tarvitse olla. Joku tekee jonkun asian pikkuriikkisen eri tavalla, niin siitä on kätevää pysyä oikeassa maailmassakin kaukana..
Mistään ei enää puhuta kasvotusten, ketään ei tunneta oikeasti ja sitten oletetaan, että kaikilla muilla on..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin tuttavapiirissä on muutama täydellinen äiti. Yhteistä näille on, että ovat kaikki tällaisia kypsän iän äitejä, esikoiset on syntyneet heille 35-40 vuotiaina. Toki siinä vaiheessa elämää on jo takana, on säästöjä ja varaa hankkia täydellinen koti sen valitettavasti vähän epätäydellisen miehen kanssa sekä monenlaista merkkitavaraa vauvalle. Sen olen huomannut, että miehen ja isän rooli on aika pieni näissä perheissä. Isän osa on tehdä niin kuin vaimo sanoo. Ja silti nämä äidit väsyy. Kaikesta tavarasta ja täydellisyydestä huolimatta jatkuva nurina päällä jostakin.
Jaa, minusta ne on aina niitä 20- vee äitejä, joille keski- ikäiset vanhemmat hankkivat tavaraa ylettömästi, ja helvetin kalliilla. Saattaa vaan jossain vaiheessa tulla todellisuus vastaan, kun ei nuorella perheellä olekaan itsellä varaa.
Tämä on kyllä aika ajattelematonta ja nuoria perheitä eriarvoistavaa toimintaa. Isovanhemmat oikein kilpailevat sillä, kuka ostaa lapsille isoimmat ja kalleimmat tavarat. Toki isovanhemmilla on tähän oikeus, mutta paljon omaa nenää pidemmälle ei kyllä ajatella. Eriarvoistavaa siinä mielessä, että nuori perhe saattaa pitää sitä itsestäänselvyytenä, eikä tajua että jotkut joutuvat tekemään ne samat hankinnat ihan itse. Eikä kaikilla ole edes varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin tuttavapiirissä on muutama täydellinen äiti. Yhteistä näille on, että ovat kaikki tällaisia kypsän iän äitejä, esikoiset on syntyneet heille 35-40 vuotiaina. Toki siinä vaiheessa elämää on jo takana, on säästöjä ja varaa hankkia täydellinen koti sen valitettavasti vähän epätäydellisen miehen kanssa sekä monenlaista merkkitavaraa vauvalle. Sen olen huomannut, että miehen ja isän rooli on aika pieni näissä perheissä. Isän osa on tehdä niin kuin vaimo sanoo. Ja silti nämä äidit väsyy. Kaikesta tavarasta ja täydellisyydestä huolimatta jatkuva nurina päällä jostakin.
Jaa, minusta ne on aina niitä 20- vee äitejä, joille keski- ikäiset vanhemmat hankkivat tavaraa ylettömästi, ja helvetin kalliilla. Saattaa vaan jossain vaiheessa tulla todellisuus vastaan, kun ei nuorella perheellä olekaan itsellä varaa.
Tämä on kyllä aika ajattelematonta ja nuoria perheitä eriarvoistavaa toimintaa. Isovanhemmat oikein kilpailevat sillä, kuka ostaa lapsille isoimmat ja kalleimmat tavarat. Toki isovanhemmilla on tähän oikeus, mutta paljon omaa nenää pidemmälle ei kyllä ajatella. Eriarvoistavaa siinä mielessä, että nuori perhe saattaa pitää sitä itsestäänselvyytenä, eikä tajua että jotkut joutuvat tekemään ne samat hankinnat ihan itse. Eikä kaikilla ole edes varaa.
Niin, auttaa toki voi, mutta ei kaikilla ole niitä tulevia isovenhempia ostamassa.
Ihailtavaa on, kun joku hankkii itse ja pystyy siihen.
Niin, ja ihan kuten elämässä, on lasten hoidossakin. Pääasia, että on itse tyytyväinen?
Meillä saattaa olla saastuttava auto, mut me kierrätetään ja tehdään muutoin työtä ympäristön hyväksi.
Samoin joku äiti saattaa hukkua kotiin, mutta sillä on onnelliset lapset.
Joku äiti saattaa nukkua perhepedissä onnellisena.
Joku saattaa polttaa tupakan, mutta lukee lapsilleen päivittäin .
Mutta onhan se vähän niin, ettei äitejä saa arvostella eikä neuvoa. Nokka pystyssä tehdään just kuten halutaan, ja hyvä näin.. Muttei se arvostelua lopeta, ei äitiys ole sen arvokkaampaa, kuin muukaan elämä.