Miksi jotkut eivät opi asuinmaansa kieltä?
Ihmettelen miten on ihmisiä jotka ovat asuneet vähintään yli 10 vuotta jossain maassa, eivätkä opi kieltä? Osaavat ehkä sanoa hei, kiitos ja näkemiin. Asuvatko jossain tynnyrissä? Eikö kieltä opi ikään kuin vahingossakin?
On tietysti niitäkin jotka oppivat mutta jaksan edelleen ihmetellä jos joku asuu 20v jossain maassa eikä opi. Se ei enää selity p*skalla kielipäällä.
Eräs kaverini oli 2kk ulkomailla ja omien sanojensa mukaan unohti siinä ajassa miten suomea puhutaan... että jos sen oman äidinkielen voi unohtaa parissa kuukaudessa niin miksei sitä vois oppiakin :D
Kommentit (31)
Ei ole oma-aloitteisuutta, ei haluta, ei tarvitse kun puhutaan englantia kuitenkin.
Onhan niitä syitä. Nostaisin isoimmaksi ongelmaksi laiskuuden ja pelkästään oman kielisten kanssa hengailun. Sekä suomalaisten innon puhua sitä paskaa englantia joka paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos katsot vaikka jotain ulkomaalaista kanavaa vuoden, osaatko sen jälkeen puhua kyseistä kieltä? Enpä usko. Se on aina vain epämääräistä molotusta. Kielenoppiminen vaatii kommunikointia ja yhteyttä kielenpuhujaan. Suomessa on lisäksi se ongelma, että täällä pärjää englannilla.
Osaatko itse sujuvasti kaikkia Suomen kieliä? Siis ruotsia, saamea, romanikieltä jne.?
Romanikieltä????
Ossaanhan mie. Älä sie tuu vauvan Miranta eppäileen.
Moni maahanmuuttaja elää omissa yhteisöissä, joissa pärjää hyvin omalla kielellä? Varsinkin jos jää työttömäksi niin ei ole edes halua opiskella kieltä? Somalit on keskenään, kurdit on keskenään, venäläiset on keskenään, serbit on keskenään ja virolaiset työmiehetkin työskentelevät keskenään...
Minulla oli yliopistolla (ihan Helsingissä) yksi venäläinen opettaja, joka ei puhunut melkein ollenkaan suomea, ja englantia vielä huonommin, vaikka oli asunut täällä ties kuinka monta vuotta. Ilmeisesti venäjäksikin pärjää varsin hyvin, jos haluaa!
Kyse on siitä, että ei uskalla. Ei ole kielipäätä ja sen takia ajattelee, ettei opi koskaan kieltä. Häpeää itseään, eikä halua edes yrittää.
Mä asuin itse nuorena ulkomailla pitkään, joudun käyttämään useita vieraita kieliä ja oppimaan myös paikallisen kielen, jota puhuin ja kuulin lähes koko ajan arjessa. Suomeen soittaminen puhelimella oli kallista ja hankalaa, nettejä ei vielä ollut, suomenkielisiä kavereita ei asunut vakinaisesti maassa, kirjoja ja lehtiä sai lähinnä jos joku Suomesta tuli käymään. Joitakin ulkomaalaisia kavereita, oli mutta hekin siis englanninkielisiä tms. Pyörin siis 99% paikallisten parissa 24/7.
Kyllä siinä muutaman vuoden jälkeen alkoi suomenkieli unohtua sillä tavalla, että kun yritti suomeksi sanoa jotain niin sanoja joutui etsimään ja taivuttaminen on vaikeaa. Viiden vuoden jälkeen alkoi olla ääntämisessäkin aksenttia.
Mun englantilainen ja amerikkalainen tuttava valittavat, että hankala oppia suomea kun kaikki Suomessa  puhuu niin hyvää englantia.
Ja suomalaiset haluavat puhua heidän kanssaan englantia harjoittelumielessä.
Itse asuin ulkomailla ekan kerran 3kk pätkän ja kun kukaan ei puhu englantia tai suomea, ihan väkisin oppi jo toimimaan ko. maan kielellä auttavasti.  Nykyään puhun kieltä mielestäni hyvin.  Kirjoittaminen ja lukeminen on vaikeaa.
Kielikurssia  en ole koskaan harkinnut, työni puolesta en tarvitse,  pärjään näin. 
Laiskuudesta johtuu. Motivoituneet ja integroitumiseen sitoutuneet ihmiset oppivat vieraan kielen, epämotivoituneet ja pois halajavat eivät opi.
Tunnen paljon jenkki ja brittinaisia, jotka ovat täällä suomalaisen kanssa aviossa. On pienet lapset, joten ei olla töissä. Elämä on hektistä, ei ehdi opiskella kun on ne lapsetkin siinä. Äitikavereita ja vauvatapaamisia on runsaasti enkuksi ja toisaalta halutaan vahvistaa lasten enkun kielen taitoja suomenkielisessä ympäristössä. Kotona puhutaan enkkua. Palvelut kuten neuvolat hoituvat hyvin enkuksikin. Suomalaiset tuttavat puhuvat mielellään enkkua harjoittelumielessäkin. Kansalaisuutta hakiessaan nämä ihmiset opettelevat monesti ruotsin, koska se on helpompaa ja kummatkin kielet sekä suomi että ruotsi koetaan turhiksi.
Minusta on hyvä että Suomessa puhutaan niin laajamittaisesti englantia. Vaikka se sitten estääkin ilmeisesti joitakin oppimasta suomea. Ajattelen kylläkin että kyllä sen kielen oppii jos haluaa. Jotkut oppivat huomattavan nopeasti uuden asuinmaan kielen jos on motivaatio korkealla. Jos ei yhtään edes kiinnosta oppia niin ei ihme jos ei opikaan. Rasittaa jotkut maat joissa englannin puhuminen on ihan tuntematon käsite, kuitenkin esittävät olevansa kovinkin kansainvälistä porukkaa (italia, ranska..)
Jos muuttaa maahan siten, että pitää mahdollisena, että asuu siellä vuosikymmeniä, niin on todella hölmöä olla menemättä kielikurssille oppimaan kieltä.